Jäähyväiset kesäkuulle

Kävin viimeksi mustikassa kauan sitten. En näet ole mustikkan syöjä. Puolukassa olen usein ollut, mutta viime vuosina en lainkaan.

Eipä ole metsään menemistä.
Tänään lääkäri soitti. Oikea lonkka on sökö. Vasen lonkka ja polvet ovat kuluneita, mutta eivät leikkaustarpeessa ne voidaan hoitaa kortisoonipiikeillä.

No, en minä metsään kaipaa kunhan pääsen liikkumaan tasamaalla jouhevasti. Marjat ostan rekotorilta.

Kesäkuun viimeinen päivä ja sadepilvet ovat kerääntymässä taivaalle; tänään ilyapäivästä pitäisi ensimmäisen saderintaman tull tälle kohdalle pitkulaista Ruotsinmaata. Tervetullut sade ja lämpötilojen pudotus. Makuuhuoneessa oli 27 astetta viim eyönä, vaikka ikkuna oli auki, mutta mustan peltikaton alle keskittyy lämpö pitkään. Laitoimme vihdoin jalkatuulettimen puhaltelemaan pienimmällä teholla puoli kahden aikaan yöllä ja sen jälkeen nukun aamuun saakka hyvin.
***
Minä ja mis myös olemme kaikkien marjojen ystäviä ja poimimme joka kesä/syksy litroittain puolukoita ja mustikoita lähimetsästä. Tähän saakka. Nyt alkaa minullakin jo kondis pettää ja nivelet ei ole enää yhtä terveet ja toimivat kuin nuorena, että taitaa jäädä miehen työksi tuoda marjat metsästä kotiin. Kyllä minä sitten ne puhdistan ja säilön. Suosikkejani pohjoisen marjoja, lakkoja ja karpaloita saamme sitten kun käväisemme Tornionjokilaaksossa syksymmällä. Mansikoita, ihania makeita ruotsalaisia mansikoita olen ostanut jokaisella kauppareissulla; syömme niitä viilin, puuron, raejuuston ja pannukakkujen tai lettujen kanssa
***
Olen aloittanut tänään varovaisesti kuntouttamaan kroppaa takaisin viimetalviseen kuntoon vähintään: puoli tuntia niveljumppaa ja pieni päivittäinen kävelylenkki, jota pidennän pikkuhiljaa. Sukuni naiset ovat olleet fyysisesti liikkuvaisia ja sitkeitä, kitkeneet porkkanapenkkejä ja hakanneet halkoja, tehneet pitkiä kävelylenkkejä ja soutaneet venettä, ajelleet fillarilla ja sen sellaista yhdeksänkymppisiksi tai siihen saakka kun jalat vielä veivät, mutta ei einä aina osanneet takaisin. Kuten yleensäkin meitä edeltävän ikäpolven naiset Suomessa, työihmisiä ja sisukkaita viime metreille saakka. En taida yltää samaan suoritustasoon.
***
Minulla on menossa Kari Lumikeron "Tätä en vielä kertonut", jonka tekee minulle erityisen kiinnostavaksi hänen kokemuksensa ajalta jolloin hän oli kirjeenvaihtajana ja asui Ruotsissa. Vähemmistökielten asiaa ja etenkin tietenkin suomen kielen asemaa hän pohtii luvussa jota luin viime yönä ja siellä vilahteli tuttuja nimiä ruotsinsuomalasia kulttuurivaikuttajia, mm. Ruotsin radion suomenkielisen toimituksen nimiä, joihin olen nyt minäkin tutustunut.

Lumikero nyt eläköitynyt, hänen selostuksiaan oli miellyttävä kuunnella.
Työskenteli raskaassa tehtävässä ,Thaimaan tsunamin jälkitilanteesta raportoimisesta.

Säätyyppi on täälläkin vaihtumassa epävakaisempaan suuntaan, virkistävästä sateesta on jo maistiaisia saatu ukkosenjyrinän ja salamoiden säestyksellä. Uimavedet ovat parhaimmillaan, yhtään lämpimämpiä ei tarvitse olla.
Mansikat ovat nyt makeita ja aromikkaita, parasta säilöntää nauttia niistä tuoreeltaan , Paloman esimerkeistä raejuuston korvaan vaniljajäätelöllä. :) Toki pakastankin laatikollisen tai pari, oli järkevää tai ei.

