Jos ajatellaan maailmalla menestyneitä suomalaisia, sekä yksilöitä että yrityksiä, niiden menestyksen tae ei ole ollut ruotsin pänttääminen vaan englannin osaaminen. Vaikka vain tankeroenglannin.
Tankeroenglanti avaa tähtitieteellisesti enemmän ovia maailmaan kuin erinomainen ruotsi
Anonyymi-ap
601152
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 41 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 60
Vanhimmat
90% Suomen viennistä tapahtuu englannin kielellä.
Englannin kieli on siis viennistä riippuvaisen maan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen tae.
Ruotsinkielisten palveleminen ruotsiksi ei tuo Suomeen vientituloja. Tankeroenglanti tuo!
Sinänsä huvittavaa, että näyttää olevan kunnia-asia puhua tankeroruotsia, aplodien toivossa.
Kulttuuripärsuuna "Ruusa" Meriläinen lanseerasi "pokkaruotsin".
Miksi tankeroenglanti ei saa hyväksyntää, jos kerran pokkaruotsin puhuminen on suorastaan ylpeilyn aihe?
Pokkaruotsin käyttöala rajoittuu ankkalammikon ääreen, ruotsinkielisten navan ympärille.
Opi tankeroenglanti - ja valloitat koko maailman.
Olemme siis todella pahasti riippuvaisia yhdestä paskokielestä.
Ei ihme että talous on kuralla ja yritykset myyty ulkomaille.
just noin on marjat.
ilman englantia ei pärjää! fakta!
Englannin oppimiseen kannattaa todella panostaa.
Ja pienikin osaaminen jo palkitaan.
Palkitaan orjuudella.
Eikä ole mitään syytä, miksi ei voisi opetella kunnolla. Netti on auki jokaiselle kuunnella erilaisia aksentteja eri aiheista eri maista, koko ajan. Voi helposti löytää kavereita, joiden kanssa puhua englantia. Voi pitää päiväkirjaa englanniksi, kirjoittaa blogia, mitä vaan. Englanninkielisiä kirjoja saa sähkökirjoina tai kirjastosta. On vain se kuviteltu kynnys, että englantia ei muka suomalainen voi oppia kunnolla. Tuo kuvitelma rajoittaa radiossakin höpöttäviä, jotka eivät vaan millään uskalla opetella lausumaan sanoja kunnolla. Se on ihan korvien välissä. Pitää vaan uskaltaa hypätä tai kavuta sen kynnyksen yli ja sitten harjoitella ja harjoitella. Kielitaito vain paranee.
Englanti on useimpien lempiaineita.
Englannin asema lingua francana edellyttäisi pakollisuutta.
Ruotsin hyödyttömyys edellyttäisi vapaaehtoisuutta
Tätä ei voi kiistää.
Kuten huomaamme, aktiiville tärkeää on vain englannin pakotus.
Onko jossakin tehty tutkimus, jonka mukaan tankeroenglanti avaa valtaisat menestymisen mahdollisuudet, ja sujuva ruotsi ei?
Jos suomenkielinen henkilö osaa sujuvaa ruotsia, hän osaa myös silloin sujuvaa englantia, ja mahdollisesti muutakin kieltä. Tällaista henkilöä kutsutaan kielitaitoiseksi.
Tällä palstalla viljellään ajatusta, että PELKKÄÄ englantia osaava henkilö on kielitaitoinen, mutta SEKÄ englantia ETTÄ ruotsia osaava on kielitaidoton.
Englanti estää kaikkien muiden kielten opiskelun l. on syy kielitaidottomuuteen.
Tämä pitää paikkaansa, jos englanti on pakkokielenä 1. kielen asemassa. Onneksi isossa osassa kuntia ymmärretään tarjota laajempaa kielivalintaa, jolloin kielivaranto kasvaa.
Tankeroenglanti sulkee sinut pimeään tunkkaiseen perunakuoppaan, jonne ei sivistyksen valo paista.
Tankeroenglantikin mielettömästi hyödyllisempää kuin ruotsi.
Saati sitten hyvä englanti.
Jopa tankeroenglanti, nuortemme hyvästä englannista puhumattakaan
Maailmalla on pakko osata englantia ja hyvin. Opiskelin ulkomaisessa ei-englanninkielisessä yliopistossa B.A ja M.A tutkinnot (Suomen kandi ja maisteri), ja 90 prosenttia akateemisesta opiskelumateriaalista oli saatavissa vain englanninkielisenä, ja nyt puhutaan akateemisista tutkimuksista ja kirjoituksista, joiden ymmärtäminen suomenkielisinäkin olisi ollut vaikeaa. Täällä myös opiskelijoiden piti läväistä englanninkielen korkean tason koe ennenkuin sait opintosi päätökseen. Omaksi onnekseni päätin lukion jälkeen alkaa lukemaan kirjoja vain englanniksi, joten hyvätasoinen englannin opetus suomalaisessa lukiossa + sadat englanninkieliset kirjat takasivat sen ettei itselläni ollut vaikeuksia kielen kanssa. Sen jälkeen tein työurani maailmalla englannin kielellä. Jonkin verran jouduin käyttämään maailmalla myös lukioaikaista “tankero”saksaa, mutta muuten tein töitä ainoastaan englanniksi.
