Oli perjantai aamu, kun hän edelleen kirjoitti ikäväpalstalla outoja kirjoituksiaan.
Kahvi oli juotu loppuun ja ilmastointi oli laitettu päälle, sillä lämpötila oli ollut +22 ja ilmankosteuskin oli noussut sateiden vuoksi.
Hän mietti mielessään millaisen tarinan tällä kertaa kirjoittasi palstalle, mutta ei sitä tarvinnut sen enempää miettiä kuin alkaa kirjoittamaan vaan.
Luku 1
Mysteerinen mieli
Jo aikojen alusta asti häntä oli ollut vaikea ymmärtää, mitä mielessään milloinkin liikkui ja mitä hän kaikella yritti taikka tahtoi ilmaista.
Se ei ollut kuitenkaan hänen vikansa taikka hänestä riippuvainen ilmiö, ihmiset eivät vain ymmärtäneet jos hän sanoi asiat suoraan ja niin kuin ne on.
Voi kuinka monta kertaa häntä oli toruttu, oikaistu ja neuvottu asioista joita hän oli esittänyt, vaikka ne olivatkin selviä ja yksinkertaisia.
Hänelläkö oli mysteerinen mieli vai kuulijallako se olikin?
Kas siinä oli pulma jonka hän ratkaisi samalla hetkellä.
Toiset ymmärtävät, toiset eivät, niin se on ollut jo kauan, toisilla on korvat kuulla toisilla ne oon suljettu.
Hänen mielensä toimi ihmeellisesti ja hän sai vastaukset suoraan edes etsimättä niitä, kuin jokin voima taikka yhteys ne hänelle antaisi sillä hetkellä kun hän niitä tarvitsi.
Hän naurahti kirjoittaessaan, onpa tämä outoa vaikka se ei hänelle enää niin outoa ollutkaan, olihan sitä jo jatkunut jonkin aikaa, hän ei vain ollut siihen ennen kiinnittänyt niin huomiota.
Luku 2
Mysteerinen nainen
Hän oli kirjoittanut luvun 1 loppuun ja aloitti kirjoittamaan uutta lukua salaperäisestä lukijasta, joka liittyi mukaan kirjoittamaan tarinaa ja sille jatkoa.
Se oli outoa, miten hän sai tempaistua tuntemattoman mukaansa pienelle mielen matkalleen vaeltamaan ja kirjoittamaan kanssaan.
Hän oli kuin samalla aaltopituudella ja tykkäsi kovin lukea ja vaikka hän ei itsekään niin kirjoittele tarinoita, jokin sai hänet yllättämään ja ylittämään odotuksensa ja liittymään mukaan tarinoimaan.
ja niin aloittaja antoi hänen kirjoittaa jatkoksi oman osuutensa.
Ja niin salaperäinen nainen alkoi kirjoittamaan ja voimme lukea sen alempaa kommenteista....
Kahvi oli juotu loppuun ja ilmastointi oli laitettu päälle, sillä lämpötila oli ollut +22 ja ilmankosteuskin oli noussut sateiden vuoksi.
Hän mietti mielessään millaisen tarinan tällä kertaa kirjoittasi palstalle, mutta ei sitä tarvinnut sen enempää miettiä kuin alkaa kirjoittamaan vaan.
Luku 1
Mysteerinen mieli
Jo aikojen alusta asti häntä oli ollut vaikea ymmärtää, mitä mielessään milloinkin liikkui ja mitä hän kaikella yritti taikka tahtoi ilmaista.
Se ei ollut kuitenkaan hänen vikansa taikka hänestä riippuvainen ilmiö, ihmiset eivät vain ymmärtäneet jos hän sanoi asiat suoraan ja niin kuin ne on.
Voi kuinka monta kertaa häntä oli toruttu, oikaistu ja neuvottu asioista joita hän oli esittänyt, vaikka ne olivatkin selviä ja yksinkertaisia.
Hänelläkö oli mysteerinen mieli vai kuulijallako se olikin?
Kas siinä oli pulma jonka hän ratkaisi samalla hetkellä.
Toiset ymmärtävät, toiset eivät, niin se on ollut jo kauan, toisilla on korvat kuulla toisilla ne oon suljettu.
Hänen mielensä toimi ihmeellisesti ja hän sai vastaukset suoraan edes etsimättä niitä, kuin jokin voima taikka yhteys ne hänelle antaisi sillä hetkellä kun hän niitä tarvitsi.
