ettei meistä tullutkaan meitä niin mitä halusit vielä sanoa rakkausvihkos-tarinan viimeiselle sivulle loppusanoiksi.
nyt nainen kun on varmaa..
Anonyymi-ap
1062746
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 106
Vanhimmat
Hyvää jatkoa😄 Toivottavasti olette onnellisia🙏
???
Kiitos samoin sinulle
Eikö täällä saa sanoa toivotuksia😂
Olet yhden naisen mies. Miksi sinä et keskity siihen naiseen, jota kaipaat ja haluat? Olen antanut kaikki vastaukset ilman mitään pyyteitä. Ilman mitään vaateita. Sinä päätit, ettei meistä tule meitä. Jo kauan sitten. Mitä haluat, että sanon vielä.
???
No, jos et ymmärtänyt, ei ollut minulle tämä. Ehkäpä sinä jo keskityt siihen naiseen.
ohi..
Et ole ihan viisas. Kaikki muut kaipaa jotain todellista ihmistä. Unelmasi palstasuhteesta on naiivi. Ymmärräthän että täytät elämäsi tyhjiötä muiden kaipauksella, haluat tuntea sen saman. Mutta ei se palstalla onnistu.
jaa olet trolli.
Mitä? Miksen kaipaisi todellista ihmistä. Johan on helvetti. Olen antanut kaikki tunnisteet, joita voi antaa ilman että muut tunnistaa. On vain kaksi ihmistä, jotka voisivat tunnistaa. Häivyn heti, jos heistä toinen on täällä.
Taas väännät noita hemmetin olettamuksia mitä olet koko illan pähkäillyt ja tänne lauot niitä muka suurina älynväläyksinä. Voi anna mun kaikki kestää.
Kuinka voit edes väittää tuollaista että joku haluaa elää jossain palstasuhteessa mielummin kuin oikeassa suhteessa. Eiköhän kaikki halua mielummin sen oikean ihmisen.
Mä olen aina jättäny päätöksen naiselle itselle haluaako mua elämäänsä
Mikä täällä pitäisi onnistua muu kun ajankulutus
Olet kai informoinut naista reaalielämässä sillä muuten on turha odottaa vastakaikua jos et mene kertomaan asiasta hänelle kasvotusten tai jos ujo olet niin kirjeitse tai kortilla.
Mistähän toinen voi tietää, että hänet haluat? Onko niin, että aktiivisin nainen saa sinut?
Alusta alkaen niin oli kirjoitettu. Mitään ei tule. Leikit vaan.
Ei pidä paikkaansa.
Mulle ei ole infottu tästä varmistumisesta. En tiedä asiasta mitään vielä.
Mulle ei tarvitse laittaa kirjattuna eikä haastemiehen välityksellä. Luen irl- tilannetta kohtuu hyvin.
Nainen sivusta
No minä vastasin miehelle eikä kiinnosta yhdenkään naisen tekemiset.
Mä olen tullut kaapista. Olen miesten mies.
Koko elämäni ollut valhetta ja salailua.
Olen ollut kettu. Olen käyttänyt ihmisten rakkautta ja luottamusta väärin.
Nyt oon mies-miestä.
Perse kipee. Mutta ihanaa ja hikistä on.
🤢😖🤮
Täältä välistä oletko lakinainen,kun tollee vastasit.
Onneksi, onnelisexikin. Ihana, vapaus edellä.
Vakampaan onneen
Olette kaikki ihan tylsiä, hän ymmärtäisi jutun heti. Ette edes osaa seurata tehtävänantoa. ap
Sanoisin prööt.
Toinen pääni osaa kielen, muttei kirjoita
Onneksi
Rakkaus ei ala ja lopu niin kuin näytämme ajattelevan. Se on taistelua, sotaa ja kasvamista. Ei ole todellista loppua siltä näyttävä on vain sopiva paikka, jossa voi lopettaa tarinan niin halutessaan. Ja alkukin oli kirjoitettu jo kauan ennen kuin olimme tavanneet. Se oli liikaa ja jaoimme sen vaitonaisesti. Kun tottuu elämään missä ei saa haluamaansa lakkaa tietämästä mitä haluaa ja kaikenlaiset omituisuudet alkavat näyttää mahdollisilta siinä missä jokin muukin.
Hyvin kirjoitettu. Taitavasti ja ymmärtäen.
Ei sovi tehtävän antoon
ap
Ihan joutavaa lätinää jos rehellisiä ollaan.
