Laatu-ilp maksaa nykyään n. 2300 euroa asennettuna ja työstä saa jonkun satasen verovähennyksenä eli about pari tonnia jää maksettavaa.
Kun laite toimii 15 - 20 vuotta, ei sen hirveästi tarvitsisi sähkölaskua pudottaa vuodessa niin jo kannattaa, mutta parhaimmillaan pudottaa tosi paljon ja maksa itsensä takaisin jopa vuodessa.
Ja kesällä saa viileää eikä se juuri näy sähkölaskussa.
Ilmalämpöpumppu on harvoja kannattavia investointeja.
Anonyymi-ap
27
595
Vastaukset
- Anonyymi
Kyllä säästää, varsinkin parina viime vuonna jos on ollut pörssisähkö. Yksi vuosi ei sentään riitä ja nyt taas sähkö on halpaa.
- Anonyymi
Ilmalämpöpöpumppu tuskin kestää 15-20 vuotta. Puhutaan pikemminkin 5-15 vuoden käyttöiästä.
Ilmalämpöpumpun hyötysuhde talvella on 2-3 luokkaa, joten vuodessa ei säästä itseään. Keksimäärin puhutaan noin 5 vuodesta.- Anonyymi
Minulla on ollut Panasonic pumppu nyt 12 lämmityskautta, mitään korjauksia ei ole tarvittu. Takaisinmaksuaika on 3 - 5 vuotta. Taannoinen kova sähkön hinta lyhensi sitä huomattavasti. Nyt pörssisähkö on taas halpaa. Sähkön hintaan sisältyy energian lisäksi siirto ja verot, meillä jotain 12 - 18 senttiä/kWh. Kesällä paljon ja talvella vähemmän koska perusmaksun osuus on suuri.
- Anonyymi
Näinhän se. 2005 hankittu pumppu hajosi korjauskelvottomaksi 2017. Nykyisessä talossa 14 v vanha ilp, joka toimii edelleen moitteettomasti. Vaikea veikkailla, mutta tuskin tuosta enää montaa vuotta on iloa.
Outoa, että vielä kesäkuun 9. pitää käyttää ilppiä lämmitykseen. Enpä muista vastaavaa...
Tämä on mielestäni hyvin paljon kohteesta riippuva. Joskaan en itse laittaisi sitä mihinkään kohteeseen vähän niinkuin väliinputoaja tapana lämmittää.
Mutta uudessa lattialämmitteisessä matalaenergia talossa Etälä Suomessa ne toimii ihan hyvin.
Patterikiertoinen vanha omakotitalo Lapista onkin sitten toinenpää, jossa vuotuinen lämmityskerroin jää aika huonoksi.- Anonyymi
Ilmalämpöpumpun hyöty on suurin talossa jossa on suora sähkölämmitys.
Mitä tarkoittaa "väliinputoaja tapa lämmittää" ? Anonyymi kirjoitti:
Ilmalämpöpumpun hyöty on suurin talossa jossa on suora sähkölämmitys.
Mitä tarkoittaa "väliinputoaja tapa lämmittää" ?Aivopieru, mun moka. Kirjottaessa käänsin jutun vesi-ilmalämpöpumppuun.
ILP kohdalla tilanne eri. Se on aika halpa ja just sopiva mihin vaan sähkölämmitteiseen. Mut niinku aloittaja laittanut hinnoissa tällähetkellä liikaa ilmaa.
- Anonyymi
Etelä-Suomen lauha loppusyksy/alkutalvi on ilp:lle herkkua. Kastepiste on vielä niin ylhäällä, että ulkoyksikkö poimii kostean ilman höyrystymislämmönkin talteen. COP on huima.
Joskus 10 vuotta sitten oli VVT tutkimus, että kaikkein halvin lämmitysmuoto oli poistoilmallämpöpumppu veteen ja sitten ILP huoneiden lämmitykseen. Matalaenergia taloissa jopa suorasähkö kelpasi (tällöin lattialämmitys piiri vedellä).
Perusteet oli järjestelmän edullisuus versus toisiksi paras hyötysuhde heti maalämmän jälkeen. Maalämmön kokonaiskustannukset tulivat suuremmiksi vain suurien alkuinvestointien vuoksi.
Jos itse tekisin uutta taloa nyt harkitsisin hyvin vahvasti maalämmön ja poistoilmalämpöpumpun yhdistelmää pihapiirillä varustettuna (ei kaivoa). Jäähdytys myös poistoilmalämpöpumpulla, josta tulee lämmin käyttövesi. Esim Nibellä oli tälläisiä valikoimassa ainakin jokunen vuosi sitten.- Anonyymi
Katsoin äsken Motivan vertailuja omakotitalon eri lämmitysmuodoista. Mukana ei ollut poistoilmalämpöpumppua ollenkaan. Lienee 'menneen talven lumia'. Tietysti asiaan vaikuttaa lämpimän veden kulutus eli asukasmäärä. Meillä (2 eläkeläistä) veden lämmitykseen kuluu sähköä n. 1000 kWh vuodessa.
