Miten käy, jos kuolema yllättää juuri sen jälkeen, kun olen tehnyt syntiä?

Mieleeni tulee eräs veli, joka ei ollut uskoa tunnustava, vaikka hän oli paljon seuroissa ja kuskasi uskovaa vaimoaan säännöllisesti seuroihin. Hänelle tarjottiin pelastusta ja parannuksen mahdollisuutta, mutta hän oli omaksunut niin lainomaisen käsityksen Jumalasta, että hänen pitäisi kuolla saarnatuolin portaalle, ettei ehtisi syyllistyä mihinkään. Hän oli kuitenkin Jeesukselle rakas ja hän sai armon ottaa armon armona vastaan ja sai viettää joitakin aikoja uskossa ennenkuin sai kutsun pois. Meidän on heti painavasti sanottava, ettei Jumala ole sellainen styränki, joka mielellään heittäisi ihmisen tuliseen pätsiin. Oman Poikans antaminen uhriksi puhuu aivan muuta. Ristinveri puhuu armoa, anteeksiantamust ja laupeutta. Uskova saa Kristuksen vanhurskauden valkean vaatteen omakseen eikä sitä voida pienellä hairahduksella turmella Siinä on jatkuvasti uskovaa puhdistava veren merkki.

Pyhälle Pietarille ylimääräistä narikan yhteydessä ja varmana pääset.

Hyvä kysymys avaajalla.

Pinnallinen syntikäsitys on tuollainen, että ihminen tulee syntiseksi tehtyään jotakin synniksi mieltämäänsä tai joidenkin toisten synneiksi määrittelemiä tekoja.

Homma on justiinsa toisinpäin. Ihminen ON syntinen koko ajan, siksi hän myös tekee tekoja, jotka ovat Jumalan sanan mukaisesti syntiä.

Yksikin synti on kadottava, eli ellet sydämestäsi rakasta vaikkapa sinut raiskannutta henkilöä, olet ansainnut kadotuksen. Tai henkilöä joka on tehnyt sinulle suurta vahinkoa.

Kun me siis kaikki olemme 100% syntisiä, niin mikä meitä auttaa? Vai auttaako mikään? Joka ajattelee että rippi-isä repussa olisi ratkaisu, eli jatkuva ripittäytyminen ja julistus syntien anteeksiannosta olisi vastaus.

Ei ole, ajatukset kulkevat sähkön nopeudella, eikä ihminen tiedosta synneistään montaa prosenttia.

Kristinuskossa vanha osuus tapetaan kokonaan ja haudataan yhdessä Kristuksen kanssa kasteessa. Ja tilalle nousee uusi ihminen YHDESSÄ Kristuksen kanssa.

Kristuksessa elävillä on siis jatkuva syntien anteeksiantamus, niin kauvan, kun hän ON (elää) Kristuksessa Jeesuksessa. Tämä on juuri uskonvanhurskauden salaisuus ->

Kol. 3:1 Jos te siis olette herätetyt Kristuksen kanssa, niin etsikää sitä, mikä on ylhäällä, jossa Kristus on, istuen Jumalan oikealla puolella.
Kol. 3:2 Olkoon mielenne siihen, mikä ylhäällä on, älköön siihen, mikä on maan päällä.
Kol. 3:3 Sillä te olette kuolleet, ja teidän elämänne on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa;
Kol. 3:4 kun Kristus, meidän elämämme, ilmestyy, silloin tekin hänen kanssaan ilmestytte kirkkaudessa.

Kol. 3:5 Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne: haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta,
Kol. 3:6 sillä niiden tähden tulee Jumalan viha,
Kol. 3:7 ja niissä tekin ennen vaelsitte, kun niissä elitte.

Kol. 3:8 Mutta nyt pankaa tekin pois ne kaikki: viha, kiivastus, pahuus, herjaus ja häpeällinen puhe suustanne.
Kol. 3:9 Älkää puhuko valhetta toisistanne, te, jotka olette riisuneet pois vanhan ihmisen tekoinensa
_____________

*) Kol. 3:10 ja pukeutuneet uuteen, joka uudistuu tietoon, Luojansa kuvan mukaan.

Syntinen on vain se ihminen jolle synti Jumalan laista luetaan. Ei ole mitään muuta mittaria mitata syntiä kuin laki. Ei kenenkään tulkita mitä saa tehdä jonain päivänä, mitä voi syödä tai päällensä pukea.