Ihailtavaa.
Nainen, kauneudessaan
Mies minulta olis, mennykki hilseet pölisten
Ylisiis
Millä perusteella se on varmaa?
Tähän asti on ollut epävarmaa ja on pitänyt nähdä ja jutella ensin.
Kyllä me vielä tullaan.
En halua sanoa mitään. Ei ole mitään oikeita viimeisiä sanoja.
no, minä sanoitan puolestasi:
"poika rutisti tyttöä ahterista vielä viimeisen kerran mutta tällä kertaa vaitonaisesti".
"he eivät enää tavanneet".
ap
En lukisi kirjaasi.
Ei näistä jutuista saisi kun edes vihon käärittyä.
Kerro omat viimeiset sanasi rakkaus-vihkoon, kun nyt tiedät, ettei teitä tule.
Ei käy ja tuossahan tuli jo "sanoitus", sitäpaitsi tarkoitus ei ole tehdä täällä vaikutusta kehenkään palsta mummoon.
Sätkän käärittyä
Ei kannata laskea kirjan myyntitulojen varaan...
Kääriäise biisi, pitämällesi pohjalle. Ajatuksen työvaiheesta pinnalle
Vihkoon Kääriäinen.
Sätkä huulpieles ollutta pian
Hymy valoittaa uutta tietä
Sätkä, huulez, pelkkää nuosua. Materiaalittoman onnen äärel
Rakastan yhtä Kääriäistä❤
Nainen kaipaa turvallisuutta ja luotettavuutta, mutta tapaa vain tuuliviirejä. Syvälle itseensä on saanut sukeltaa, että miksi niin on.
Annat luultavasti itse aivan liikaa lämpöä takaisin.
Näin minäkin arvelen.
Sivusta
Oliko tämä sarkasmia? Se kun ei ole niin helposti tulkittavissa kirjallisessa ilmaisussa. Mutta jotenkin sopii tällainen ivallinen suhtautuminen tämän palstan henkeen.
Kai nämä yön fantasioijat on olevinaan muka teennäisen empaattisia tai sitten ätmi vastaa taas omiin provokommentteihinsa, ainakin toinen taitaa olla sen vedätystä, langan eka nyt on ainakin sitä. Pateettista se vain on ei edes ilkeää
Kuka niistä psykopaateista sä oikein oot joka jaksat kiusata mua? Sanoisin että paina kaaliis että mä oon ihminen. Mulla on ihmisarvo. Kaikilla ihmisillä on ihmisarvo. Jokaisella. Olen nainen siinä missä muutkin naiset ja mulla on silmät, hiukset, tissit ja pillu ja kädet jne. Kohtelet mua kuin olisin jopa eläinten alapuolella juttujes ja käytökses perusteella. Meistä ei todellakaan voi tulla me edelleenkään, ei koskaan, vaikka vuosikaudet minua olet piinannut ja urkit asioitani. Olet ottanut minut kohteeksesi jostain syystä mutta niin psykopaatit juuri tekevät. Luuletko että alan suhteeseen kaikkien kanssa? Oletko Erik vai Ville vai se yks muu vai naapurin salkkumies tai joku "nainen"? Mulla on mies ja meidän liitto on ihan hyvä ja olen rakastunut häneen vain. Jos olet mustasukkainen tai kateellinen kehoitan lopettamaan sairaat haaveilut minusta. En ikinä olisi edes ystävä tai kaveri noin ilkeän kanssa. Et voi minua piinata enää yhtään. Sinun pitää mennä eteenpäin elämässäsi ja kyllä joku (epätoivoinen) sinutkin huolii jos vain itse olet kunnolla ja yrität parhaasi ja keskityt häneen etkä piinaa muita naisia ja kiusaa kuten esim. minua.
Lisäys edelliseen, korjaan, meillä on ihan paras liitto ei voisi olla parempaa.
Tätäkään ei ole kukaan nainen kirjoittanut.
Eikai kukaan voi luulla niin?
Aloittaja, miten päädyit tähän päätelmään, 'että teitä ei tule'?