Mitä taas tulee ruotsin kieleen - lukion ylioppilaskokeen jälkeen en ole koskaan tarvinnut sanaakaan ruotsin kieltä, enkä tule koskaan tarvitsemaankaan. Ruotsin kielen opiskelu oli turhinta mihin lukiossa meni aikaa!!!
Paavo Turtiaiselle ruotsinkieli avasi uuden maailman maailmanluokan tähtien luokse:
Mitahän Paavo Turtianen, Ingrid Bergmannin kokki ja juhlien järjestelijä, sanoisi pakkoruotsifennolle joka paasaa ruotsinkielen hyödyttömyydestä. Paavo saapui sotaikaan perheensä kanssa evakkona ruotsinkieliselle Karjaalle ummikkona ( fennon ns luotettavan uutistoimiston mukaan ruotsinkielisille alueille ei otettu evakkoja). Muutto oli aluksi hankalaa mutta naapurit oli kivat. Kansakoulun jälkeen umpisuomenkielisen perheen poika oli kaksikielinen. Siksi hän saattoi ryhtyä ruotsalaisen filmitähtiseurueen kanssa juttusille kesätyösään lentoasemalla.
Tämä tapaaminen johtaa lopulta siihen, että Paavosta tulee lähes yksi Ingrid Bergmanin perheen jäsenistä ja lopulta Paavo järjestää juhlia valtionpäämiehille, elokuvatähdille ja seurapiireille vuosikymmenien ajan Pariisissa, Lontoossa ja New Yorkissa.
Voi menneisyyden ääntä
Englanti on lingua franca nyt
Tunnetaan kyllä tämä, englanti toimii
Englanti upea kieli
Englanti on loistava.
Kyllä, kaikille
TANKEROLLA PÄRJÄÄ, JOS MUUTEN OSAA VENÄJÄÄ.
Tankeroenglannin oppii televisiota katsomalla tai tietokonepelejä pelaamalla. Tankeroenglannin oppiminen ei vaadi pänttäämistä. Ruotsista on hyötyä, jos ymmärtää hyödyntää. Vaikkei ruotsin kieltä edes tarvitsisi, voi siitä olla hyötyä.
Kannattaa mainita, varsinkin ulkomaalaisille, että osaa myös ruotsin kieltä. Maailmalla monipuolista kielitaitoa arvostetaan, vaikka pelkkä englannin kieli riittäisikin töiden hoitamiseen. Kaikki kielitaito on plussaa maailmalla. Tietysti jos pysyy Suomessa, niin riittää osata tankerosuomea ja 0 kpl muita kieliä.
Englanti vaatii pitkän ja hyvän koulutuksen myös muissa Pohjoismaissa, vaikka siellä äidinkielenä puhutaan skandikieltä.
Ei vähemmälle pidä jättää suomalaisnuoriakaan.
Mikä tahansa englanti päihittää ruotsin
Tähtitieteellisesti enemmän
Englannilla nuoret valloittavat maailman ja oman alansa ja kv-harrasteverkostot...
Juuri näin. Ei enää pakkoruotsia.
Tähtitieteellisesti enemmän englanti avaa maailmaa
Ja kaikki tietävät tämän!
Ja hyvä niin
Englanti toimii
Onneksi on englanti
Ja hieno homma
Englanti on lingua franca
Kyllä
Englanti on lingua franca.
Mitä iloa pakkoruotsista on?
Ei mitään.
Aivan
Tiedetään!
Tietysti
Tähtitieteellisesti enemmän
Kyllä vaan
Ruotsin pakollisuudelle ei perusteita
Miksi sitten Esa-Pekka Salonen puhuu sujuvaa ruotsia kun sitä ei mukamas tarvita:
När man blivit så belönad som du, blir man ens glad för ytterligare ett pris?
– Det stämmer att jag tilldelats många priser, och det verkar bara bli fler. Egentligen borde man få dem när man är ung, det är då man behöver pengar och uppmuntran. Men jag klagar inte, och jag är otroligt glad över att tillhöra listan av Polarpristagare. Flera av dem har varit viktiga för min personliga utveckling och mitt liv – som Witold Lutoslawski (polsk tonsättare och dirigent, reds anm), som fick priset 1993. Han var min mentor och en stor förebild. Tre år senare, den franske dirigenten Pierre Boulez, som hjälpte mig och gav mig mycket stöd i början av min karriär. Och så förstås den finländska kompositören Kaija Saariaho, en nära vän till mig som tyvärr gick bort i fjol.
– Priset har också känslomässig betydelse, och det tar mig till Stockholm – en stad jag älskar. Jag är tyvärr sällan där numera, men jag har nära vänner i Stockholm och känner mig hemma varje gång jag kommer dit.
Vuosina 1985–1995 Salonen toimi Ruotsin radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina.
Kyllä vaan
Tietysti
Tiedämme
Englantia lisää, ruotsi pois
Englanti pois, sivistyskieliä tilalle!
Englantia, ei ruotsia lapsillemme
Espanjaa, ranskaa, ruotsia, arabiaa, kiinaa, swahilia lapsillemme, ei pakkoenglantia!.
Englanti ok
Englanti on ikävä ja tyhmä pakkokieli.
Ja rumakin.
Tankeroenglanti sulkee meidät pimeään ja tunkkaiseen perunakuoppaan.