Maalämpö tontilla kiertävillä maaputkilla on jokseenkin harvoin mahdollinen toteuttaa, saattaa onnistua jos tontti on peltoa. Nykyään kun talojen lämmöneristykset paranevat jatkuvasti niin maalämpö ei ole järkevä ratkaisu alle 200 neliön talossa. - Anonyymi
Itse tekisin hyvin eristetyn talon, johon laittaisin suoran sähkölämmityksen pattereilla ja ilmalämpöpumpulla.. Hyvin eristetty talo kuluttaa niin vähän energiaa, että maalämpö- ym poistoilmapumppujen takaisinmaksuaika on hyvin pitkä.
KISS is simple. Anonyymi kirjoitti:
Itse tekisin hyvin eristetyn talon, johon laittaisin suoran sähkölämmityksen pattereilla ja ilmalämpöpumpulla.. Hyvin eristetty talo kuluttaa niin vähän energiaa, että maalämpö- ym poistoilmapumppujen takaisinmaksuaika on hyvin pitkä.
KISS is simple.Tämä on ihan totta ja mitä pienempi talo, niin sitä enemmän vaakaa kallistuu tähän suuntaa. Valitettavasti nykyääm suorasähkölle on vaikea saada rakennuslupaa.
Anonyymi kirjoitti:
Katsoin äsken Motivan vertailuja omakotitalon eri lämmitysmuodoista. Mukana ei ollut poistoilmalämpöpumppua ollenkaan. Lienee 'menneen talven lumia'. Tietysti asiaan vaikuttaa lämpimän veden kulutus eli asukasmäärä. Meillä (2 eläkeläistä) veden lämmitykseen kuluu sähköä n. 1000 kWh vuodessa.
Maalämpö tontilla kiertävillä maaputkilla on jokseenkin harvoin mahdollinen toteuttaa, saattaa onnistua jos tontti on peltoa. Nykyään kun talojen lämmöneristykset paranevat jatkuvasti niin maalämpö ei ole järkevä ratkaisu alle 200 neliön talossa.Johtuu siitä, että sitä ei ole koskaan laskettu lämmitysmuodoksi vaan päälämmityslähdettä tukevaksi. Eli rakennuslupaa ei saa saa pelkälle poistoilmalämpöpumpulle vaan esim PILP + suorasähkö, joka oli ainakin muutamia vuosia sitten hyvin yleinen lämmitysmuoto. Esim. Ålsbytalot oli vuosia kaikki sillä tavalla toteutettu. Nykyään en tosiaan tiedä, kun en ole jaksanut enään reippaaseen 5 vuoteen keskittyä aiheeseen, joka ei suoraan liity enää tekemiseeni.
1000kWh veden lämmittämiseen on aika vähän kyllä kahdelta. Meillä asuu omakotitalossa 4 henkeä ja lämmitetään vettä suorasähköllä. Mulla oli aikoinaan siirrettäviä energiamittareita kiinni vähän kaikissa enemmän energiaa vievissä ryhmissä ja meillä luku oli +4000kWh vuodessa laskennallisesti 6kk mittausjaksosta. Lämmityksessä mittarit olivat kiinni koko vuoden ja siihen meni "vain" 5500kWh. Kyseessä 120m2 OK-talo rakennusvuosi 2010. Lämmitysmuoto suorasähkö + ILP.Anonyymi kirjoitti:
Katsoin äsken Motivan vertailuja omakotitalon eri lämmitysmuodoista. Mukana ei ollut poistoilmalämpöpumppua ollenkaan. Lienee 'menneen talven lumia'. Tietysti asiaan vaikuttaa lämpimän veden kulutus eli asukasmäärä. Meillä (2 eläkeläistä) veden lämmitykseen kuluu sähköä n. 1000 kWh vuodessa.
Maalämpö tontilla kiertävillä maaputkilla on jokseenkin harvoin mahdollinen toteuttaa, saattaa onnistua jos tontti on peltoa. Nykyään kun talojen lämmöneristykset paranevat jatkuvasti niin maalämpö ei ole järkevä ratkaisu alle 200 neliön talossa.Tuohon "menneen talven lumia" täytyy vielä kommentoida, että missään lämpöpumpussa ei ole parempaa hyötysuhdetta talvella, jos käytettävissä on noin 20C lämmin poistoilma. Jos pumppu ottaa siitä poistoilmasta energiaa pois esim 20C -> 2C, niin COP on paljon parempi kuin maalämmössä. Mutta tämä poistoilmasta saatava energia ei tosiaan riitä kattamaan koko lämmitystarvetta vaan siihen on tuotava lisää nergiaa jostain pakkasilla.
