itsekkäisiin miehiin, kylmiin ja tunteettomiin? En ihastu ulkonäköön vaan selvästi aistin sen kylmyyden ja rakastun sellaisiin. Varmaan joku lapsuuden trauma tässä takana. Olen tavannut lämpimiä ihania miehiä, mutta heihin en ihastu koskaan. Tämä voi olla myös syy miksi olen perheetön. Ne ihanat aviomieskandidaatit ei vaan ole kelvannut. Tuo kylmät taas etsii pinnallisesti aina vaan kauniimpaa ja nuorempaa. En ole heille vaihtoehto, onneksi!
Miksi ihastun ja rakastun
Anonyymi-ap
291163
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 279 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Sinäkö naista päivät pitkät esittävä mies olet sitten tällainen ihana aviomieskandidaatti, joka katkeruuksissaan suoltaa muka naisten pään sisään mennen jotain lapsuuspotaskaa nettiin? Ei tarvitse olla einstein ymmärtääkseen mitä haet
Ja kymmenen eri kommenttia muka eri vastaajina samalta köppäukolta🤣
Ilmeisesti näkemys ahdisti jonkin verran, sillä köppäukko alkoi spämmätä ns karoliinana sitä tahtia, että nämä menee kyllä copy-pastena
Minä aloittaja en edes lue tämän vammaisen kommentteja, joten en niistä suutukaan. Nytkin näin lukematta että palstavampit kiusaa keskenään toisiaan. Tehkää mitä lystäätte. Ei oo multa pois :)
😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋
❤️ Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#178824222
🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞
Et voi tietää, mitä toisen pään sisällä tapahtuu. Ehkä on jo toivonsa menettänyt, silloin usko hyvään on kateissa. Silloin yleensä näyttää ulospäin siltä, kuin annat aloituksessa ymmärtää. Hän ei tunne sinua ja usko hyvään sinussa, puuttuu.
Eikä usko sinunlaista osuvan kohdallensa? Tämä vain yksi visio. Lähes kaikista löytyy sisältä se hyvä, mutta toisilla se on syvemmällä piilossa, toisilla se voi olla jopa jonkinlaisen maksumuurin takana piilossa? Elämä on toisinaan lottoa?
Kun oma talous ei ole suhteelle paras mahdollinen, jättäytyy helposti kaiken ulkopuolelle. Meitä on monnlaisia persoonia, toiset tulee paremmin toimeen ihmisten kanssa (ehkä näkee ne hyöty mielessä), toiset hakee suhteelta enemmän luottamusta ja niitä henkisiä voimavaroja, mut usko hyvään vain estää sen.
Kirjoitat asiaa, mutta siltikin taitaa olla, että ihastun siihen kylmyyteen. Oli kylmyyden syy mikä tahansa ja lämpö jossain piilossa, niin siltikin se kylmyys tuntuu aiheuttavan ihastukseni.
Kiitos kehuista. Haluat ilmeisesti haasteita itsellesi näin, muuttaa kylmä mies lämpöisemmäksi? Se ei ole helppo tie? Siksi ilmeisesti tykkäät enemmän haasteista? Luottamus vai vaatia paljon työtä, eikä sekään välttämättä riitä, jollei synny sitä yhteistä kemiaa ja uskoa yhteiseen hyvään?
En usko, että kyse on haasteista tai muuttamisesta. Kyse on jostain lapsuuden kylmästä ihmissuhteesta, jonka alitajuisesti kokee rakkaudeksi. Jotain tällaista itse ajattelen. Olet väärillä jäljillä.
Mulla on täysin sama. Oon miettinyt, että ehkä se liittyy jotenkin omaan korostuneeseen miellyttämisen haluun ja siihen, että omat vanhemmat olivat aina kylmiä mua kohtaan.
Ihminen hakee sitä tuttua ja turvallista, siinä selitys. Jos on lapsuudessa ollut kylmät vanhemmat, sitä lähtee helpolla toistamaan myös muissa ihmissuhteissa. Hakee sitä vanhempien rakkautta, sieltä mistä sitä ei voi saada. Kun opettelee rakastamaan itseään ja vetämään rajoja, voi se miesmakukin muuttua. Oppii ymmärtämään sen, mitä ei kuulu sietää.
Minäkin luulen ,että johtuu lapsuuden kokemuksista. Mulla oli lämpimät vanhemmat mutta toisella oli ongelmansa eli ns. "kylmät kaudet"
En osaa rakastaa itseäni, vaikka koittanut opetella. Tuskin onnistuu ikinä. Kylmät vanhemmat piti tästä huolen. En tunnistaisi edes todellista rakkautta, vaikka se kävelisi vastaan. Jos en tiedä mitä rakkaus on niin osaako sitä oikeasti itsekään rakastaa?
Ketjusta poistettu 164 sääntöjen vastaista viestiä?
Mulla on tavote kostaa turha poistelu ja yritän jatkas klo 12 saakka saman täysin vääristä syistä poistetun viestin uudelleen laittoa
Olen itsepäinen joten tää tavote menee kyllä maaliin
T: Karoliina
Oho, olin itse poissa niin en niitä nähnyt. Toisessa ketjussa näin jotain troIIausta kyllä.
51 minuuttia tuli rikki!