Ajan mittaan kaiken tapahtuneen jälkeen tunteeni oli kasvanut yhdeksi sieluni kanssa tummuen muttei sammuen. Valehtelinkin halutessani herättää. Minulla on tuo synnynnäinen haluni olla ristiriidassa, ja koko elämäni on ollut pelkkää surullista ja turhaa vastustusta joko sydämen tai järjen käskyjä vastaan. Ja innokkaan läsnäolo on aina saanut minut kylmäksi kuin keskitalven pakkaspäivä, ja kaltaisesi flegmaatikon kanssa seurustelu tekisi minusta epäilemättä intohimoisen unelmoijan. Mutta toinen puoleni tuomitsee jo kaiken tämän ymmärtäen ettei ole ollut mitään järkeä enää jahdata kadonnutta onneaan. Eroamme ikuisesti mutta voit olla varma etten koskaan enää rakasta. Sinuun sieluni on käyttänyt kaikki aarteensa, kyyneleensä ja toivonsa. Luonnossasi on jotain omituista, yksin sinulle kuuluvaa, jotain ylpeää ja salaperäistä, ja äänessäsi on taikaa, sanoitpa mitä tahansa. Loukkaus ei ole koskaan ollut niin hyväilevä, eikä kenenkään katse luvannut niin paljon. Silti olen maailmassa jo kuin kyytiään odottava vieras juhlassa. Hyvästi.
Joo, no nyt kaikki tajuaa kenestä puhut (minusta). Tää oli inspiroiva, tosin hieman liian vähän minusta löytyy narsismia että ihan kakistelematta nielen tuon ylistysrunon. Pitää pohtia sitä.
Kun pohdin sitä, mitä kirjoitit niin totean että taidan tosiaan olla flegmaatikko. En pidä ajatuksesta, mutta se on luultavasti totuus.
Kenelle valehtelit, minulleko, ja mistä?
Yksi kauhukuvistani on se kun koitan raahautua intohimoisen haaveilijan perässä jotain unelmaa metsästämässä, johon en usko, ja tiedän etten koskaan voi uskoa. Tiedän kyllä mitä hyvä elämä on, mutta mä olen se, joka sen tuo. Valitettavasti. Harmi, että mulla on tällainen rooli. Niin vain on.
Tiedätkö sinä nainen sitä, että flegmaattisuus on erään lännessä sijaitsevan naapurimaamme kansallinen ominaispiirre? Ei se sen monimutkaisempaa ole. Älä tuomitse. Kukaan ei voi syntyperälleen mitään. Suomessa on paljon flegmaatikkoja, merkkinä menneisyydestä. Kaikuja kumpujen yöstä.
Älä hylkää häntä, olette saaneet toisen mahdollisuuden. Käytä se viisaasti!
Runoilua tulee tuutin täydeltä
Fyysisesti paha olo, oksettaa.
Tuo ei saa olla minun rakkaan näkemys.
Milläs tavalla se asia on sitten niinku varmistunut näin yllättäin?
Tämä vihko olisi niin paksu, ettei kukaan lukisi sitä. Ainoastaan Jumala ymmärtää mitä tällä hetkellä tapahtuu.
Sekaisin on koko porukka..,hyvästi ikuisesti..;)
Rakkausvihkoissa kerrotaan tarinoita, jotka eivät ole tosia. Fiktio ei ole faktaa, niinkuin palstarakkauskin on pa5kaa. The End.
Ai niin, tunsitko hyvinkin äitini? Minä en ole mltenkään hänen kaltaisensa, mutta mieleltään venähtänneitä näyttää piisaavan. Kun kohtaat kohtalosi, niin muista meitä rukouksissasi.
Ja niin nainen päätti lopettaa elämänsä itämaisen vanhan kulttuuri perinteen tavan mukaan polvistumalla ja ottaen miekan käteensä ja työntäen sen syvälle sisuskaluihinsa asti tuntien kuinka veri pakenee hänestä , silmissä sumenee. Ja pian jo hämärän rajamailla .
*Seppuku.
Sietämättömistä olosuhteista johtuen.
Ok, kirjan kannet kiinni. Näin on näkyleivät .. valheilla on lyhyet jäljet.
En edelleenkään ole valehdellut mitään.
Vaan kertonut ihan avoimesti asioistani.
Väität siis olevasi nainen, joka kirjoittaa tuonpuoleisesta? Veikkaan, että harakiristä haaveileva ätmi ennemmin
Hieman liian intensiivinen kommentti trollauksen järjettömään sisältöön nähden
Eikö se ollut tarpeeksi traaginen lopetus. Ei ollut tarkoituskaan olla faktaa.
En tosiasiassa haaveile mistää harakiristä. Kunhan mielikuvitus lähti laukalle.
En ollut suhun ihastunut, utelias vain. Kohtaamiset tehdään livenä tai laitetaan kirje postilaatikkoon.