Anonyymi kirjoitti:
Katsoin äsken Motivan vertailuja omakotitalon eri lämmitysmuodoista. Mukana ei ollut poistoilmalämpöpumppua ollenkaan. Lienee 'menneen talven lumia'. Tietysti asiaan vaikuttaa lämpimän veden kulutus eli asukasmäärä. Meillä (2 eläkeläistä) veden lämmitykseen kuluu sähköä n. 1000 kWh vuodessa.
Maalämpö tontilla kiertävillä maaputkilla on jokseenkin harvoin mahdollinen toteuttaa, saattaa onnistua jos tontti on peltoa. Nykyään kun talojen lämmöneristykset paranevat jatkuvasti niin maalämpö ei ole järkevä ratkaisu alle 200 neliön talossa.Pahoittelen, että kommentoin jokaista kohtaa erikseen. Pihapiiristä saa vähemmän energiaa kuin kaivosta. Pihapiirin tekeminen on paljon halvempaa kuin kaivon. Siitä seuraa siten, että jos muilla tavoilla kuten poistoilmalämöpumpulla ja paremmalla eristyksellä lasketaan lisäenergiantarve tarpeeksi alhaalle, niin pihapiiristä otettava maalämpö riittää silloin kattamaan koko asunnon lämmitystarpeen.
Pihapiiristä otettavan maalämpö ilman pitkää lenkkiä savimassa ei ole tosiaan mahdollista, jos talo vaatii paljon lämmitysenergiaa.- Anonyymi
Pauke84 kirjoitti:
Johtuu siitä, että sitä ei ole koskaan laskettu lämmitysmuodoksi vaan päälämmityslähdettä tukevaksi. Eli rakennuslupaa ei saa saa pelkälle poistoilmalämpöpumpulle vaan esim PILP suorasähkö, joka oli ainakin muutamia vuosia sitten hyvin yleinen lämmitysmuoto. Esim. Ålsbytalot oli vuosia kaikki sillä tavalla toteutettu. Nykyään en tosiaan tiedä, kun en ole jaksanut enään reippaaseen 5 vuoteen keskittyä aiheeseen, joka ei suoraan liity enää tekemiseeni.
1000kWh veden lämmittämiseen on aika vähän kyllä kahdelta. Meillä asuu omakotitalossa 4 henkeä ja lämmitetään vettä suorasähköllä. Mulla oli aikoinaan siirrettäviä energiamittareita kiinni vähän kaikissa enemmän energiaa vievissä ryhmissä ja meillä luku oli 4000kWh vuodessa laskennallisesti 6kk mittausjaksosta. Lämmityksessä mittarit olivat kiinni koko vuoden ja siihen meni "vain" 5500kWh. Kyseessä 120m2 OK-talo rakennusvuosi 2010. Lämmitysmuoto suorasähkö ILP.Moro. Meillä kahdella eläkeläisellä veden kokonaiskulutus on alle 40 kuutiota vuodessa, se on aika vähän kuten kirjoitit. Meilläkin lämmitysmuoto on suorasähkö + ILP. Meillä sähköä kului viime vuonna 6 000 KWh (kokonaiskulutus), talon rakennusvuosi 1985. Lämmitykseen käytetään puuta n. 3 pinomottia vuodessa, myös sauna lämpiää puilla.
Anonyymi kirjoitti:
Moro. Meillä kahdella eläkeläisellä veden kokonaiskulutus on alle 40 kuutiota vuodessa, se on aika vähän kuten kirjoitit. Meilläkin lämmitysmuoto on suorasähkö ILP. Meillä sähköä kului viime vuonna 6 000 KWh (kokonaiskulutus), talon rakennusvuosi 1985. Lämmitykseen käytetään puuta n. 3 pinomottia vuodessa, myös sauna lämpiää puilla.
Hyvin pienellä pärjäätte. Teidänkään tapauksessa ei ILP erikoisempi systeemi maksaisi itseään koskaan takaisin ellei sähkön hinta asettuisi tulevaisuudessa jäätävän korkeelle. Tuskin silti asettuu, koska silloin ongelmat olisivat paljon suurempia kuin miten tavan tallaaja pärjäilee.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Moro. Meillä kahdella eläkeläisellä veden kokonaiskulutus on alle 40 kuutiota vuodessa, se on aika vähän kuten kirjoitit. Meilläkin lämmitysmuoto on suorasähkö ILP. Meillä sähköä kului viime vuonna 6 000 KWh (kokonaiskulutus), talon rakennusvuosi 1985. Lämmitykseen käytetään puuta n. 3 pinomottia vuodessa, myös sauna lämpiää puilla.
