Hei! Synnytyspelosta on kirjoitettu, mutta nyt sitten niitä ns. helppoja synnytyksiä kaivataan ja kuinka moni on synnyttänyt omasta tahdostaan ilman kivunlievityksiä ja synnytys mennyt hyvin ja siedetyin kivuin?
Ilman
kivunlievitystä?
6701
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kolme ensimmäistä lasta synnytyin ihan normaalisti. Kivunlievityksenä epiduraali ja ilokaasu.
Neljäs raskaus meni rv 42 ja käynnistettiin. Noin tunnin kuluttua supistuksien alkamisesta alkoi kivut olla sitä luokkaa, että pyysin epiduraalia. Lääkäri tuli ja sanoi, että rouva on hyvä ja ponnistaa. Kohdunsuu oli täysin auki, eli mitään kivunlievitystä ei sitten ehditty antaa. Synnytksen kesto oli 1h 35 min.
Viidettä lähdin sitten synnyttämään ajatuksella, että otetaan lievitystä jos siltä tuntuu. Jälleen synnytys käynnistettiin. Ja kuinka ollakaan. Tunnin vietin lämpimässä suihkussa lantiota heilutellen. Sitten pääsinkin jo ponnistamaan. Tällä kertaa synnyts kesti 1h 38 min.
Myöhemmin kätilö sanoi, että minulla oli uskomattoman hyvä kyky keskittyä supistuksen tullessa. Tosiasiassa yritin siirtää ajatukset jonnekin muualle aina supistuksen ajaksi.
Luulen, että minulla useat synnytykset mahdollisti sen, että pystyin synnyttämään luomusti. Tiesin siis, minkä tyyppisestä kivusta on kysymys. Koskaan luomusynnytys ei ollut tarkoituksena vaan olisin ottanut esim. epiduraalin sen sijaan, että olisin kärsinyt helvetillisistä kivuista. Ehkä minulla on korkea kipukynnys, kun sitä kauheaa kipua ei sitten tullutkaan.
Mielestäni jalan murtuminen ja siitä aiheutunut kipu oli huomattavasti kovempaa, tai ainakin tuntui pahemmalta.
Juu,synnytin esikoistyttären ilman mitään kivunlievityksiä.Tosin menin sairaalaankin kyllä niin viimetingassa ettei siinä enää olisi edes keritty niitä antaa,mutta enpä olisi tarvinnutkaan.
Toisen lapsemme,pojan,synnytin myös ilman kivunlievityksiä vaikka poika olikin perätilassa.Oli ehkä raskaampi kokemus kuin ensimmäinen mutta ei kamala.Pojan siis synnytin ihan omasta tahdostani ilman kivunlievityksiä.
Kyllähän nuo kätilöt vähän ihmetteli,on kuulema aikas harvinaista...
lapseni ilman kivunlievitystä. Lapseni syntyivät niin pian,ettei lääkärit ehtineet antaa kivunlievitystä. Kipua tietysti oli aikalailla, mutta se ei ollut juuri mitään verrattuna siihen kipuun mitä jälkisupistukset aiheuttivat, siihen jo tarvittiin pari Panadolia.
Itselläni on ns. piikkikammo ja olin päättänyt jo ennen raskautta, että synnytän lapsen ilman kivunlievitystä. Tokihan tarjolla on ilokaasua ym. rauhoittavia, mutta kyllä se synnytys onnistuu ilman ylimääräisiä kemikaalejakin :)
Raskausaikana harjoittelin rentoutumista ja hengittämistä, joista olikin apua supistusten aikana, avautumisvaiheessa ja ponnistusvaiheessakin.
Olihan se tietty omanlaisensa koitos ja olisi ollut kiva, jos joku olisi ollut avautumisvaiheen aikana selkää hieman hieromassa, mutta hengissä selvittiin :)
Hieman synnytykseen keskittymistä ja rentoutumista häiritsi se, että limatulpan irrottua alkoi alapäästä tulla kovasti verta, mutta sekin on kuulemma aivan normaalia. Lapsivesi lurahti vasta ponnistusluvan saatua ensimmäisessä ponnistuksessa.
Kokonaisuutena synnytys oli suhteellisen nopeasti ohi ja ihmeesti kyllä helpotti ;) Paikkoja ei leikelty (pyysin kätilöltä, etteivät leikkaa välilihaa) eikä onneksi pahasti edes revennyt... vain pari "kauneustikkiä" :)
On kuitenkin hyvä muistaa, että jokainen ihminen tuntee kivun eri tavalla ja jokainen synnytys on erilainen.
ja molemmat synnytykset menny hyvin, ekalta noin 5h ja toiselta 2 1/2h sairaalassa. Ei mitään ole tarvinnut kun on ollut rentona. Olin jälkimmäiseltä suihkussa pallon päällä istuen jolloin oli helpompi sietää pahimpia supistuksia.Itselle jäi hienot muistot molemmista,vaikka toisen kohdalla tiesi jo mitä odottaa. Oikeastaan pahinta oli tikkien laitto kun puudutus ei auttanut mitenkään.
mulla molemmat synnytykseni ollet helppoja, nopeita ja ilman kivunlievitysta, vain siksi ettei sita tarvittu(eika ehdittykään..:))
esikoinen syntyi 2 tunnissa, menin sairaalaan 9cm auki ja toinen puolessa tunnissa, menin sairaalaan "ajoissa" 6 cm auki.Syntyneet kun kavot on puhkaistu.Kipu hyvinkin siedettävää, varsinkin tietysti kun tulivat noin nopeasti.En tunne avautumiskipuja ollenkaan ilmeisesti, koska kipea supistelu alkaa vasta kun kalvot puhkeaa.Yhtään kipua en tuntenut esim ensimmäisestani ennenkuin olin 10cm auki ja piti alkaa ponnistamaan.Tietysti se sattuu kun lapsi alkaa tulla, mutta ei se mitaan kammottavaa ollut.Toisessa varsinkin kun tiesi miten oma kroppa toimii ja miten itse reagoi, oli helpottavaakin keskittya vaan siihen työhön, ei kipuun.
Olen pitkä ja laiha joten siita ei helpot synn johdu ja äidilläni on vaikeita synnytyksia eli ei edes perinnollistä.hyva tuuri kai:)
mutta todellakin, rentous on tosi tarkeää. kannattaa yrittaa pitaa alaleuan seutu mahdollisimman rentona, se rentouttaa alaspainkin.