Hän naurahti kirjoittaessaan, onpa tämä outoa vaikka se ei hänelle enää niin outoa ollutkaan, olihan sitä jo jatkunut jonkin aikaa, hän ei vain ollut siihen ennen kiinnittänyt niin huomiota.
Luku 2
Mysteerinen nainen
Hän oli kirjoittanut luvun 1 loppuun ja aloitti kirjoittamaan uutta lukua salaperäisestä lukijasta, joka liittyi mukaan kirjoittamaan tarinaa ja sille jatkoa.
Se oli outoa, miten hän sai tempaistua tuntemattoman mukaansa pienelle mielen matkalleen vaeltamaan ja kirjoittamaan kanssaan.
Hän oli kuin samalla aaltopituudella ja tykkäsi kovin lukea ja vaikka hän ei itsekään niin kirjoittele tarinoita, jokin sai hänet yllättämään ja ylittämään odotuksensa ja liittymään mukaan tarinoimaan.
ja niin aloittaja antoi hänen kirjoittaa jatkoksi oman osuutensa.
Ja niin salaperäinen nainen alkoi kirjoittamaan ja voimme lukea sen alempaa kommenteista....
Vastaukset 42
Vanhimmat
Luku 3
Unettomat yöt
Nainen heräsi jo tuhannetta kertaa ensimmäisenä ajatuksenaan eräs. Ei nainen hänestä unia nähnyt kuin hyvin harvoin, ei ainakaan muistanut. Nytkin hän oli uneksinut jostakin aivan muusta, elävämpiä ja todellisempia unia kuin aikoihin. Silti ensimmäinen ajatus oli edelleen tuo eräs.
Miksi? Sitä nainen ihmetteli toistuvasti. Aamuisin, päivisin ja iltaisin. Tajuamatta, että tuo jatkuva ihmettely oli se syy miksi ensimmäinen ajatus kaikkina aamuina edelleen oli tuo eräs.
Luku 4
Yleinen ongelma
Se ei ollut niin harvinaista, että joku kummittelee taikka ikään kuin asustelee ajatuksissa silloin tällöin ja tulee joskus mieleen.
Jollain tavalla hän oli saanut paikan ja asunnon mielen syövereissä ja siellä hän nyt asusti välillä ilmaisten itsestään.
Hänen oli täytynyt jotenkin tehdä vaikutus taikka jättää jälki, jolla oli hän oli noussut mielen syövereissä paikkaan, jossa erilaiset asiat hänestä muistuttivat ja palautti hänet mieleen.
Oliko se hyvää vai pahaa, sitä ei voinut kukaan sanoa, mutta aiheuttiko se unettomia öitä vai olisiko se haamu materialisoituna myös siihen ratkaisuna kuten unilelu, sekin jäisi ehkä arvoitukseksi.
Tuhansia kertoja tuo kummitteleva hiippari oli jäänyt kiinni kuin itseteossa, kun nainen oli heräillyt.
Jospa hän voisi sanoa hänelle "mitä sinä siellä hiippailet, tule nyt takaisin viereeni nukkumaan", ehkä hän saisi silloin rauhassa nukkua yönsä, mikäli nukkuminen heitä niin edes kiinostaisi.
Luku 5
Pyhät päivät
Aamun ihmettelyistä huolimatta nainen yleensä jatkoi arkeaan ja ajatukset vaihtuivat toisiin. Viikonloput ja juhlapyhät kuitenkin sekoittivat tuon arjen pelastavan rutiinin. Oli liikaa aikaa olla ja ihmetellä.
Ja jostain kumman syystä nainen aina yhdisti tuon erään juhlapyhiin. Kaikkiin niistä vaikka vain osaan olisi aihetta. Se tuntui jotenkin tarkoitukselliselta, liittyä sillä tavalla pyhiin päiviin lupaa kysymättä. Eräs viettäisi niitä kuitenkin jossain aivan muualla hänelle tärkeiden ihmisten kanssa. Kaikkien muiden paitsi ihmettelevän naisen.
Luku 6
Paluu arkeen
Arkiset päivät palauttivat normaalit rutiinit mieleen ja sinne hävisivät kummitukset muiden ajatusten syövereihin, mutta eihän niitä voinut kokonaan tappaa.
Pyhäpäivien aikana, etenkin maagisten juhlien, kuten juhannuksen ja halloweenin tiedetään olevan kummituksille otollista aikaa jolloin ne ovat todella aktiivisia.
