Kun olen jo hyväksynyt kohtaloni. Se on tämä - Ensin rakastuin tulisesti sen yhden ja ainoan kerran mihin sitten petyin. Sen jälkeen elämänlaatuni laski merkittävästi. Oloni on kokonaisuudessaan uupunut. Uudestaan en pystyisi samaan ja pyrin välttämään että niin kävisi. Vaikka niin kävisikin tai ei kävisikään, niin sen tiedän että pieleen se menisi ja yksin joutuisin täällä olemaan. Tämä taas johtaa siihen että jäljelle jää vain yksi vaihtoehto minkä ainakin kaikki yksinäiset ätmit pystyvät päättelemään. Edes Jeesus ei voi minua pelastaa tämän asian edessä. Asiat on vain pakko hyväksyä koska silmien sulkeminen todellisuudelta ei muuta asioita miksikään muuksi.
Olen harvinaisen järjissäni
Anonyymi-ap
6480
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Anteeks mut en vaan voi ymmärtää et miks oot päättänyt kohtalosi jo. Miksi et voisi rakastaa tai rakastua. Pelkäät toisinsanoen, pelkäät rakastaa ja hylätyksi tulemista. Jeesus todella voi pelastaa, oikestaan hän on ainut joka voi pelastaa. Minut kun riisuttiin tämän elämän edessä, ainoona vaihtoehtona omasta mielestä oli hukuttautuminen järveen. Onneks ymmärsin huutaa Jeesusta avuksi, hän todella auttaa. Kannattaa kokeilla. Jeesus on Jumala ja Jumala on rakkaus, rakkaus on täydellinen ja totuus ja pelkoa ei rakkaudessa ole.
No eivät nämä ole aitoja juttuja. Nämä ovat niitä kuuluisia provoja vain. Mutta aina voi nostaa esiin Jeesus kortin.
Kyllä rakkaus on vaan pelottava asia. Aloin miettimään miksi näin on. Sanoisin että sekä omassa elämässäni että yleismaailmallisesti rakkaus on katoamassa. Olen siis kaiketi vieraantunut rakkaudesta ja siitä on tullut minulle jotakin tuntematonta. Varmaan siksi pelkään sitä. Aloin puhumaan aloituksessani Jeesuksesta koska ajattelin että osa kommentoijista kuitenkin tyrkyttäisi Jumalaa, Jeesusta ja Raamatusta pelastuksekseni. Se ei vain ole minun juttuni. Pyrin kuitenkin hyvään enkä pahaan ja se on mielestäni tärkeää elämässä. - Ap.
Oliko se pelkästään huono kokemus? Nyt olet kuitenkin kokemusta rikkaampi ja varmasti se on sinulle jotain myös opettanut. Minulla rakastumisen aiheuttama ikävän tuska sai aikaiseksi sen, että aloin elämään siitä rakkaudesta käsin, jonka hän herätti minussa. On kaivettava ne hyvät asiat kaikesta, muuten taakka käy liian raskaaksi.
Opin minä sen että siinä toisen läsnäollessa täytyy erikseen keskittyä omiin tunteisiinsa jotta kontrolli pysyy omaan itseensä. Olisi pitänyt kirjaimellisesti kuunnella sydämeni tykytyksiä ja keskittyä hengittämään syvään. Se tuntui kuin tukahdutetulta paniikkikohtaukselta mikä lakkasi vasta kun pääsin pois tilanteesta. - Ap.
Jaxu Halit