Pakkomielteenä syöminen

Hei!

Kirjoitan pikaisesti nyt tänne hieman mieltäni askarruttavia kysymyksiä ja mietteitä.

Olen reilusti ylipainoinen nuori nainen. Syöminen on mulle ns sairaus. Olen vakavasta masennuksesta ns.toipunut ja olen helposti masennukseen taipuvainen. Sanotaanko että syön sekä iloon että suruun.

Syön todella paljon. Paljon rasvaista, joka päivä suklaata jne. Minulle ei riitä 2 leipää, pitää syödä 6 tai vaikka 8 koska vatsani tuntuu olevan pohjaton. Kirjoitan tähän nyt karua totuutta, koska tätä se on. Turha mitään peitellä. Olen sairas.

Olen ollut aina isokokoinen, enkä ole tavalaan koskaan kokenut siitä mitään erityisempää alemmuudentunnetta, minulla on aina ollut silti suht hyvä kunto ja olen ollut notkea ja hyvävoimainen.
Nyt kuitenkin olen viimeisen vuoden aikana lihonut niin, että voimat on kadonneet, ekaa kertaa elämässäni hengästyn hirmuisesti rappusissa jne.
Eli hyvä olo on kadonnut tyystin. Olen rasvaisen ruuan väsyttämä ja lannistama.

Tahtoisin siis nyt laihtua. Olen ylitse 100 kilon reippaastikin, ja tahtoisin alle 100 kiloon, milloin minulla oli vielä hyvä olo. Ei, en tosiaan tavoittele mallinmittoja, pidän nämä omat tavoitteeni jolloin kykenen taas olemaan itseeni tyytyväinen, vaikka en olisikaan normaalipainoinen.
Olen koko elämäni tottunut syömään väärin, ja olen ollut niin monilla laihdutuskuureilla tai elämäntapamuutoksilla etten osaa edes laskea niin moneen. Koska olen alkanut syödä salaattia, kaikkea kevyttä... ja inhoan kumpaakin suurimmaksi osaksi :D
Tiedän, minähän laihtuisin jos jättäisin suklaat sun muut pois ja yksinkertaisesti vähentäisin syömäni ruoan määrää, koska nimenomaan syön hirvittävän paljon.

Olen opiskelija ja budjettini on todella tiukoilla, ja usein tulee ostettua nimenomaan kaikkea halpaa kuten vaikka no lihapullia. Salaatit sun muut tulee kalliiksi, joten niitä en oikeastaan ole voinut ostaa.
Perunoitakaan ei pahemmin jaksa pelkästään itselleen keitellä.

No, tulipas juttua. Kommenttia? Pitää tästä lähteä kouluun mtuta tulen myöhemmin illalla jatkamaan.. :) ja kenties lukemaan kommenttejanne.
Tässä nyt ei lopuksikaan ollut hirveästi kysymyksiä, mutta kiitos teille että sain purkaa sydäntäni.. :D
2738
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

sinulle olisi Atkins tai joku muu vastaava vähä hiilihydraattinen ruokavalio! Kannattaa vilkaista laihdutus osion vähähiilariset dieetit!

Siinä sinun ei tarvitse ajatella määriä, eikä kaloreita, ainoastaan hiilihydraattien määrä on tärkeä! Varsinkin aluksi saat syödä niin paljon kuin vaan jaksat pihvejä, lihapullia (itse tehtyjä), kananmunaa, kalaa, kanaa, pähkinöitä, vihanneksia jne. www.karpit.net (muistaakseni) sieltä löydät matala hiilihydraattista ruokavaliota käyttävien ruokapäiväkirjoja ja kirjoituksia, monet siellä ovat karpanneet monia vuosia!

Atkinsissa sinulle ei tule nälkä, koska saat syödä kuika paljon vain ja silti laihdut! Ensimmäiset 2 viikkoa (joskus vain viikkokin)sinun tekee mieli suklaata, karkkia, sipsejä jne.. mutta sitten mieliteot katoaa totaalisesti!

