Suomenruotsalaiset elävät vauraammin kuin suomenkieliset maanmiehensä. Asia saa vahvistusta tutkimuksesta, jossa vertailtiin suomenkielisten ja ruotsinkielisten tuloja, varallisuutta ja asuinomistuksia suomenruotsalaisella seudulla.
Tutkimuksen tekijä, yliassistentti Jani Saarela Åbo Akademin Vaasan yksiköstä löysi osittain vahvistusta ennakkoluuloille rikkaista suomenruotsalaisista.
Suomenruotsalaisten nettovarallisuus oli miehillä keskimäärin 35 000 ja naisilla 7 000 euroa suurempi kuin suomenkielisillä. Saarelan mukaan kaksi kolmannesta miesten erosta voi johtua asuinpaikasta, maantieteellisestä alkuperästä ja iästä. Miesten ja naisten suurta eroa taas selittää se, että varallisuus on usein maaomaisuutta.
Varallisuusero näkyy koko suomenruotsalaisella seudulla Turun kaupunkia lukuun ottamatta. Suuria erot ovat Pohjanmaalla, missä asuu paljon varakkaita suomenruotsalaisia. Saarelan mukaan Pohjanmaalla eroihin todennäköisesti vaikuttaa juuri maaomaisuus.
Tutkimuksen tekijä, yliassistentti Jani Saarela Åbo Akademin Vaasan yksiköstä löysi osittain vahvistusta ennakkoluuloille rikkaista suomenruotsalaisista.
Suomenruotsalaisten nettovarallisuus oli miehillä keskimäärin 35 000 ja naisilla 7 000 euroa suurempi kuin suomenkielisillä. Saarelan mukaan kaksi kolmannesta miesten erosta voi johtua asuinpaikasta, maantieteellisestä alkuperästä ja iästä. Miesten ja naisten suurta eroa taas selittää se, että varallisuus on usein maaomaisuutta.
Varallisuusero näkyy koko suomenruotsalaisella seudulla Turun kaupunkia lukuun ottamatta. Suuria erot ovat Pohjanmaalla, missä asuu paljon varakkaita suomenruotsalaisia. Saarelan mukaan Pohjanmaalla eroihin todennäköisesti vaikuttaa juuri maaomaisuus.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kokkolan historiassa hyvin tärkeäksi muodostunut tervanvienti aloitettiin jo 1500-luvulla. Tuolloin käytiin myös Pohjoismaiden viimeinen merkittävä talonpoikaiskapina, nuijasota, jonka tapahtumat liittyvät läheisesti myös Kokkolaan.
Vuonna 1620 syyskuun 7. päivänä Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf allekirjoitti asiakirjan, jolla pienestä Ristirannan maanviljelys- ja kalastajakylästä tuli kaupunki nimellä Gamlakarleby. Kokkola vakiintui kaupungin suomenkieliseksi nimeksi myöhemmin. Nykyinen kaupunginsalmi oli kaupungin perustamisen aikoihin kapea merenlahti, joka ulottui Kirkonmäelle saakka.
😋😍😋😍😋😍😋😍😋
💋 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#17892757w
🔞💋❤️💋❤️💋🔞💋❤️💋❤️💋🔞
Tuossahan se Suntin syntyhistoria kerrotaan eli kateellinen perholainen on taas väärässä.
Tämä asia on ollut tiedossa kautta aikain,pohjautuu historiaan.Joku lienee kuullut joskus vanhan,paikkansa pitävän sanonnan "Svenska talande,bättre folk".
Tuleva opetusministeri Henriksson lisää ruotsinkielen asemaa ja opetusta. Muutenhan näitä perhon juntteja on pian jossain valtuustossa.