Minulla on kolme kerroksinen rintamiestalo! Sähkön kulutus oli ennen minua noin 18 000kwh, jota ihmettelin suuresti, nykyään minun käytöllä, sähköä kuluu vajaa 3500kwh/vuosi ja se tulee melkein kaikki aurinkopaneeleista
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minulla on kolme kerroksinen rintamiestalo! Sähkön kulutus oli ennen minua noin 18 000kwh, jota ihmettelin suuresti, nykyään minun käytöllä, sähköä kuluu vajaa 3500kwh/vuosi ja se tulee melkein kaikki aurinkopaneeleista
Höpö juttuja
- Anonyymi
Parvekkeen ja huoneiston yhteistä seinäpinta-alaa vain oven ympärys,parveke ulkoneva.
Laite ei ole vastannut aivan odotuksia koska tuosta nurkasta viileä ilma ei leviä kovin hyvin neliön muotoiseen asuntoon väliseinineen.
Silti on ehdottomasti 2000+ euron arvoinen.Ei tuuletus tai pingviini lähelläkään ilpin tasoa.
Molempia yritin vuosikausia.
Mutta jos on varjon puoleinen asunto ja ei hulppeasti rahaa,niin en välttämättä suosita🤔 - Anonyymi
Koska lämmitys on kalliimpaa ilpillä niin se ei ole sitä ajatellen järkevä vehje, hyötysuhde on aika huono!
Ilmalämpöpumppu lämmityskäytöllä kuluttaa päivässä noin 10kwh sähköä ja hyötysuhde taisi pyöriä jossakin 30 ja 60 välimaastossa! Perus sähköpatterin hyötysuhde on tasan 100 ja 3 seinäpatteria vie sähköä yhteensä vain 7kwh päivässä!
Vähän pitää ihmetellä että miten tuosta ilpistä siis saadaan sähkön osalta pihi!
Ja ennen kuin joku kommentoi että voihan sillä ilpillä myös viilentää, niin ihan yhtä lailla talo yöksi viilenee kun laittaa ristivedolle ikkunoita auki! Eikä kulu sähköä yhtään!- Anonyymi
Ilpin hyötysuhde voi olla 1-5. Millään lämmitysjärjestelmällä se ei ole yli kymmentä. Vuotuinen lämmityssähkön säästö voi olla jotain 40 % verrattuna suoraan sähkölämmitykseen.
Viilentämisen voi tehdä monella eri tavalla. Jos talvella sahaa järvestä jäitä ja varastoi ne purukasaan ja sitten kesällä käyttää niitä "jääkaapina" niin sehän on 'ilmaista'. Jostain syystä se on nykyään jokseenkin harvinaista. Miksiköhän?
3 sähköpatterin energiankulutus riippuu siitä minkätehoisia patterit ovat ja kuinka isoa tilaa ne lämmittävät sekä kuinka kylmä on. - Anonyymi
Nyt on niin typerää tekstiä, että ei tähän voi mitään kommentoida. Joko tahallinen provo tai sitten vaan todella kujalla oleva kaveri.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt on niin typerää tekstiä, että ei tähän voi mitään kommentoida. Joko tahallinen provo tai sitten vaan todella kujalla oleva kaveri.
Mitä tekstiä tarkoitat? Kommentoin edellä tätä "30 ja 60 välimaastossa pyörivää hyötysuhdetta".
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä tekstiä tarkoitat? Kommentoin edellä tätä "30 ja 60 välimaastossa pyörivää hyötysuhdetta".
Sitä minäkin mutta lainaus ei tullut näkyviin.
- Anonyymi
Kolme keskiverto 600 w patteria = 1800 W, eli 1,8 kW.
Jos ovat päällä koko ajan, niin kulutus on 43,2 kWh vuorokaudessa. Ja kunnon pakkasilla ne ovat päällä käytännössä - jos ei ihan koko ajan, niin kuitenkin suurimman osan ajasta.
Ikkunoiden avaaminen ei välttämättä auta, eikä aina ole edes ristivetomahdollisuutta. Tervemenoa testaamaan meidän kaksio (onneksi kakkosasunto) kerrostalon ylimmässä kerroksessa. Kesällä ulkona 20, niin sisällä 28. Jos ja kun ulkona 28, niin sisällä 35.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3177424Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill662146- 1751827
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä161362- 1121277
Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie91231Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181691210RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j541146Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411071Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.2901019