Mistään et jää paitsi, voit vain voittaa! Sinulla ylipainoa on sen verran, (en tiedä pituuttasi) että luulen jo 2 viikon aikana painosi tippuvan vähintään 5 - 8 kiloa, jos vain noudatat ohjeita ja syöt käsittelmätöntä ja tuoretta ruokaa!

On ihmisiä jotka haukkuvat vähä hiilihydraattisella ruokavaliolla itseään hoikistavia ihmisiä, mutta tulokset ihmisillä jotka ovat karpanneet vuosia puhuvat puolestaan! Kaikki arvot paranevat ja hoikistut.. olet pirteämpi ja jaksavampi! Eikä tarvitse laihduttaa enempää kuin 10 - 15 kiloa ja vähitellen nostat hiilareiden määrää, kunnes laihtuminen loppuu ja jätät määrän silleen!

*kiittää ja kuittaa*

Äänestä
  • ei kannata kieltää kaikkea hyvää, esimerkiksi viikonloppuisin illalla jotain hyvää (nameja,rahkaa) leffaa katsellessa. ettei mene liian isoon muutokseen hetkessa. ja sitäpaitsi, mitä järkeä on lopettaa kaikki kiva, onhan viinaakin kiva juoda välillä - ei kokoajan.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


pullukka kirjoitti:

Hei!

Kirjoitan pikaisesti nyt tänne hieman mieltäni askarruttavia kysymyksiä ja mietteitä.

Olen reilusti ylipainoinen nuori nainen. Syöminen on mulle ns sairaus. Olen vakavasta masennuksesta ns.toipunut ja olen helposti masennukseen taipuvainen. Sanotaanko että syön sekä iloon että suruun.

Syön todella paljon. Paljon rasvaista, joka päivä suklaata jne. Minulle ei riitä 2 leipää, pitää syödä 6 tai vaikka 8 koska vatsani tuntuu olevan pohjaton. Kirjoitan tähän nyt karua totuutta, koska tätä se on. Turha mitään peitellä. Olen sairas.

Olen ollut aina isokokoinen, enkä ole tavalaan koskaan kokenut siitä mitään erityisempää alemmuudentunnetta, minulla on aina ollut silti suht hyvä kunto ja olen ollut notkea ja hyvävoimainen.
Nyt kuitenkin olen viimeisen vuoden aikana lihonut niin, että voimat on kadonneet, ekaa kertaa elämässäni hengästyn hirmuisesti rappusissa jne.
Eli hyvä olo on kadonnut tyystin. Olen rasvaisen ruuan väsyttämä ja lannistama.

Tahtoisin siis nyt laihtua. Olen ylitse 100 kilon reippaastikin, ja tahtoisin alle 100 kiloon, milloin minulla oli vielä hyvä olo. Ei, en tosiaan tavoittele mallinmittoja, pidän nämä omat tavoitteeni jolloin kykenen taas olemaan itseeni tyytyväinen, vaikka en olisikaan normaalipainoinen.
Olen koko elämäni tottunut syömään väärin, ja olen ollut niin monilla laihdutuskuureilla tai elämäntapamuutoksilla etten osaa edes laskea niin moneen. Koska olen alkanut syödä salaattia, kaikkea kevyttä... ja inhoan kumpaakin suurimmaksi osaksi :D
Tiedän, minähän laihtuisin jos jättäisin suklaat sun muut pois ja yksinkertaisesti vähentäisin syömäni ruoan määrää, koska nimenomaan syön hirvittävän paljon.

Olen opiskelija ja budjettini on todella tiukoilla, ja usein tulee ostettua nimenomaan kaikkea halpaa kuten vaikka no lihapullia. Salaatit sun muut tulee kalliiksi, joten niitä en oikeastaan ole voinut ostaa.
Perunoitakaan ei pahemmin jaksa pelkästään itselleen keitellä.

No, tulipas juttua. Kommenttia? Pitää tästä lähteä kouluun mtuta tulen myöhemmin illalla jatkamaan.. :) ja kenties lukemaan kommenttejanne.
Tässä nyt ei lopuksikaan ollut hirveästi kysymyksiä, mutta kiitos teille että sain purkaa sydäntäni.. :D

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu