Kyllä kansa tietää

Onko jollain, näissä oloissa, missä eletään, suurikin halu horjuttaa hallitusta?

Punavihreän vasemmiston toiveunta hallituksen ennen aikainen kaatuminen. Ja heiluuhan siellä punavihreiten keskellä kepunkin lippu. Kepu on päässyt omiensa joukkoon . Maajussit myhäilevän kun pääsivät kolhoosimaataloutta ajavien leiriin .

Näissä oloissa ei varmasti hyvätuloisilla ole mitään halua hallituksen kaatoon.

Galluppi alkaa myös haiskahtaa jo hallituspuolueiden kannatuksen laskulta.

Hyvä tuloisilla ei ole mitään halua kaataa hallitus, mutta minä olen aivan varma, kun persujen kannatus alittaa 15% kannatuksen niin silloin alkaa tapahtumaan. Silloin uskon, että Rkp on se joka kaataa hallituksen sitten kun persut alkavat uhota.

Pohjoismaiden pääministerikokouksessa jossa mukana oli Kanadan pääministeri Justin Trudeau Ylen aamussa näkyi juttua Islannista, Trudeau puhui ja Orpo katsoi vierestä kuin ihmettelevä pikkupoika.

Ruotsin tie on meidän tie:
Ulf Kristersson vaikutti niin vaisulta, että tuntui kuin katoavan tapettiin. Siinä samalla pääministeririvistä katosi entinen Pohjolan ykkösmaa Ruotsi.
Ruotsilla on Nato-paperit kunnossa ja sen kaikki muut tietävät, mutta Turkin mielestä heidän vesileimansa niistä puuttuu. Ja Unkari säestää ilman mitään omia vaatimuksia.
Kanadan pääministeri Justin Trudeau ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre Pohjoismaiden ja Kanadan pääministerien tapaamisessa Islannissa 26.6.2023.

Kristerssonin hallituksen kannatus on laskussa, eikä pääministerin perässä Islantiin matkannut yhden yhtä ruotsalaistoimittajaa.

Muille, kuten Islannin yleisradioyhtiölle ja Ylelle Kristersson kieltäytyi antamasta haastattelua kokouskiireisiin vedoten. ”Vähin äänin” jäi vaikutelmaksi Ruotsin pääministeristä.

Myönnetään: Suomen ja Ruotsin pääministerit joutuivat Islannissa liikkumaan karismaattisessa seurassa. Tanskan Mette Frederikseniä veikataan puolustusliitto Naton seuraavaksi pääsihteeriksi ja sitä tanskalaismedia muisti piti esillä myös Vestmannasaarilla.

Sanna kaatuu monesti ja konttaakin.

Aloittaja on selvästi typerys joka kuvittelee olevansa analyytikko,mutta epäonnistuu surkeasti tämä hallitus ei kaadu eikä vapise tuulessa eikä tuiskussa kuten marinin ja ohisalon johtama paskahallitus teki se järjesti Suomalaisille myös pohjoismaiden suurimmat velat

Kiitos taas itselleni. Kehun myöhemmin päivällä lisää itseäni. Näin elämä pitää järjestää pystyn kirjoittelemaan tänne aamusta iltaan samoja asioita vuodesta toiseen, hah hah haaa!!!...

Meneehän se elämä turhuuteen Halkokarilla omalla pihalla pyörimällä ja tänne turhista asioista kirjoittamalla mutta tyypillinen maalaistollo persu kyseessä joka ei ole sopeutunut kaupunki elämään.

Kokkolan pride juhlat ovat tulossa. Kuka lahjoittaisi eläkeläiselelle pride t-paidan L koko ja toimitus Halkokarille Kalliolahdentielle postilaatikkoon, hah hah haaa!!!...

Opetusministeri Henriksson rkp Ylen aamussa, pahoitteli aikuiskoulutuksen leikkauksia ja aikoi keskustella työministerin kanssa. Samaa sarjaa kun Purran keskustelut, turha nyt on enää keskustella. Eijkö se 8 viikon diskuteeraus saanut parempia ohjelmia joita pitää yrittää jälkikäteen muutella.

meinaakko nää että ottavat ne kanssalaisset sen sannan takaas? ei maar ne niin hulluja maha olla kukka? sannaha se vaan pyörittää sitä vekselirulettia kiihtyvämpääjn tahtiin ja justiin sitä vastaanhan ne kannssalaisset sen pujottivat valtaistuimelta.

että sitä sammaa sitten kaipaisivat ? en kuule usko!