Mustikkametsään menisin, jos seuraan ei lyöttäytyisi siipiveikkoja, kuten paarmoja ja hyttysiä, pahimmassa tapauksessa hirvikärpäsiä. Joskus kallioisista saarista löytyy tuulisia mustikkaa kasvavia helppoja rinteitä, aina on jokin kippo varalta mukana. En ole enää täysin maastokelpoinen minäkään, joten louhikkoiset ja metsäkoneiden mylläämät metsät jätän rauhaan. Tasaisessa puolukkatyypin kangasmetsässä pärjään ja viihdyn kyllä, puolukka onkin mieluinen, monikäyttöinen marja.

Meillä kasvaa puutarhassa muutamia marjatuomipihlajia eli saskatoonpensaita, jotka tuottavat mustikkaa muistuttavia, hiukan pähkinäaromisia marjoja. Saskatoonia viljellään kaupallisestikin. Ne ovat vaan niin lintujenkin mieleen, etten ehdi satoa poimimaan kuin osan, mitään verkkoja en pikkuystävilleni suostu virittelemään.

Vettä tuli liian kanssa ja ukkonen mellasti tuntitolokulla. Kotikadun asfaltti petti säikähtäneen autoilijan alta. Se mikä sortuman sai aikaan lie risteytyvällä kadulla tehtävä massiivinen putkiremppa tai kova sade joka pehmitti jyrkkän rinnetien. Pelastuslaitos sai ilmapatjojen avulla auton ylös kuopasta ja vedettyä mäen päälle, eikä kellekään sattunut pahasti ei edes autolle.

No, katsotaan päästäänkö huomenna tästä ja viereisen talon pihasta autoilla ulos.

Mökille en siis päässyt tai olisin päässyt jos olisin kävellyt kaupungille jossa toinen automme on vuokrakatoksessa. Mielenkiintoista olisi ollut nähdä saiko mökin pihapiiri vettä, se kun ei ole yhtä kuin täällä kaupungissa vaikka matkaa on vain noin 7 km. No, huomenna sitten teen mökkitarkistuksen.

Komiasti sanoi kesäkuu itsensä irti ukkosmyräkällä vesisateella. Heinäkuu aloittaa viilenevissä säissä.

Hain kesäkurpitsoja, sekä vihreitä että keltaisia, kasvimaalta ja samalla kävimme sitomassa naruilla tukea tarvitsevat tomaatit, osan olimme jo sitoneet aikaisemmin, mutta nyt oli yksi suurikasvuinen tomaatti romahtanut tänä aamuna. Kasvihuoneessa.
***
Ei täältä malta nyt oikein lähteä edes mihinkään matkoille, kun kasvihuone ja kasvimaa tarvitsee hellää huomiota ja vaikka saamme apua kasteluun, niin aina siellä on jotain muutakin pientä askartelua.
Ikkunoidenpesu on seuraavana ohjelmassa, laitoin jo kärcherin latinkiin ja iltapäivällä aloitamme. Mattoja olisi pari kappaletta odottamassa saaviin pääsyä likoamaan ensin ja sitten painepesurilla ja harjalla puhtaaksi ja roikkumaan grillipaikan takana olevaan kehikkoon kuivumaan. Tarvii kuitenkin odottaa että tämä epävakainen sääjakso päättyy ja poutaa on luvassa.

Kesävieraita saamme mahdollisesti sekä tästä läheltä, kun tytär on luvannut tulla muutamaksi päiväksi loman alusta etenkinjos on toivoa mustikoista ja kantarelleistä, joita löytyy lähimetsistä. Emme ole vielä käyneet tarkistamassa miten mustikan kukinto olisi onnistunut. Saattaa olla että pitkä kuivuus on pilannut mustikkasadon. Sisko on tulossa kylään kuunlopulla ja tarkoituksena lähteä Sörmlantiin ja Itä-Göötanmaalle rilluttelemaan. Haluan käydä tutustumassa birgittalaisluostariin Vadstenassa ja sisko oli heti kiinnostunut.
***

Loppukuusta saankin sitten käsikirjoituksen takaisin kustannustoimittjalta ja sitten viimeiset korjaukset valmiiksi. Esilukijoilta on tullut ruusuja ja hieman rakentavaa kritiikkiäkin, mm. pitkistä lauserakenteista, joita on vielä muutama.
***
Joten, tänä kesänä ei minua todennäköisesti nähdä Suomen turuilla ja toreilla. Savonlinnassa olen käynyt lähes joka kesä ja samoin Lappeenrannassa, Tampereen ja Jämsän lisäksi. Paitsi koronavuosina, jotka jäivät kuin mustaksi aukoksi eletyssä elämässä. Syyskuun lopussa käväisen Turussa, kahden päivän messumatkalla osana ruotsinsuomalaisen kultuuriyhdistyksen kirjailijaryhmää.

