Tänne aina välillä kirjotellaan tästäkin, miksen sitten minäkin.
Tää vuosi on ollut tosi raskas, niin henkisesti kuin fyysisesti. Oon ksks vuotta tehnyt raskaita hommia ihan valomerkkiin asti ja laiminlyönyt kunnosta huolehtimisen. Näytän väsyneeltä ja surulliselta ja lihavalta, ulkonäkö on rapistunut aika mittavasti.
Tekemiseen on niin älyttömän helppo piilottaa paha olo ja työn tulos korvaa muun elämän pettymyksiä ainakin näennäisesti. Olin tosi ihastunut, muttei siitä tullut mitään, mies meni muiden matkaan.
Näinkin hänet tässä yhtenä päivänä, näytin varmaan hänestä hirveältä ja varmaan kiitti onneensa, ettei ollut minuun alkanut ja teki selväksi, ettei kiinnosta enää.
Silloin kun on hyvässä kunnossa, niin ihmiset on kateellisia ja miehillä munat pystyssä, mutta sitten kun on huono aika, niin naureskellaan selän takana mummoutuneeksi ja rempsahtaneeksi rumaksi läskiksi. Tai ihan päin naamaa, kuten yksi kusipää ämmä minulle irvaili.
Tämmöisinä hetkinä kaipaisivä rakastavaa perheyhteyttä, mutta meidän perheessä ei muuta kun riidelty ja puhuttu pahaa muista selän takana, joten olen katkaissut välit.
On minulla yksi läheinen ystävä, mutten häntä rajaansa enempää viitsi pahalla olollani rasittaa.
Miksei ne ihmiset jotka arvostelee tai säälittelee ihmetellen, että ompas tuo rupsahtanut, niin olleet mun tukena silloin kun olisin tarvinnut? Erityisesti se yksi.
Miten tyhmä ja sisäisesti ruma ihmisen täytyy olla, että alkaa toista potkimaan, kun toinen on maassa tai loppuunpalanut sillä hetkellä?
Vastaus=täysi paska.
Tää vuosi on ollut tosi raskas, niin henkisesti kuin fyysisesti. Oon ksks vuotta tehnyt raskaita hommia ihan valomerkkiin asti ja laiminlyönyt kunnosta huolehtimisen. Näytän väsyneeltä ja surulliselta ja lihavalta, ulkonäkö on rapistunut aika mittavasti.
Tekemiseen on niin älyttömän helppo piilottaa paha olo ja työn tulos korvaa muun elämän pettymyksiä ainakin näennäisesti. Olin tosi ihastunut, muttei siitä tullut mitään, mies meni muiden matkaan.
Näinkin hänet tässä yhtenä päivänä, näytin varmaan hänestä hirveältä ja varmaan kiitti onneensa, ettei ollut minuun alkanut ja teki selväksi, ettei kiinnosta enää.
Silloin kun on hyvässä kunnossa, niin ihmiset on kateellisia ja miehillä munat pystyssä, mutta sitten kun on huono aika, niin naureskellaan selän takana mummoutuneeksi ja rempsahtaneeksi rumaksi läskiksi. Tai ihan päin naamaa, kuten yksi kusipää ämmä minulle irvaili.
Tämmöisinä hetkinä kaipaisivä rakastavaa perheyhteyttä, mutta meidän perheessä ei muuta kun riidelty ja puhuttu pahaa muista selän takana, joten olen katkaissut välit.
On minulla yksi läheinen ystävä, mutten häntä rajaansa enempää viitsi pahalla olollani rasittaa.
Miksei ne ihmiset jotka arvostelee tai säälittelee ihmetellen, että ompas tuo rupsahtanut, niin olleet mun tukena silloin kun olisin tarvinnut? Erityisesti se yksi.
Miten tyhmä ja sisäisesti ruma ihmisen täytyy olla, että alkaa toista potkimaan, kun toinen on maassa tai loppuunpalanut sillä hetkellä?
Vastaus=täysi paska.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Aijaa..ei ketään kiinnosta tääläkään. Ite oon aina sanonut toisille lohduttavan sanan, kun on kaipausta ja lohdutusta joku etsinyt, kymmenet ja kymmenet kerrat vuosien mittaan. Se on sitten loppu nyt mun osalta se hyvä,voitte paskasakki vetää vaikka hirteen ittenne, en välitä.
Ittelle hyvä kelpaa, mutta muille ei anneta, ainoastaan kadehditaan jos on aihetta.
Hyvä idea! On minulla ollut tuo köysivaihtoehto tässä mielessäni. Ensin olivat veitset, sittemmin tuo köysi. Se on vähän niinkuin olosuhteiden sanelemaa että mihin sitä elämässään päätyy. Olen minäkin ollut hanttihommissa ja silloin mahani kasvoi. Nyt olen hyvässä kunnossa mutta töistä ei ole tietoakaan. On tässä kuitenkin muuta juttua tulilla. Kaikki elämänalueet pitäisi saada kuntoon ja se sosiaalinen puoli on heikoimmissa kantimissa minun osaltani. Henkilökohtainen taloustilanteenikin on mitä hirvein. Ihanaa! Elämä on valssia ääripäiden välillä. Tunteepahan olevansa elossa jos ei muuta.