Kummituksilla on omat päivänsä myös, jolloin heitä muistellaan ja se saattaa olla kuin biologiseen kelloon muistiin jäänyt traditio ja toki myös kummitusten juhlapäivä, jolloin he tykkäävät myös rellestää missä ikinä heidät vastaan otetaan.
Juhannus oli alkamassa, mutta ei ihan vielä, olisi vielä paljon kaikenlaista tehtävää ja valmistautumista kaikenlaisilla kummituksilla ja henkiolennoilla.
Muutamat hengetkin jo ovat käyneet katselemassa tyynyjen alla, voivatko päästä uniin kummittelemaan. Yleensä nämä henget ovat yksinäisiä ja siksi kulkevatkin astraalimaailmassa katselemassa, mikäli maaginen rituaali olisi suoritettu ja portti unimaailmaan olisi avattu.
Se oli normaalia henkimaailman arkea ja valmistautumista juhlapäivien rientoihin, jolloin kummiteltavat olisivat hieman rauhottuneempia ja vastaanottavaisempia henkimaailman vaikutuksille.
Luku 7
Hengetön nainen
Henkimaailma oli naiselle vieras vaikka kiehtova. Hänen oli vaikea uskoa sellaiseen, mistä ei ollut kokemusta.
Toisaalta hän oli aina ollut kiinnostunut henkisyydestä ja jokin siinä veti puoleensa. Naisella oli jossain pinnan alla se lapsen lapsellinen usko siihen, että olisi jotakin suurempaa, jotakin selittämätöntä, jokin yhteys kaiken välillä. Hän tiesi sen yhteyden, hän ei vain osannut sanoittaa tai kuvailla sitä.
Välillä hän toivoi löytävänsä jonkun muun, joka sanoittaisi sen hänen puolesta. Ymmärtäisi, mitä hän tarkoitti sanomatta. Eräs oli hetken tuntunut siltä.
Vaikuttaa siltä että etsit pohimmiltasi hengellistä opasta tai opettajaa etkä aitoa ihmisuhdetta virheellisen ihmisen kanssa. Ja muuten, tätä kautta ei tavoita ketään tavoittamisen arvoista jota et jo ennestään tunne irl. Ihmiset jakaa pahaa oloaan ja fiiliksiään, ei sen kummempaa. Tekstin välityksellä ei voi kertoa mitään ihmisten välisestä kemiasta, se tapahtuu oikeassa elämässä. Mielikuvitus saattaa laukata.
Hassusti takerruit epäolennaiseen.
Luku 8
Henkiin herääminen
Eräs viisas mies kerran sanoi: etsikää, niin te löydätte, koputtakaa, niin teille avataan, anokaa, niin teille annetaan.
Se oli kuin kehotus lähteä tutkimaan niitä asioita, jotka kiinostivat.
Eihän joitain asioita opi ellei opettele, kvanttifysiikkakin on sana kunnes siihen tutustuu ja alkaa opettelemaan, ehkäpä tekemään kokeita ja ymmärtämään sitä.
Monet asiat ovat itsestään selviä ja ei tarvitse kuin lähteä liikkeelle ja ottaa askeleita sitä kohti.
Ehkäpä tarvitaan oikeat sanat oikeaan aikaan ja pieni tönäisy taikka kehotus ja innoitus, jotta jotain tapahtuisi.
Jos tahtoisi tietää mitä ajattelu on, siitä voi lukea ja kysellä, mutta tutuimmaksi se tulee ja parhaiten sen ymmärtää kun ajattelee itse.
Samoin hengellisyydessä voi olla polku taikka tie näytetty, sitä täytyy lähteä kulkemaan, niin näkee minne se johtaa.
Onko pelkkää ajatuksen kulkua vai kaipausta?
Luku 9
Uusi alku
Nainen oli kyllästynyt ikuiseen ihmettelyyn. Hän tunsi itsensä huijatuksi vaikka olikin itse vastuussa tuhlatusta ajastaan.
Nuorempana hän mietti paljonkin ajan tuhlaamista ja hukkaan menneitä tunteja, päiviä, kuukausia, vuosia. Suri, vaikkei oikeasti vielä tiennyt siitä mitään. Ajan kuluessa teki mietteistä todellisuutta tiedostamattaan.
Mutta hän ei välittänyt siitä, koska hän tiesi, että kaikki voisi muuttua pienessä hetkessä. Menetetty aika menettäisi merkityksensä, kun jotain aitoa osuisi kohdalle. Hän keskittyisi siihen eikä enää murehtisi tuhlattua aikaa.