Toisaalta se Jumalan laki on armoton. Sen edessä ei kestä kukaan ja juuri siksi se onkin asetettu tuomioksi. Sen tehtävä on yksin tuomita, ei pelastaa.

Ihminen pelastuu siten, että hän saa ensin synnit anteeksi ja sitten puhtaaseen sydämeen Pyhän Hengen, jolloin hänelle ei enää lueta lakia kuten Paavali sanoo ettei laki on vanhurskaille, vaan pahantekijöille.

Siten pelastuksessa ei ole mitään epäröintiä eikä epämääräisiä selityksiä että jotenkin tässä vain pelastutaan synnissä rypien.

Kiitos vastauksista!

Pinnallisessa syntikäsityksessä synnin olemuksesta ei käsitetä juuri mitään, vain tuo toiminnallinen puoli ja sekin valikoiden.

Jumalan edessä jokainen on tasan 100% syntinen. Joka tämän kieltää, hän ei tunne lainkaan synnin syvyyttä, eikä Jumalan pyhyyttä.

Voit ihan rauhassa tehdä "syntiä". Et ole sen kummoisempi mitä puut, kukat , eläimet, hyönteiset tai mikä vaan elollinen. Olemme täällä sattumanvaraisesti lailla suurempaa merkitystä. Uskonnot ihan satua kuten myös olettamukset ihmisen henkisyydestä. Voit naida, masturpoida, pierrä, kiroa, parjata, ryypätä, rukoilla jne. niistä rangaistusta saamatta. Luontoa jos tuhoat, niin se johtaa maapallon tuhoon, mutta mikään jumalan kaltainen henki ei tule rankaisemaan. Ajattelisin että omatunto on se mikä ylläpitää ns hyvää. No entä se piru perkele? Sekin elävän ihmisen aikaansaama olotila - ei henkimaailmaa.

Ihmiset, jotka pelastuvat, jotka pääsevät taivaaseen, ovat Jumalan edessä synnittömiä. Ei taivaaseen oteta mitään epäpyhää selittelijää, että olen tässä yrittänyt lakia noudattaa ja menköön Kristuksella loput. Jos taivaaseen pääsee yksikin syntinen, niin sen jälkeen aivan kaikki. Ei silloin tuomiolla olisi mitään merkitystä jos olisi vähän syntisempiä ja enemmän syntisempiä. Sellainen on harhaoppisten taivas.

Jumala vanhurskauttaa ihmisen Pyhän Henkensä kautta. Ja laki ei ole heitä varten, Jumalan vanhurskauttamille ei lueta lakia tuomiolla. Kyllä he ovat joskus syntiä tehneet, mutta ne ovat anteeksiannettu ja kun armon Henki heidät pyhittää, Jumalan lakia ei heille lueta ja siten he pelastuvat. Ja jos ihminen on Jumalan Pyhän Hengen vallassa, niin miten Jumala silloin voisi tuomita ihmisen. Silloinhan Jumala tuomitsisi itsensä syntiseksi.

Tietenkään ihminen ei voi itse julistaa itseään vanhurskaaksi, vaan se tulee armosta.Hän saa armosta Pyhän Hengen ja sitä kautta vanhurskauden. Ettei kukaan kerskaisi, kuten Raamattu sanoo. Siten jos joku kerskaa pelastuksestaan, niin hän ei ole pelastunut. Sellaista automaattia tai teologista oppia ei ole että se veisi ihmisen pikajunalla taivaaseen.

Mihin taivaaseen olisit menossa kuoleman jälkeen, ei sellaista huuhaata kannata uskoa. Sinut laitetaan kuoppaan tai poltetaan ja johonkin uurnaan jne, ja siellä ne jäämät lojuu aikansa, kunnes joskus ne hävitetään ja tungetaan seuraavaa perään.

>>Mutta tämä lahja otetaan vastaan Jumalan lahjoittamalla uskolla. Pelastuksessa ei ole itään ihmisen työtä, se on kokonaan Jumalan työtä. ✝️>>

"itään" viittaa varmaankin naapurimaahan joka presidentillä Jumalan lahjoittama usko.

=========
= ✝️ ✝️ ✝️ ✝️ ✝️=
====== ✝️=
===== ✝️==
==== ✝️===
=== ✝️====
== ✝️=====
= ✝️ ✝️ ✝️ ✝️ ✝️=
=========