Sehän meni sitte hyvin!
Ja kukaan ulkopuolinen ei ole taaskaan vastannut ätmin vedätykseen siinä mielessä, että pohtisi suhdettaan johonkin tuntemattomaan juustoin. Suola taitaakin olla lueskellessa ja pähkäillessä näitä muka naisten kirjoittamia kommentteja
Juustoon* eli vajucciin
Sinun pitäisi mennä hoitoon mutta täällä vaan jankutat harjojas vuodesta toiseen. Tähänkin heti vastaat ja kuvittelet tietäväsi kuka olen.
Kun katsoit minuun kaiken muun mä unohdin..............
Vain sinun olla halusin..............Kun katsoit minuun ......
Sytyin sylissäsi ja paloin............Silloin rakastaa sua aloin.
Kun sä katsoit minuun niin...........
Olet nuori täynnä voimaa.............. Kiitos ihanista hetkistä.
Jiiltä............. Eelle............. Rikki oon..........
Ei ole mitään sanottavaa.
Makuasia, sanoi koira, kun muniaan nuoli.
Et tunne minua, ei se mitään, ei kukaan muukaan. Kuuntelen sitä, mitä on, ja löydän tieni, juuri siksi. Vaikkakin yksin ,ja ulos tästä matrixista. Vapaus on toinen nimeni, ja en ole tarvinnut ennenkään muita. Kiintymys on pettymystä, pidän siksi suurimman osan kaukana. Mulla ei ole tahtoa nähdä enempää, kuulla, tai ymmärtää näkemääni. Haluan rauhan ihmisistä, vain niin saan sen myös itselleni. Nyt laitan kanavani kiinni. Mua on turha etsiä.
Lisään vielä, että totta on, ja oli, ja tulee olemaan. Sanoiksi sitä on vaikea pukea. Yritin löytää, mitä tämä on, sanaa, miksi sitä kutsutaan? Mutta en halua. Haluan vain että tiedän, että on. Ei ole mun asiani suojella ketään, mutta jostain syystä haluan. Ja jostain syystä, on paljon sellaista, mitä on perässäni, nyt, ja mun on suojattava niin itseni, kuin muut siltä. Kun tunnen, että on oikea hetki, ja kun tunnen, että se on taas totta, eikä sekoitettuna ties mihin, niin tulen takaisin. Unohtaa en voi. Tiedän mitä sydämessäni on, mutta se ei ole sitä vain siellä. Se on jotakin, mille en tiedä sanaa. Ja paljon kuvasit, ja kerroit. Nyt on vaan jotain merkillistä meneillään, ja se täytyy selvittää alta pois.
Kaikki tämä epäilemättä tapahtui, enemmän tai vähemmän. Minullahan on joskus myöhään iltaisin sairauteni, johon liittyy erottamattomasti viina ja puhelin. Ja istuessaan sormet syyhyten ajattelee tältä toivon tuntuvan. Voi rakastaa mielellään, mutta voiko rakastaa vain mielellään. Ajattelin usein katkerasti ja kateudella sitä miten jollakin jokin niin turvallisesti hallussaan ettei sitä tarvitse käyttää. Ja ajatus miten piti koskettaa käsilläni, maistaa kielelläni. Tai ettei voi rakastaa eikä tehdä mitään. Muutaman kerran kuvittelin, että maailmassa on vain yksi sinä ja se olin minä. Loppujen lopuksi sitä oli vain ihminen, humalassa ajatuksesta, että rakkaus,ja vain se, voi parantaa nuo kaikki murtumat. Ja silti tämä ei ollut rakkaussuhde alkuineen ja loppuineen. Vaan itse rakkaus. Viisaat sanoo että jos puolittaa jokaisen askeleensa ei koskaan pääse perille... Värvääköhän paholainen muuten ihmisiä apureikseen sammuttamaan rakkauksia missä ikinä niitä puhkeaa. Tällaista. Näin se menee. Ja sitten alkaa palata siihen, mitä ei edes muista. Mitä nyt autiomaassa voikaan rakentaa.
Kiinnostava vastaus - ja lukija sivusta. Mielestäni ei voi rakastaa vain mielellään, se on riskitöntä. Rakkaus on enemmän tunne ja siksi myös haavoittuvainen. Mutta ei pelkästään tunne ja se vähentää riskiä. En välitä selittää enempää, koska sitä voi olla vaikea ymmärtää ilman omakohtaista kokemusta.
