tälläinen kysymys, että miksi gerbiilillä täytyy olla toinen gerbiili seuranaan? miksei gerbiili voi elää yksin akvaariossaan?
aika tyhmä kysmys, mutta olisi se kiva tietää. siis ei mulla ole gerbiiliä kuitenkaan yksin, jos sitä luulitte, ei mulla gerbiilejä ole lainkaan :( mutta haluaisin.
niin ja sitten nyt yhtäkkiä tuli sellainen kysymys vielä että voiko marsun ja gerbun antaa tutustua vai eikö marsut ja gerbut tule toimeen?
kiitos vastaanneille!
aika tyhmä kysmys, mutta olisi se kiva tietää. siis ei mulla ole gerbiiliä kuitenkaan yksin, jos sitä luulitte, ei mulla gerbiilejä ole lainkaan :( mutta haluaisin.
niin ja sitten nyt yhtäkkiä tuli sellainen kysymys vielä että voiko marsun ja gerbun antaa tutustua vai eikö marsut ja gerbut tule toimeen?
kiitos vastaanneille!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Gerbiilit elävät luonnossa melko isoissakin laumoissa. Gerbiili on siis laumaeläin; se on niille lajityypillistä käyttäytymistä. Eläimen pitäisi antaa toteuttaa itseään mahdollisimman paljon sen mukaan, mikä on niille tyypillistä käyttäytymistä.
Esimerkki: luonnossa gerbiilit asuvat tunneliverkostoissa, siksi terraariossa on oltava paljon purua (pahvirullat liittyvät tähän myös, muistuttavathan ne tunneleita). Jos terraariossa ei ole kaivelumahdollisuutta, ei gerbiili voi luonnollisella tavalla toteuttaa itseään. Seurallisena eläimenä gerbiili kaipaa kaveria, eikä yksin elävä gerbiili voi toteuttaa itseään sille lajityypillisellä tavalla. Eihän ihminen edes osaa "puhua gerbiilien kieltä", kommunikaatio on erilaista. Siksi ihminen ei riitä korvaamaan lajikumppania.
Joskus kun lajityypillinen käyttäytyminen ei ole mahdollista, voivat sijaistoiminnot olla hyvin ikäviä. Gerbiilithän ovat todella innokkaita jyrsijöitä, ja jyrsimisvietti saattaa kohdistua vääriin kohteisiin (esim. terraarion verkkokatto, dunan seinät) ja voi olla gerbiilille haitallista.
Marsua ja gerbiiliä ei yhteen, ei missään nimessä ainakaan samaan terraan/häkkiin asumaan! Yleensäkin pätee sääntö, ettei kahta eri lajia yhteen. Sekään ei ole hyvä idea, että juoksutetaan marsua ja gerbiiliä yhdessä (tai annetaan niiden ylipäätään tutustua toisiinsa). Ne todennäköisesti pelästyisivät toisiaan, ja marsu isompana saattaisi vahingoittaa gerbiiliä. Tosin luulen, että gerbiili ennemmin vahingoittaisi marsua. ;) Gerbiili ja marsu eivät tilanteesta melko varmasti nauttisi, nekään eivät ymmärrä toistensa viestejä. Marsu ei voi olla gerbiilille toinen gerbiili eikä toisinpäin.
Ellet ole jo tutustunut, tähän sivustoon: www.gerbiiliyhdistys.fi ja lue gerbiilioppaita, jos halut gerbuja ottaa. Siitä se lähtee :)
Marsu kuulemma tulee toimeen joidenkin jyrsijöiden, esim. kanien kanssa, mutta gerbut eivät siedä muita ku lajikumppaneita. Hamsterit ovat kyllä erakoita, mutta gerbuille sosiaalisuus on aivan ehdoton juttu. Tosin on niitä poikkeuksiakin, erakkogerbujakin löytyy (aika harvinaista), mutta yleisesti ottaen ei mielellään saisi pitää yksin. Masentuvat yksinolosta, ihminen kumppanina ei riitä.