Tänään on hyvä päivä uudelle alulle, uusille ihmisille. Kaikesta huolimatta hän edelleen toivoi ja uskoi uuteen alkuun.
Hieno tarina, mutta lopun nainen aikoo kirjoittaa ihan itse. Hän ei kirjoita sitä tänne, vaan jonnekin muualle. Kenties sen ihmisen iholle, johon hän jonakin päivänä rakastuu. Sinä päivänä jona aika menettää merkityksensä ja on vain he kaksi.
Luku 10
Uusi loppu
Naiselle tarina oli totta vaikka eräälle se oli vain kohtaaminen muiden joukossa. Satunnaisia viestejä eri kanavien virrassa. Johdattelevaa leikkiä, jonka toinen otti todesta.
Ei.
Yksinäsi kirjoitit tarinan, et naisen kanssa. Nainen liitettiin väärin opiskeluin ja petoksella tähän sinun tarinaasi. Nämä henget tunnen jo, ne on kertoneet itsestään pitkään. Ihanaa juhannusta kaikille. Omaan uskoonsa kaikki mikä valhetta huokuu, ja mennään ihmiset niillä hyvillä eteenpäin. Niillä mitkä on totta.
Kirjoitin luvut 3, 5, 7, 9 ja 10 aloittajan kutsuun vastaten. Hyvää juhannusta sinulle.
Harhauttajien harhauttaja. Muuta en sano. Kuka tutkii sydämet, tietää tarkoitukset ja motiivit. Ne oli tarkoituksella salattu, myös minulta. Ja totta puhuit, kuten ne aina tekee, sekoitellen totuuden valheeseen.
Vähemmän palstailua sinne ja parempaa jatkoa ☀️
Hyvää jatkoa sinullekin. Täällä kaikki hyvin.
Ja tätä et tule käsittämään, ja se oli koko tarkoitus.
Näin se varmaan on, kun yksi kommentti poistunut välistä
Siinä luki, mikä on nimeni?
Aa, hassu kysymys
Naisen palikat oli muuttuneet liian monta kertaa. Nyt kaikki se mikä oli herkkää ja hienoa hänessä oli tukahtunut paksuun mattoon. Se teki jäsenistäkin raskaita ja hidasti motoriikkaa niin, että hän vaikutti aivottomalta zombielta. Vain huolehdittavaa olennot toivat motivaatiota ylipäänsä herätä seuraavaan aamuun.
Voi terve vaan tietäjä.... Sulla ei oo mitään hyvää tahtoa kenellekään. Puhuisit vaikka itsestäsi välillä. Ainiin, siihen sulla ei oo pokkaa. Jätä muut rauhaan. Naurettavaa ja lapsellista touhua.
Tää on hyvä idea pyhinä jolloin ei ole mitään varsinaista tekemistä! Keep on going on 🌼🌻
Mitä vannon, vannon sen mukaan, mitä itseni pantiksi sinulle tuntemattomista syistä olen tehnyt. Muista en lähde puhumaan, Itseni pistän likoon. Ja sitten huvittaa kuunnella, jotakin hölynpölyn huuhaa paskaa... Sulla ei ole niin sanotusti MUNAA!
Ei kanttia siihen, mikä olisi totta! Tämmöset on niiiiiiin nähty jo.
Olet niitä, jotka väsyttävät. Olet kuin huono ilma, joka ei tuulettamallakaan vaihdu. Siitä huolimatta, kaikkea hyvää, ja vedä vaikka käteen, niin on jotain muuta puuhaa, ku tänne enempää raapustella.
Enää en vastaa näihin mitään. Et ole vastausten arvoinen. Nauran, ja todellakin säälistä ja ivallisesti, omalle kusipäisyydellesi. Näen suoraan lävitsesi. Usko tai älä. Voisit mennä teatteriin, näytelmä kurssille, nykypäivän resilienssiä harjoittamaan yhdessä paljon tyhjää myyvien kanssa. Sinne sovit, illuusioidesi kanssa, kaikki on kaupan , mahdollista, muttei millekään tarvitse olla edes katetta. En ole kaupan. En ole ostettavissa. Mainospuheet on nyt tietäjiltä pidetty.
Huh huh. Palstaa vähemmälle sitten sielläkin
Kuka muka mainostaa itseään moisella kirjoituksella?
