Kysyn kaikella hyvällä tämän

Olen enkä häpeä myöntää sitä en tunne kuuluvani minnekkään

Minä olen lähes aina yksin enkä ollenkaan yksinäinen. Jos sitä miestä ei olisi niin en kaipaisi koskaan ketään. Naiselta joka ei kirjoittanut aloitusta

Vähän on ihan hyvä ollakin.

En ehkä ihan vähänkään.

Vaikka viihdyn tosi hyvin myös yksin, niin olen kyllä kieltämättä. - random tee

Mitä vähemmän on ryhmätoimintaa sen parempi olo.

En. Mutta joskus toisinaan hetkellisesti saattaa sekin tunne iskeä, mennen kumminkin nopeasti sitten ohitse.

Olen ja aina ollut . Yhtään ihmistä ei ole elämässäni. Viimeksi naisen kanssakin ollut yli 10 vuotta sitten . Ei tässä elämässä ole mitää jiitä.

Elän yksin, mutta en ole yksinäinen. En ole kovin ihmiskeskeinen.

Riippunee keltä kysyt toisinaan kai viikonloppusin ehkä enämpi kun jaksa baareissa käydä

Oon päässyt tosta yksinäisyys vaiheesta ohi.. yksin on lopulta parempi.

Minulla on kyllä ikävä sinua

Laittaisin viestiä sinulle mutta olet siellä keikalla nyt niin et viitsi häiritä mutta laita sinä minulle wa ssa viestiä jos kaipaat juttu kamua

En ole.
Koen yksinäisyyttä muutaman kerran vuodessa, sanotaan alle kymmenen kertaa ja ne tuntemukset loppuvat aina tasan siihen kun havaitsen ne. Voisin siis sanoa, että olen yhden kalenterivuoden aikana yhteensä max. kymmenen tuntia nk. yksinäinen.

Kyllä, mutta siihen tottuu.
Enemmän yksinäisyys johtuu sellaisesta syvemmästä kun ei kuulu oikein mihinkään porukkaan jos ei työtä lasketa.

Kaipaan syvempää yhteyttä ihmisiin en mitään räpätätisomekerhoja ympärilleni.

Ja sellaisen löytäminen naisesta on aika vaikeaa, kaikella meillä ei ole onnea siihen varsinkin kun haluaisi että toinen olisi edes jollakin tavalla viehättävä ja kehityskelpoinen yksilö, naisissa aika vähän noita. Monella kun on jo se oma sosiaalinen juttu menossa ja jos et siihen sovi niin et sovi nii.

Ei pienenä tiennyt että otsassa lukee paska.

Mä olen vähän yksinkertainen vaan. Tai no en oikeestaan. Pahoitteluni.

Olen ajelehtija, ja niin yksinäistä kuin se voi olla, on se myös huomattavan vapauttavaa. En koskaan määrittele itseäni kenenkään muun perusteella. En tunne odotusten taakkaa. Pystyn keskittymään kokonaisuuteen, en paloihin. Olen oppinut tarkkailemaan paremmin kuin useimmat ihmisistä. Sokea menneisyys tai tulevaisuus ei motivoi minua. Keskityn nykyhetkeen koska siinä minun on määrä elää.

Sitä tapaa jonkun ja tuntee yhtäkkiä olevansa yksinäinen.

Ka0ikki on nähty vaikka huorissa ei tullut käytyäkään.

Ristiriidassa itseni kanssa. Haluaa tunnistettavan muttei halua kenenkään pystyvän siihen. Haluaa myötämieltä mutta myös etäisyyttä. On kaivannut hyväksyntää muttei uskonut, että olisi ketään, joka hyväksyisi kieroutuneita tapojani. Siksi pysyy lukittuna tiukasti omassa pienessä yksityisessä maailmassa ja heittää avaimen pois, jotta kukaan ei voi koskaan satuttaa.

Varsinkin ilman sua. Et olisi koskaan vilahtanut missään niin olisin vähemmän yksinäinen.

Elvis — Are you lonesome tonight https://youtu.be/qFJnajUkreI

Rehellinen vai "rehellinen" vastaus ? Hieman tarkennusta.
https://www.youtube.com/watch?v=Z_4ULKpkLNc

No arvaappa 😞

Joo, se voi pitää paikkaansa. En tee siitä ongelmaa. m>n

Mitäs aiheutit tämmöisen tunne kuohun.

Kyllä, ja vihainen

Vertauskuvallisesti, kultaisennoutajankin saa sekoamaan kun hakkaa kalikalla päähän ja opettaa, että puolustautua ei saa.

Joo olen kyllä yksinäinen mitäpä sitä kieltämään. Pitäisiköhän meidän yhdessä ajaa kummaltakin yksinäisyys tiehensä viettämällä aikaa kahdestaan miltä kuulostaisi?

No jo on epätoivoinen ja luotaantyöntävä tämä yksilö tämä joka yrittää täällä anonyymisti saada kontaktia henkilöön joka ei kenties kokisi häntä jäteastia tavarana.