Siitäs sai idiootti harmaita hiuksia.
Olen äärimmäisen itsepäinen ja kun päätän jotain vedän sen läpi vaivaa nähden ja itseäni säästelemättä!
T: Karoliina
Mitä sinä mulle vihoitttelet? En tiedä mikä sua vaivaa :) Joku vamppi vetänyt jostain herneen nenuun taas :) No, teitä riittää keskustelupalstoilla.
Ohho, miks ihmeessä on poistettu Karoliinan asialliset tekstit, kun ne kerta ovat olleet asiallisia? Liian lyhyitä vai mikä ihme? Sinnikäs oot kyl ollu 👍
Ehkä isäsi oli sellainen?
Ehkä haluat kunnolla kyrpää joltain joka ei sinusta välitä?
Naiset on elukoita ja sekopäitä.
Mikä erottaa kylmän henkilön lämpimästä?
Yleensä ihminen on "vain" syväjäässä. Ei ole oppinut käsittelemään saati näyttämään tunteitaan. Itse olen aina ollut erittäin tunteellinen. Maailma vaan opetti sen peittämään, ettei sattuisi niin kovasti. Jotkut ovat varmasti pitäneet minua joskus kylmänä. Nyt olen enemmän itseni, mutta suojauksia pidän edelleen välillä, kun en muuta osaa.
Joku muu vastailee nyt kuin aloittaja tässä.
Eikö tänne saakaan muut kirjoitella, ap??
Ihminen kaipaa aina tuttua. Se voi olla siis jotain mihin totuit lapsena. Tai sitten koet ettet ansaitse pohjimmiltaan hyvää miestä itsellesi. Itsetuntokysymys.
Hahahaha uskottele mitä haluat
En usko että se on noin. Kyse ei ole tuttuudesta eikä itsetunnosta vaan siitä miten kokee tunteet. (t ap, vain tämä vastaus multa tänään, jatkan matkaani, moi)
Aivan kiistämätön fakta! Mutta kun ihmiset haluaa elää turvallisessa valheessa. - sivusta
Ihan sama ongelma itsellänikin. Olen hakenut rakkautta sieltä, missä sitä ei ole saatavilla. "Tuttu ja turvallinen helvetti". Kyllä se on jokin "haaste" yrittää löytää sieltä se jo edesmeenneen äidin rakkaus. Toisen vanhempani menetin lapsena ja silloin perheen dynamiikka muuttui täysin.
Pysyn kohteestani etäällä, koska meidän ihmissuhde vain satuttaa minua. Hän on myös traumatisoitunut ja on siksi ilkeä minulle. Ei se kuvio siitä mihinkään muutu, vain itseäni voin muuttaa. Noidankehästä irrottautuminen on todella vaikeaa, ihmissuhde on kuin huumetta. Mutta uskon että aika ja etäisyys auttavat päästämään irti. Jos jatkaisin entiseen malliin, pettäisin vain itseäni.
Käyn terapiassa ja aion hakea sille jatkoa pitempään psykoterapiaan, koska olen saanut hyvän terapeutin. Pidän lahjana sitä, että on osunut kohdalleni tuo hyvä terapeutti.
On vaikeaa rakastaa itseään, jos olen saanut kaikkein lähimmältä ihmiseltä viestiä aina siitä, etten kelpaa. Syytän jatkuvasti itseäni kaikista epäonnistumisistani. Olen äärimmäisen ankara itseäni kohtaan. Äitini suhtautui väheksyvästi minuun ja siskoni kanssa arvostelivat minua ihan kaikesta vielä aikuisiälläkin. Eivät kyenneet parempaan. Kyllä niistä lähtökohdista on vaikea löytää tasapaino itsensä kanssa. Opettelen kuitenkin rakastamaan itseäni ja pitämään itsestäni hyvää huolta. Pienin askelin. Kukaan muu ei sitä puolestani tee.
Ei kannata lähteä toistamaan noita kuvioita enää miesten kanssa. Sieltä saa kylmää kyytiä ja tuntee aina vain itsensä arvottomammaksi. Ymmärrän kuitenkin järjen kanssa ajateltuani ettei minussa voinut olla niin paljon vikoja, se käsitys itsestäni on vain iskostunut syvälle minuun.
Haluan opetella rakastamaan itseäni. Se on ainoa tie jonka näen edessäni, kun täällä on kuitenkin elettävä. Mielummin haluan löytää niitä hyviä kokemuksia, että olisi mielekkäämpää elellä. Ja nimenomaan elää, eikä vaan ajelehtia päivästä seuraavaan. Ja vielä jonkun muun armoilla, eikä niin kuin itse haluaa.
Voimia sinulle, aloittaja. Ansaitset kaiken hyvän, mitä elämällä on sinulle vielä annettavana. Kyllä kaikki voi vielä muuttua paremmaksi, jos lähdet kohtaamaan tunteitasi ja hoitamaan lapsuuden traumojasi. Tiedostat jo paljon, joten uskon että pystyt siihen. Usko sinä myös itseesi. Terveemmällä itsetunnolla oppii vetämään rajoja, joiden yli ei tulla. Päätin itse niin, vaikka riski olisi se, että pysyn aina yksin. Itsekunnioitus on numero 1.