Aloittaja, alias tietäjä....Minä kestän kyllä ihmisten mielipiteet, kirjoitus oli aloittajalle.
Hu huh itsellesi. Täällä kaikki hyvin.
Luku 11
Elämä jatkuu
Vanha elämä loppuu aikanaan ja uusi alkaa kuten luvut kirjoituksissa. Uusia tapahtumia ja henkilöitä tulee mukaan ja toisia lähtee.
Jokaisella roolilla on omat taustatietonsa, alkunsa ja loppunsa, mutta he voivat kohdata ja saada sivuroolin ja tehtävän myös toistensa tarinoissa ja jättää sinne jälkensä.
Vaikka luku loppuu ja uusi alkaa, niin elämä jatkuu, tarina etenee ja käy mielenkiintoisemmaksi mitä värikkäämpi tarinasta tulee.
Tarina voi olla pitkälle yhtä lukua ja sen toistoa taikka mielenkiintoinen ja värikäs sisältäen hieman komediaa, jännitystä, draamaa, fantasiaa, toimintaa, dokumettia jne.
Nämä tyylit sopivassa suhteessa vähän sieltä täältä, niin tarina pysyy miellyttävänä, mielenkiintoisena ja opettavana ja sitä jaksaa myös lukea eteenpäin.
Kirjoittaessamme omaa tarinaamme, suosimme toki sitä genreä josta eniten pidämme.
Jotkut meistä ymmärtävät, että muut ihmiset eivät ole vain roolihahmoja omassa tarinassa, värittämässä sitä mielenkiintoisemmaksi. Pois pyyhittävissä, kun vielä värittävämpi osuu kohdalle. Ymmärtävät, että ihmiset ovat oikeita, tuntevia ihmisiä.
Tiedän, minullakin on ollut tarinassani kumppani, joka lähti siitä pois toiseen tarinaan.
Ei se ollut siten miellyttävä luku, mutta se oli opettavainen.
Lopun rakkaustarina täytyy olla todellinen rakkaustarina, eikä siihen vastarooliin kelpaa kumppaniksi kämppis tms.
Yhden biisin kerto sanoo sen aika hyvin.
Before I love you, I'm gonna leave you,
Before I'm someone you leave behind,
I'll break your heart so you don't break mine
Tämän voi ymmärtää monella tavalla, riippuu kuulijasta ja mielestäni oikea ja hyvä tapa ymmärtää on se, että sinun sydämesi särjetään ja tiedät mitä se on, jotta et itse tekisi sitä toiselle.
Jollain tasolla lapsellisella tavalla opettavaa tarinointia, kuten tekstipötkösikin monin kohdin. Uskonnollista taustaa ehkäpä.
Siihen rakkaustarinaan tarvitaan kaksi aikuista, jotka ovat kypsiä ja tietävät mikä todella on elämässä tärkeintä.
Luku 12
Päättymätön tarina
Kun tarina loppuu lukuun 12, joka on samalla täyden kierron luku, alkaa uusi jatko-osa.
Vuosi vaihtuu ja kuukaudet alkavat alusta ja vuosi tuo uutta tullessaan.
Uusi elämä alkaa, tulee kylvön aika ja sadonkorjuun aika, uudet säät ja tapahtumat.
Mitä kylvämme, sitä niitämme, ehkäpä haastamme itseämme ja kylvämme jotain uutta elämäämme.
Kirjoitamme jatko-osasta sellaisen kuin me oikeasti toivomme ja haluamme, parempi kuin edellinen ja edellisestä oppineena ja kaikkea sitä opittua siinä uudessa hyödyntäen.
Näin jatko-osasta tulee parempi kuin edellisestä, eikä siitä tule pettymys.
Tarinan ensimmäinen osa tuli päätökseen.
Kiitos osallistumisesta mysteeriselle naiselle.
Nyt sitten jatko-osaa suunnittelemaan ja elämään todeksi.
Olipa viihdyttävä tarina kaikkine lukuineen ja alkuosineen =) Kiitos =))
Mysteeri tää mysteeriksi jää , kuten eräässä laulussa sanotaa. Aika ohueksi jäi mysteerinainen kirjoituksessasi.
Mikähän mahtoi olla kirjoituksen tarkoitus?
Tavallaan hyviä juttuja, mutta en jaksanut miettiä, mistä on kyse :)
Ei kyllä kuvasta ainakaan mun fiiliksiä eli ei ole mulle. :D