Valitettavasti myös jokaisen on itse parannettava omat murtumansa, mutta rakkaus voi olla siinä suureksi avuksi. Ei se paholainen sitä tee, vaan joko itse tai muut ihmiset.
Autiomaassa voi rakentaa maailmankaikkeuden, mutta silloin pitää olla kokonainen.
Maailmankaikkeudessa on niin monta minää kuin sinääkin ettei laskemaan voi ruveta. Mutta itsestään on lähdettävä, omasta minästä, sillä muutoin ei voi olla kenellekään toiselle minälle sinä. Tiedät kyllä.
En tiedä, sitten yhtään. Nää on nää jinksarit. Ja niillä riittää nyt asiaa....Siksi ja juuri siksi, on joskus tajuttava vetäytyä, ellei suorastaan piiloutua. Ja katseltava mitä on mitäkin. Valhetta sekoitetaan kaikkeen totuuteen. Nyt on juttu niin, että on parempi pitää hetken kaikki kanavat kii.
Joo, olen myös samaa mieltä siitä, että on hyvä vetäytyä. Kaikenlaisia ajatuksia silti pyörii päässä. Ei kai siinä mitään.
Paljon tinasit, paljon pilasit, viimein kolvisi kylmeni.
Vedä sinä vaikka käteen.
Se olisi hänen hetkensä, se kuinka voi jälleen vapaana sieluna jatkaa lentoaan kun tämä kaikki on poissa päiväjärjestyksestä ja kun muistokin kaikesta haalistuu olemattomiin. Mutta mikä tärkeintä, oppitunti tuli suoritetuksi. Kuvittelen kuinka jälleen kokonaisena pohdiskelee kaikkea rakastamaansa. Yksinäinen metsästäjä sydämmenään. Minun petoni on ollut ja oleva halu jota en tunne, olen ikuinen muukalainen vieraassa maassa joka keskittyy katsomaan jokaista askeltaan jottei eksyisi huomisen jälkeiseen pimeyteen. Se tekee kasvoillenikin jotain, ne muuttuvat alati. Emme kumpikaan vaikuttaneet edes aivan ihmisiltä. Neuvoni on että etsii jonkun vierelleen. Se mitä meillä oli ei ollut tästä maailmasta. Oli kuin olisimme vain odottaneet kertoaksemme toisillemme asioita, joita ei oltu koskaan kerrottu aiemmin. Se, mitä olisi tullut ilmi olisi ollut sekä pelottavaa että laittanut kaiken lopullisesti paikoilleen. Ja se saattoi hyvinkin olla asia jota ei olisi voitu puhua sanoin tai kirjoittamalla. Vaan se olisi pitänyt antaa ymmärtää toisin. Sellainen tunne tuli kanssaan, ja sinne emme ehtineet mutta toivoa oli, ja hänen matkansa ääriviivat tulevat vielä piirtymään. Siinä oli myös juuri heränneen ja pitkän yön päättäneen välinen vieraus. Mahdoton kai ymmärtää. Kaikki on päässä, mutta pitkään majoittuneen sijana alkaa olla etupäässä sydän. Ja sekin että tietää tietävänsä. Kaikissa on jotain vartioitua, kyse oli itse todellisuuden arvoituksesta. Ihan kuin olisin tavoittanut jotain. Luen taas ja tulen entistä hullummaksi. Kestävä sydän joka tappaa ihan kovuuttaan.
Älä sekoita niitä keskenään. Et tiedä, mistä on kyse, katso, päästä irti ja pese kätesi. Odotan, että on oikea hetki, nyt kaikki sekoittuu jonnekin, siksi on vetäydyttävä. En tiedä mitä tämä on. Mutta tunnen sen.
Solong baby goodbye
Eli te ette oo te.
Hän oli minulle harvinainen kohtaaminen. Huomasin alussa, että hänen kanssaan oli erilaista jutella kuin monen muun. Hänen silmänsä katsoivat jotenkin eri tavalla. Hän vaikutti juttelevan ja kuuntelevan ilman mitään valmista asennetta. Hän suhtautui rauhallisesti ja asiallisesti. Olisi pitänyt keksiä joku syy sanoa käsipäivää ja tunnustella hetki toisen käsiä, ja siitä olisi selvinnyt myös jotakin.
Ja hän eli elämänsä suhteellisen seesteisenä loppuun asti, yksin
Ulottumattomissa, siinä se. Rauha.