Viileämpää tulossa ja se on hyvä. Jaksaa lähteä kodinkone asioille alkuviikosta ja olen valinnut sopivan. Mieleeni tuli myös eilen jäätelökone ja kiinnostaa jos voisi itse tehdä jäätelöä koska en osta en syö niitä lisäaine täynnä olevia kaupan prosessoituja tuotteita. Joskus 1990 luvulla oli hyvää
vanilja jäätelöä jota ostin sitä ei ole enää ollut. Kaupan vanilja on litkua. Joku kohtuu hintanen ei mitään kallista ainakaan osta. Voin käyttää ihan kunnon kermaa ja tuoreita marjoja mutta en ole tutustunut miten tehdään.
Tulen toimeen melko vähillä ruuan valmistus tavaroilla. Paistinpannu,kattila. uunissa harvemmin. Mini yleiskone odottaa kotimaan vihannes ja marja satoa. Sauvasekoitin. Mikroa ei ole. Veden ja kahvin keittimet .

Minulla ollut mikro 40 vuotta, jota ilman en voi kuvitella niin kätevä apu ollut.

Vaatteet ja huonekalut ym.tehtiin itse, kankaat piti tietty ostaa ja jne.

Tosiaan nuo kiina rätit ja muukin siellä tehty on huono laatuista. Prisman vaatteet lisäksi rumia nykyään, ennen oli ihan hyvääkin.

Kiina tavarat tulevat vähenemään. Jokainen maa tekee itse ruokansa tavarat. Kannatta opetella käsityö ammatteja ja käsillä tekemistä. Puusepät jotka osaavat tehdä. Vai onko lapset ja nuoret niin pilattu jo etteivät kykene mihinkään enää. Luovuus takaisin vaatetehtaisiin. Suomessa oli monia laadukkaita vaateyrituksiä jotk joutui lopettamaan kun pankkikriisi ja Kiinan massa tuonti roska alkoi. Niin alkoi GLOBALISTIEN toiminta Aika on kansallisen tuotannon alasajo.
Satanistinen tuhatvuotiset suunnitelmat ihmisten alistamisesta hankkia olosuhteissa eläviä. Siionin tavoite tuho sodat hävitys. Olememe tekemisissä pahuuden kanssa.

Ukkostanut on ja nyt tosiaan 11 astetta lämpö laskenut.
Kolmena päivänä on uutta laituria pojan kanssa tehnyt. Tehdään pitkää siltaa maalle, kun vedenkorkeus vaihtelee. Alkuranta on loiva.
Näytti jo lumpeet siellä availevan kukkiaan.
Eipä noita vaatteita paljon osteltu.
Äitillä oli Hugsvarna-ompelukone, sillä teki vaatetta ja parempaa hametta sitten teetettiin kylän ompelijalla.
Perusasioiden tekeminen on helpottunut ja valmiina saa kaikenlaista.
Sitten on elämään tilalle tullut kaikenmoista erilaista touhua.
Vaan aika paljon alettu puhua siitäkin, että monilla jo kaipuu on, perusasioiden äärelle.
Pariisissakin kuulemma muuttoliike on maallepäin.
Täällä tuo mustikka- ja puolukkametsä alkaa 3-4metrin päästä mökin seinästä.
Mutta mustikoita ei kyllä näy, varsia vaan on komeita.
Toivottavasti puolukoita tulisi.
Nuo koivet ne minullakin vähän kiusaa tekee elämisenmalliin, vaan vielä mennään, kun välillä pitää huilauspäivää.
Niin ja aivotutkijat kertoivat, että multitaskaaminen on epäterveellistä aivojen toiminnalle.

Ihana taas saa mansikoita,,


tänään oli kylmä päivä piti pistää " villahousut " jakaan, huh,

ei ole hyvä kuuma
mutta ei ole hyvä kylmäkää,

kuinka sitten suu pannaan,
pää jääkaappiin ja jalat uuniin heh
olisko keskiarvo sitten sopiva,,

Neuvostoliiton romahdus lopetti monet suomalaiset valmisvaatetehtaat 90- luvun alussa, jonne oli mennyt isoja eriä määrättyä mallia tavaranvaihdon puitteissa. Tuotteille ei ollut menekkiä muualle, seuraus alasajo.