Hävettää ajaa Viragolla

Onko nyt ihan oikeasti itsetunto kohdillaan? Monesti noilla isoilla pyörillä pönkitetään huonoa itsetuntoa. Tuo on lähennä näiden uusiomotoristien ongelmia. Jos kerran pidät sillä ajamisesta niin aja. Ei oikeat motoristit sitä halveeraa. Tärkeintä on että yleensä ajaa ja ihan sama millä.

Olen ajanut moottoripyörällä vuodesta 1970 lähtien. Omistan useita moottoripyöriä eri vuosikymmeniltä. Uusin on 1000-kuutioinen matkapyörä. Muut väliltä 125-500. Eikä yhtään hävetä ajella noilla pienemmillä. Omistan myös vanhan mopon vuodelta 1960. Silläkin on ihan kiva ajella. Eikä muuten silläkään ajaminen hävetä.:-)

Sinulla on nyt itsetunto hukassa. Ei siihen auta moottoripyörä tai auto tai mikään laite, kun koet olevasi muita huonompi.
Terapeutin juttusille nyt alkuun niin eiköhän se siitä lähde parempaan suuntaan. Voimia!

Kyllä siitä viragosta saa vielä paljon iloa irti.
Kaupungilla ja pikkuteillä päristelee.

Myöhemmin ehtii siirtyä siihen harrikkaan, isoon kyykkyyn tai mistä nyt sattuu innostumaan.
Tulee uusi innostus ja taas uudestaan alottelijan mielellä pääsee nautiskelemaan kunnolla.

Nää on niitä oppirahoja joita alussa maksellaan , tosin yleensä nuoremmat noihin lankeaa , kyllähän tuolla satunnaiset kioskimatkat hoituu mutta muu vaatiiki sitten jo todellista paineen sietokykyä , itse ostaisin 1000cc tai yli , mutta onhan se nykyisin uusissakin suuntaus pienempiin pyöriin , harva niistä tosin innostuu customia hankkiessaan , mutta unohda se hd , niin jää oppirahat taskuun siltä osin .

Tämäkin aloitus on ilmiselvä provo.
Pyöräharrastus on viisainta aloittaakin jollain pikkupyörällä ja hankkia isompia laitteita kokemuksen ja taitojen karttuessa. Tai ainakin minä tein niin aikoinaan ja ehkä siitä syystä on edelleenkin henki ja terveys tallella.


HONDA CB 1000 R