Emme olleet koskaan kapeakatseisia, kaikkea muuta. Vaikutus ympärillä oleviin on aina mittaamattoman hajanainen ja se hyvä mitä on riippuu myös monista epähistoriallisista teoista, ja se etteivät asiat sen huonommin ole, johtuu myös noista uskollisesti kätkettyä elämäänsä eläneistä jotka lepäävät nyt jo haudoissaan. Epäluottamus on perustavinta yksinäisyyttä ja nämä kuolevaisten virheet, tapojensa orjien oikut ihmetyttävät enää vain siinä kuinka niistä lopulta pitääkään. Ja silti tarkoitin kaiken olevan erilaista kanssani. Luulin että minulla olisi ollut enemmän voimaa ja taitoa. Mutta kamalimmat esteet ovat sellaisia, joita kukaan muu ei näe. Epämiellyttävä on sana, joka kuvaa tunteitasi, ei tuota peruuttamatonta tekoani. Joku toinen olisi voinutkin ottaa onkeensa. Vääryyttä en koskaan tehnyt, ehdottomat johtopäätökset ovat tie helvettiin. Väärä päättely saa joskus tekemään oikeita johtopäätöksiä, aloittamalla todellisesta pisteestä silmukoita ja siksakkia, saapuu joskus sinne minne tarkoitettu on. Hätäinen luottamus ei vie toiselta tämän arvoa. Sitä voi luoda itselleen törmäyksiä ja solmuja draamassa, jossa monikaan ei ole valmis näyttelemään. Vaikka tämän mitä ilmeisimmin voi nyt sanoa olevan ohi niin sitä molemminpuolisen hämmennyksen tuomaa läheisyyttä, jossa kumpikin kokee toisen tuntevan jotain, koska jotain joskus oli, sitä sen vaikutusta ei ole syytä lopettaa. On olosuhteita, joissa mitä pidättyväisin on pakotettu aivastamaan, ja tunteiden kanssa on samoin. Kaikki on yhtä ja se on alku ja loppu tälle tarullemme.
Ketjussa on ajatuksia herättäviä kirjoituksia ja joitanin muistoja palaa mieleen. Se on toisenlaisen ajatus- ja kokemusmaailman kaikuja. Muistan, että ensimmäisiä mietinnän paikkoja oli se suuri epäluottamus kaikkia kohtaan, mitä hän tunsi. Ilmaisu on aina ollut kovin persoonallista ja siksi ei ole aina ollut helppo seurata sitä. Kirjoituksiata köy myös ilmi ehkä sellainen epätavallinen kyky nähdä asioita ja niiden kulkuratoja, joka hämmentää. Ehkäpä tuo pelko paljastumisesta on kaikkein hämmentävin. Ehkäpä hänen oma kykynsä on luonut sen jossain vaiheessa kun se on ollut ikääänkuin hallitsematon ja paheksuttu.. Omalle itselleenkin voi olla hiuksan sokea, vaikka omaisi minkälaisia kykyjä. Ja niiden voiman ymmärtäminen suhteessa oman itsensä suojelemiseksi negatiivisilta vaikutuksilta.
Näkemys voi olla hyvinkin virheellinen, sillä se on ulkopuolisen. Kuitenkin sellaisen, jolla on ehkä herkkyyttä nähdä hiukan enemmän kuin järjellisesti voi ymmärtää. Ja se oppläiksy liityi kai juuri tuohon vetäytymiseen. Olen löytänyt sen tulia ja piilopaikkoja. Korpit ovat sen kertoneet. Luottamus.
Elämä on niin kaunis, ja vielä kauniimpi ilman sinua.
Lukemattomia eri syitä, lukemattomia eri tulkintoja. Kenelle tarkoitettuja, ja kenelle avautuvia. Yhdestä olen varma. Kohtaan mieluummin raivoavan hullun, hänellä on siihen pätevä syy, kuin kauniisti ja hellästi hymyillen valheitaan suoltavan tietäjän. Hullun kanssa ja hänen palossaan, voi päästä yhteisymmärrykseen, hänet kuulla ja asiat sovittaa. Siinä se. Tämän toisen ilo, taas syntyy päinvastaisesta. Loputtomista uusista silmukoista ja kiemuroista. Kauniisti sivalletuista iskuista, valheista ja muiden manipuloinnista.
Sanoisin et soita mulle nii jutellaan
Onko tämä ap täällä? Löysin tämän keskustelun tänään, olisko mahdollista saada joku muu tämän kirjoittajan aloituksista linkkinä tähän?
Voisin melkein sanoa että välillä on lanka.