En millään pysty oleen tekemättä, vaikkei edes olisi pakko tehdä niin paljon ja voisin liikkua terveellisemmin. Kuolen kohta ylirasitukseen. Mullakin on rahat loppu, mutten välitä, menkööt ulosottoon velat jos tulee pahin tilanne.
Saan vaan ainoan ilon tällä hetkellä omista onnistumisista.
Joku mies tuola kirjoitti, että nainen oli aiheuttanut mahtavan orgasmin En oo melkein 20 vuoteen saanut miehen kanssa orgasmia, kokemukset olleet tosi paskoja mun kannalta. Viimeisin 4 v sitten mies tuli puolilöysällä 2 minuutissa ja juoksi ovesta ulos, eikä tää ole vitsi.
V.tuttaa. Tai ees v.tuttais, mut oon vaan kuin pystyyn kuollut.
Tunnen aina olevani elossa, kun harrastan rankkaa liikuntaa, mutten jaksa nyt tsempata ja mulle naureskellaan salilla.
Niin eka mulle suositeltiun yhtä rankkaa ohjattua tuntia ja kun menin sinne, ilin sinoa yliosinoinen ja ohjaaja katsoi huolestuneena. Jaksoin puoli tuntia ja häivyin ja silmäkulmasta näin muiden voitonriemuiset ilmeet ja ohjaaja nyökkäsi armollisesti.
Tuli nolo olo vaikkei olis pitänyt ja musta jotenkin tuntui, että henkilökuntaa asia jotenkin jäi huvittaan. Et lihava vanha ämmä kuvittelee olevansa jotain ja kestäisi sen tunnin, vaikka sitä suorastaan tyrkytettiin mulle ja menin ite sillä asenteella, että kestän sen mitä kestän ja sanoinkin sen suoraan. Vaikka oon niille ollut aina ystävällinen. V..tu oon melkein 50.
Tätä tarkitin, että vaikks on kiva, niin se tulkitaan jonkinlaiseksi voittamattomuudeksi ja sitten vedetään matto alta ja nauretaan kun toinen kaatuu.
Toivon et ne ihmiset saa mitä ansaitsee eli paskaa palkkaa elämänsä loppuun saakka. Epäammattimaista käytöstä.
Olin samassa jamassa vielä vuosi sitten. Ihastuin, kuin halolla olisi päähän lyöty ja sitten kaikki paljastui flirttiksi. Tein hirveästibtöitä ja teen edelleen, unohdin itseni. Hoidin vain välttämättömän, lapseni. Houkutin itseni töihin. Uuvutin itseni niin, etten jaksanut enää kuntoilla söinkin mitä sattuu. Lihoin, kyllä. Mutta onneksi minulla on ystäviä, jotka loivat uskoa, että saan ulkonäköni takaisin ja niin tein. Kun häneen vahingossa puolivuotta sitten törmäsin, olin kukoistava itseni, eikä hän tiedä miten kärsin hänen leikistään.
Luon sinuun nyt ap toivoa. Unohda hänet, ihminen joka ei sinua halua, ei ansaitse ajatuksiasi. Pidä itsestäsi huolta, sinä olet tärkeä🤗❤
Hyvä, että selvisit!🦾💯
Oon kahdelle itse se tärkein ihminen, mutta aika paljon huolehtijan roolissa, vaikka koitan puhua, että minäkin olen ihminen joka tarvitsee toista. Paras ystäväni ei oikein osaa kohdata voimakkaita tunteitani ja on usein välinpitämätön ja torjuva. Toki hän reagoi jos olen tosi huonolla mielin, mutta se on jo myöhäistä sitten.
En ole koskaan koittanut valehdella itselleni, enkä muille, että muut eivät olisi tärkeitä ja etten muka tarvitsisi heitä Se on aina heidän oma olettamus, se juuri tuntuu niin pahalta ja sitten se iva, kun ei ole kunnossa ja oikeasti kaipaisi tukea ja ymmärrystä. Tai jos on rehellisesti tarvitseva, se nähdään heikkoutena js vastenmielisenä. Pitäisi muka olla aina vaan niin cool, että muutkin saa sen tunteen.
Oon tosi pettynyt ihmisiin tällä hetkellä. Siitä miehestä en jaksa edes välittää, en välitä mitä hän ajattelee tai näytänkö kaamealta, mutta ei se silti hyvältä tunnu.
Tuttavanainenkin ivasi hymyssä suin ja ilkein sanoin, vaikka itse olen hänelle ollut antelias ja tsemppaava.
Kiitos tsemppaamisesta. Koitan toistella itselle, että tämä menee ohi ja jatkaa eteenpäin.