Kyllä minä tajuan realiteetit

Kun mulla on joku pakonomainen tarve lokeroida kaikki. Itseni olen lokeroinut kohtaan "mt-ongelmaiset", vaikka onhan minussa nyt muutakin kuin ongelmat. Olen ihminen, enkä mikään kävelevä mt-ongelma. Ap

Miten täällä muut ajattelee? Mielipiteitä? Ap

Höpsis, pois nyt tuollainen ajattelu! Minun silmissä kaikki ihmiset ovat samanarvoisia.

Mitä ihmiset ajattelee, on ihan sama. Mitä itselle tärkeät, niin alkaa jo vaikuttaa. Kukaan ei voi lisätä keneenkään toiseen mitään, tai ottaa siitä pois. Sydän tietää, ja tuntee, ja totuudella on väliä. Aina ollut ihmisiä niin erilaisista luokista ympärillä, että millä helvetillä, se parempiosaisuus tai luokka sitten määritellään, ja kenen toimesta, on hyvä kysymys. Olen kavahtanut niitä, joilla näyttänyt olleen kaikki hyvin ja kaikkea, satuin näkemään, että kaikki todellinen oli päin helvettiä. Köyhyys ei ole oikeasti vierasta monellekaan, ja jos löytyy perus älliä, ja arvoja, niin pärjää oikein hyvin. Suomessa on joka viidennellä, joku mt diagnoosi, ja niihin en usko, enkä paljon muuhunkaan enää. Sydämelliset, inhimilliset ihmiset on niitä rikkaita, ja voittajia. Ihan sama, miten muut heidät luokittelee. Jos on rakkautta, niin on kaikki, ja aina on, jos rakastaa itse. Lopulta kaikki muu, on vain statusta, tai käytännön mukavuutta. Hyödyllinen kannattaa olla aina. Ja valita, mitä taisteluja on valmis käymään.

Aloittajalle sivusta- vamma se on tuokin. Yhteiskunnan lonkerot ovat kaapannut sinut ajat sitten, etkä enään meinaa edes uskaltaa ajatella toisin. Ymmärrän kyllä, enkä tässä sinua tuomitse vaan kommentoin sivusta. Samaan aikaa vaaditaan "tasa-arvoa" ja kaikkia hienoa lauseita mutta eipä ne tosi elämässä juurikaan toteudu. Toisilla helpompaa ja toisilla vaikeampaa. Uskoisin että ollaan ylitetty erkaantumisen punainen piste ja tästä ei enään hetkeen lähennytä. Sitten taas kun päästään selviytymis-hommiin niin se persaukinen ärsyttävä naapurikin saattaa olla avuksi? Tai sitten se kostaa ja vie sulta kaiken?

Emme ole samanarvoisia, minä olen parempi.

Kuule ap, kyllä se on ihminen, sen arvot ja toiminta millä se punninta tapahtuu. Ihmisarvo kuuluu kaikille yhtäläisesti. Sitä ei oteta pois keneltäkään. Jos puhutaan työstä, tykkään, että kun ihminen tekee työnsä hyvin, se on ihan sama mitä työtä se on. Sitä arvostaa. Persaukisia mahtuu kaikkiin ryhmiin. Elämänlaadussa ja perusturvassa on silti osin eroja. Mutta ihminen voi kokea onnea noista riippumatta. Unohda siis herranpelko, mutta älä Herran pelkoa, jos se on sinun juttusi. Tsemppiä pohdintoihin.