Kysyisin vanhemman uhmaiästä.
Meidän pojat on 2,5 vuotta ja 1,2 vuotta.
Nuoremapi on tippunut pienet rappuset nyt parikin kertaa alas ja isompi on aina paikalla.
Myös isompi lyö ja nipistää pienenpää kovastikin joskus.
Olen nykyään ottanut pienemmän aina mukaan esim:vessaan ja keittiöön tekemään ruokaa kanssani,
Miten voisin puhua vanhemmalleni "järkeä" ettei toista saa kiusata?
Mieheni vain huutaa että ei tuolleen saa tehdä tai kiroileekin joskus lasten kuullen.
Hän on tietysti väsynyt raskaan työn päivän päätteeksi ja kotona nahistelee kaksi lasta vielä :(
Kertokaapas miten selviän tästäkin?
Ja juuri tänään tein raskautestin joka näytti himmeetä kahta viiva,en halua olla juuri nyt raskaana koska kummassakin pojassa on ihan tarpeeksi tälle hetkelle.
Isompi on vielä uhmaiässä ja kaikki pitää tehdä yksin ja kaikkea pitää saada kun kauppaan lähdetään.
Meidän pojat on 2,5 vuotta ja 1,2 vuotta.
Nuoremapi on tippunut pienet rappuset nyt parikin kertaa alas ja isompi on aina paikalla.
Myös isompi lyö ja nipistää pienenpää kovastikin joskus.
Olen nykyään ottanut pienemmän aina mukaan esim:vessaan ja keittiöön tekemään ruokaa kanssani,
Miten voisin puhua vanhemmalleni "järkeä" ettei toista saa kiusata?
Mieheni vain huutaa että ei tuolleen saa tehdä tai kiroileekin joskus lasten kuullen.
Hän on tietysti väsynyt raskaan työn päivän päätteeksi ja kotona nahistelee kaksi lasta vielä :(
Kertokaapas miten selviän tästäkin?
Ja juuri tänään tein raskautestin joka näytti himmeetä kahta viiva,en halua olla juuri nyt raskaana koska kummassakin pojassa on ihan tarpeeksi tälle hetkelle.
Isompi on vielä uhmaiässä ja kaikki pitää tehdä yksin ja kaikkea pitää saada kun kauppaan lähdetään.
Vastaukset 6
Vanhimmat
enemmän huomiota positiivisesti, jos pystyt ja jaksat;) Ja pidä edelleen viikarit mahdollisimman tarkkaan silmän alla, ettei tule vahinkoja. Jaksamista.
en tarkoita periksi antamista ja lellimistä, vaan leikkejä, osallistumista asioihin, kehumista.. Kaupassa anna kannettavaksi jokin tavara ja kehu kuinka reipas, hieno lapsi on jne.
Itse en ole vielä kovinkaan konkari lapsenkasvatuksessa, mutta muutaman ajatuksen ajattelin silti kirjoittaa.
Kerroit, että otat pienemmän poikasi mukaan vessaan ym. "turvaan". Miten vanhempi poika suhtautuu tähän? Tämäkin voi nimittäin lisätä mustasukkaisuutta, koska vanhempi poika kokee pienemmän saavan näin enemmän huomiota.
Keksisitkö keinoja, miten voisit tukea esikoisen isoveljeyttä: Pystyisitkö antamaan hänelle jotain pikkuruisia ikään nähden vastuullisia tehtäviä, jolla korostaisit esikoisen asemaa ja antaisit näin huomiota? Miten pystyisit korostamaan isoveljen roolin tärkeyttä? Kehu silloin, jos pojilla sujuu yhdessäolo ilman kärhämiä. Tietysti isoveljelle voi myös "puhua järkeä", mutta ehkä teot ovat tehokkaampia. Toisaalta pitää muistaa, että uhmaikä kuuluu kehitykseen.
Olisi hienoa, jos saisit isän hommaan mukaan. Työpäivä varmasti väsyttää, mutta niin uskoakseni myös sinua väsyttää kodin ja kurin ylläpito. Eli oikeastaan väsymys ei saisi olla miehellesikään este toimia vanhempana. Toivottavasti saisit järjestettyä miehesi kanssa yhteistä aikaa, jotta voisitte keskustella kasvatuksesta ja luoda sen yhteisen köyden jota vetää.
Voimia!
kadehan tuo isoveli on ja uhmaiässä vielä.
ei siinä järjenpuhuminen auta, ei vielä moneen vuoteen.
mutta otapa ensi kerralla se "iso"poika sinne vessaan ja keittöön puuhastelemaan ja anna pikkuisen leikkiä omiaan vähän kauempana.
makkarakastiketta/keittoa tehdessä tavallinen tylsähkö ruokaveitsi pojalle ja pilkkomaan makkaraa(siivut tulee kaamean näköisiä, mutta eihän maussa tunnu). ruokailuvälineiden paikalleen laittoa ja pöydän pyyhkimistä (=huiskimista) ja muuta "apua". ja kauheasti kehuja: näin me tässä työskennellään, ei osaa veikka vielä auttaa...
kaupassa ne pikkuiset lastenkärryt pojalle. vaadit vain, ettei kenenkään kintuille ajeta tai joutuu vauvaksi kärryn kyytiin. ja poika nostelee TARPEELLISIA ostoksia kärryyn. ei karkkeja tai leluja vaan maitoa ja leipää, vaippapakettia jne..
ja aina tilaisuuden tullen, ota syliin, pidä hyvänä, pussaa, hali ja lue kirjaa, katso videota pojan kanssa yhdessä.
se pieni on vielä oikeasti pieni vaikka on isoveli. minun esikoiseni oli tuon 2,5v kun kuopus syntyi. sinulla kuopus on jo 1,2v. anna isoveljenkin olla tarvitseva uhmastaan huolimati
sinun on otettava vanhempi poika enemmän huomioon. Halailet ja leikit ja otat tohuihin hänet mukaan. Hän on selvästi jäänyt huomiotta pienemmän synnyttyä. Missään nimessä ei saa huutaa pojalle!
Pojathan on poikia :D noh koivuniemenherraa tarjoat tai nahkavyötä.. sillä ne oppii.. niin on oppinut monimuukin kuten allekirjoittanut! Potkiihan ne hevosetkin rakkaudesta!!