Ei gerbiilikirjoja, vaan nimenomaan SGY:n sivuja ja (virallisten) kasvattajien sivuja kannattaa lukea! Kirjat ovat mitä ovat, tieto on uusissakin kirjoissa osittain aivan naurettavan virheellistä.
OT: marsuja ja kaneja EI pitäisi myöskään pitää yhdessä, vaikka jotkut näin tekevätkin. Marsuilla ei ole vastustuskykyä pasteurella-bakteerille, jota suurin osa (n 80% kenties) kaneista kantaa oireettomana. Pasteurella on puhjetessaan hengenvaarallinen kanille, saati sitten marsulle. Eikä marsu pysty puolustautumaan isompaa kania vastaan. Kanin vahvat takajalat voivat saada pahaa jälkeä aikaan, vaikka kani ei tahallaan marsua yrittäisikään tappaa.
kiva tietää. Mulla onkin pari gerbuopasta, ja virhetietoa niissä on jonkinverran. Ovat Engelbert Kötterin kirjoittamia. Ei taida kunnon oppaita olla olemassakaan?
Minulla on tuo Engelbert Kötterin Gerbiili-kirja, ja siellä on jonkin verran virheellistä tietoa.
Myös www.gerbiili.info on hyvä paikka. :)
Jep, ei taida niitä kunnollisia gerbukirjoja olla olemassakaan. Onhan niissä ihan hyviä ja oikeita tietoja, mutta sitten niitä vääriä tietoja riittää myös. Varsinkin tuoreiden gerbiilinomistajien ei ole näitä virheitä välttämättä helppo huomata, vaan väärää tietoa pidetään totena.
Engelbert Kötterin kirjoittama kirja minunkin hyllystäni löytyy. Ulkomailla on usein eri käytäntöjä kuin Suomessa, täällä ei esim. kasvateta gerbiilejä pitämällä gerbiilipariskunta koko elämänsä ajan yhdessä, nuoresta asti poikasia saaden ja emoa kohtuuttomasti rasittaen. Tämänkaltaisia ohjeita voi gerbiilikirjoista löytää. Kotimaassaan Kötter on kait arvostettu ja kokenut gerbiilikasvattaja. Myös kääntäjät vaikuttavat joskus tietämättömyyttään kirjojen virheellisyyteen.
Oli muuten huvittavaa lukea tässä pari vuotta sitten suomeksi ilmestynyttä "Gerbiilini ja minä" (tms) -kirjaa, jossa kääntäjä oli lisännyt loppuun suomalaisia lajiyhdistyksiä ja erilaisia linkkejäkin muistaakseni. Kumma kyllä SGY ei kääntäjän tietojen mukaan ole vielä irrottautunut omaksi yhdistyksekseen SKeY:stä, mikä tapahtui muuten 10 vuotta sitten... ;)
Vaikutat aika asiantuntevalta ja kokeneelta gerbujen suhteen, minkä verran olen kommenttejasi lukenut :) Mukavaa kun sinun kaltaisia löytyy näiltä palstoilta.
Luin jostai kirjasta että jos gerbiileitä on vain yksi niin se lasketaan jo vissiiiki eläinrääkkäykseksi! )=! En tiiä voiko gerbiilii ja marsuu tutustuttaa... Varmaaki ei.... EI AINAKAA SAA ASUU SAMASSA HÄKISSÄ!!!
Gerbiiliä ei saa pitää yksin, koska se on laumaeläin ja masentuu ilman lajitoverin seuraa! Olen jopa kuullut tapauksista, joissa gerbiili on kuollut tähän masennukseen, tosin en nyt kyllä ole 100% varma että onko tämä juttu totta..??! ja sitten: gerbiiliä ja marsua EI kannata *tutustuttaa* toisiinsa, huonosti siinä käy.. :/ ennen kuin ryntäät suotaa päätä ostamaan gerbbuja, LUE NIISTÄ, ja käy vaikka gerbiiliyhdistyksen nettisivuiööa, tai gerbiili.infossa.
www.gerbiiliyhdistys.fi
www.gerbiili.info
hyvää kesän alkuu ;)