60 luvun lavatanssit

Omat kokemukseni maaseudun kesäisistä lavatansseista ovat vähäiset, rajoittuvat juurikin 1960-70-luvun vaihteeseen. Semmoiset maalaisjunttien totiset tanssiaiset.

Olihan siellä joitain humalaisiakin miehiä hakijoina. Ottivat keskenään huikkaa lavan ulkopuolella, pusikoissa. Mieleen ei ole tarkemmin jäänyt tappeluita, joskin on sellainen muistikuva, että jotkut saattoivat nenät verissä siellä pusikoissa kahakoidakin.

Sekalaista kretongin kuluttajaa olivat iältään kuin taidoiltaan. Yleensä vanhemmassa ikäluokassa , ennen sotia syntyneissä oli taitavia jenkan ja polkan tanssijoita.
Pienessä maistissa saattoivat osa miehistä olla, mutta kovemmassa humalassa olijat, järkkärit korjasivat ulos, lisäksi poliisit ajoittain .
Juhlapyhien aikaan ja nimekkään solistin ollessa kyseessä, suosio oli taattua, lavojen pullistellessa tanssijoista.
Itse kävin rippikouluikäisestä alkaen päälle parikymppiseksi, jonkajälkeen ravintolaparketit alkoivat kiinnostaa enempi.

Kelle nuoremmille ?

Nuoremmathan voivat käydä tutustumassa lavatansseihin itsekin.
Ei ne ole mennyttä aikaa.

Jos olet katsonut "Tanssii tähtien kanssa" niin sitä tyyliä
- suomalaisen jähmeästi.

Ei ollut muita tapaamispaikkoja kuin tango- ja humppalavat. Porukka oli jakaantunut leireihinsä. Taistolaiskommunistit vetivät ideologiateatteriaan ja tätä valhesirkusta välttelevät tanssivat lavoilla, tapasivat toisiaan ja rakastuivat. Pilkasta huolimatta tanssilavoilla oli tunnelmaa, aitoa, ilman päihteitä. Oltiin hoikkia ja kauniita, komeita. Tanssiaskeleet opittiin lavoilla musiikin tahdissa askellen, kuka paremmin, kuka heikommin, kivaa oli.

Vappuna mentiin lavan avajaisiin itse ommellussa hihattomassa minihameessa, satoi sitten räntää, lunta, vettä tai paistoi aurinko. Ei ollut varaa pyhä-vaihtovaatteisiin.
Meilläpäin ei menty silloin enää 60-luvulla jiveä tai polkkaa, mikä vähän harmi. Valssi, humppa ja jenkkaa ovat juurtuneet selkärankaan kuin fillarilla ajo, mutta muita ei tällä ikää meinaa oppia sujuvasti millään, vaikka vähän eläkeläisryhmässä harjoitellaan. Sattuu olemaan mukana yksi entinen tanssin opettaja mikä on meille kullanarvoista, vaikka vain liikuntamielessä.
Itsekin hörppäsin poikien pullosta suoraan kossua, hivenen nousi hattuun ja teeskentelin loput. Olihan se vapauttavaa ja rohkeaa muka olla kännissä.
Pojat osasivat vain tangoa, muutaman tytöt pääsivät joka kerta alussa tanssimaan heti tyhjälle lavalle. Hyviä orkestereita, Katri-H, Danny. Johnny, Kirka, Pepe W....
Oli siellä 24-vuotiaita, ihan vanhoja miehiä (!!). Itse 14-16 v, jonka jälkeen vakiinnuin seurusteluun ja tanssipaikat jäivät.
Aika tervehenkinen meininki, ei juurikaan tappeluita. Viikon kohokohta se oli kesän mittaan sokerijuurikaspellon vastapainoksi.

Olihan se ihanaa aikaa ja tansseissa käytiin siellä sitten tanssittiin polkat, jenkat , tangot ja rockia. Koko illan sai tanssia ja hakijoita riitti. En muista että siellä niitä juopuneita olisi erikoisemmin tanssinut, istuivat mielummin lavan ulkopuolella juttelemassa ja pullo niillä kiersi kädestä käteen.
Mutta me jotka pidimme tanssimisesta olimme selvin päin . Tauolla sitten kioskista ostettiin juotavaa ja puhuttiin tyttöjen kanssa kuka oli hyvä viejä ja kuka meni kävelemällä salin päästä päähän kun ei osannut tansssia .

Kesällä koivut, järvi, lava ja humpat ja tangot. Tälläytyneet ihmiset.
Koettu on.
Beng

1960 luku en Helsingin lähiössä lavatansseissa käynyt. Syystäkin ikä ja en tiedä oliko niitä edes asutuksissa, eri alueet Helsinki?terv. 70 vuotias.