Totuutta Suomen tilasta:
Lähde:https://politiikasta.fi/monta-totuutta-valtionvelasta/

Velkalukuja käytetään mediassa retorisina välineinä herättämään mielikuvia. Muihin Euroopan maihin verrattuna Suomen tilanne on kuitenkin hyvä. Retoriikasta huolimatta Suomi ei ole Kreikan tiellä.
Valtion velkaantuminen on usein tapetilla politiikassa ja julkisessa keskustelussa. Monilla on asiasta mielipide, mutta harvoin puheenvuoroista välittyy keskustelijoiden syvällinen asiantuntemus tai analyysi.
Lyhyesti sanoen Suomen velka on kyllä viimeisten 20 vuoden aikana kasvanut, mutta varsin maltillisesti verrattuna useimpiin muihin maihin, ja mikäli varallisuus otetaan huomioon, Suomen julkinen talous on poikkeuksellisen vauras.
(Maastrichtin velka= brutto velka)
Vuoden 2022 alussa, kahden pandemiavuoden jälkeen, Suomen Maastrichtin velka on hieman alle 70 prosenttia bruttokansantuotteesta. Jos tätä tarkastellaan suhteessa euroalueen verrokkimaihin, velka on hieman suurempi kuin Hollannissa, mutta hieman pienempi kuin Saksassa. Espanjassa, Italiassa ja Ranskassa velka on huomattavasti suurempi. Ranskassa velka on noin 115 prosenttia bruttokansantuotteesta, Espanjassa se on miltei 125 prosenttia ja Italiassa lähes 160 prosenttia.
Lisäksi kun sulauttamisen vaikutus otetaan huomioon, Hollannin velka on hyvin lähellä Suomen velan tasoa eli Hollannissa julkisyhteisöiden toimijat lainaavat muilta julkisyhteisöiden toimijoilta enemmän kuin Suomessa.

Nettovarallisuus:
Eläkevastuiden huomioiminen muuttaa velan kokonaiskuvan täysin. Kertyneillä eläkevastuilla tarkoitetaan sitä nykyhetken rahaksi muunnettuna rahamäärää, joka riittäisi kattamaan tähän mennessä karttuneet eläkkeet. Eläkevastuut ovat Suomessa noin 300 % bruttokansantuotteesta, eli ne huomioituna Suomen julkinen nettovarallisuus olisi noin ‑245 %. Saksassa eläkevastuut muodostavat noin 230 % bruttokansantuotteesta, tarkoittaen noin ‑270 % nettovarallisuutta, Ranskassa noin 320 % bruttokansantuotteesta, tarkoittaen noin ‑390 % nettovarallisuutta, Alankomaissa noin 170 % tarkoittaen noin ‑210 % nettovarallisuutta, ja niin edelleen.

Ilja Kristian Kavonius on dosentti ja yliopistotutkija Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa.

Ella Lillqvist on tutkijatohtori Vaasan yliopistossa sekä Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa.

Mika Pantzar on professori Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa.

Artikkeli pohjaa kirjoittajien Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistuun tutkimusartikkeliin.

Mikä on totuus velkaantumisesta:

Mutta julkinen talous ei ole yhtä kuin kansantalous eikä julkinen velkataakka ole yhtä kuin kansallinen velkataakka.

Julkisen talouden ja julkisen velan lisäksi kansantalouteen kuuluvat myös kotitalouksien ja yritysten yhdessä muodostama yksityinen talous – yksityisine velkoineen.

Ruotsin yksityisen talouden velkasuhde on tällä haavaa suurin piirtein 300 prosenttia, mutta Suomen yksityinen velkasuhde on vain noin 230 prosenttia.

Tällaisilla lukemilla Suomi "häviää" Ruotsille julkisen velkaisuuden vertailussa mutta "voittaa" enemmän yksityisen velkaisuuden vertailussa – ja siksi Suomi kirii koko (sinänsä teennäisen) velkavertailun "voittoon".
Kokonaisvelka bkt. Ruotsi 340% Suomi 300%

Asukasta kohden velkaa Suomessa on 26 214 €, USA:ssa se on 62 000$ (57 773€)

Uskooko joku, että Orpon nykyhallitus on pystyssä vielä pikkujoulun aikaan?

Kokoomus aloitti ja persut jatkoivat ennen vaaleja puhumisen hirveästä velasta, kaikki oli täyttä p....a, mikään puolue ei olisi voinut noissa koronan, sodan ja inflaation oloissa katkaista velkaantumista, eikä sitä katkaise Orpon hallituskaan. Vaalit voitettiin p.....n puhumisella ja hyvä uskoisilla alle 50-vuotiailla duunareilla. Minä nauran kun he katsovat Orpon hallituksen jälkeen mitä heille jäi. Ehkä on hauskaa olla osoittamassa mieltä Senaatintorilla syksyllä hallituksen leikkauksia vastaan.

Nämä nuoret aikuiset luulevat, että persuja äänestämällä Suomesta tulee pikku Amerikka, sen he ovat uskoneet oikeiston vaalipropagannasta. Nyt kun totuus tulee ilmi, ansiosidonnainen putoaa, ensimmäinen sairauslomapäivä palkaton, irtisanomissuoja putoaa jne. minä luulen että herääminen tapahtuu pian.