Jos sellaista hakee. Millä keinoin asia saadaan hyvälle mallille ja suhde alkamaan positiivisten tähtien alla? Tässä siis oletuksena on, että tahto on olemassa.
Mikä on hyvä alku parisuhteelle
Anonyymi-ap
48723
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 48
Vanhimmat
Korostan vielä, että kyse on tietoisesta toiminnasta. Mitkä ovat ainekset hyvään alkuun. Niin miehen kuin naisen tai samaa sukupuolta olevien kesken.
Haistele miltä kumppanisi tuoksuu. Itse rakastuin oman rakkaani ominaishajuun, eli kainaloiden ja sukuelimen ihanaan tuoksuun. Olemme olleet 20 vuotta yhdessä.
Minusta paras (ja oikeastaan ainoa) alku on se, että tunteet herää. Se on erittäin harvinaista enää aikuisiällä ainakin itselleni, että joku kunnolla herättää ja alkaa haluttaa ihan fyysisestikin. Jos sellaisen kohtaan niin siinäpä olisi ihana alku suhteelle.
Oikein. Sitten tarvitsee varmaan tehdäkin jotain? Ja mitä se on?
Olla ainakin tekemisissä toisen kanssa. Sitä olen itse yrittänyt kun en oikein muuta vielä osannut. En tiedä miten edetä.
Hyvä. Jotain tarvitsee tehdä.
Paras alku on varmaan että olisi mahdossiman mutkatonta. Molemmat ovat samalla sivuilla tunteiden suhteen niistä puhutaan avoimesti. Ei mitään turhia kirjoittamattomia sääntöjä kuka voi ottaa yhteyttä ja milloin. Oleminen on luonnollista ja luontevaa. Ei ole turhaa säätöä ja pelailua.
Nimenomaan avointa toimintaa, jotta molemmat tietää, mitä ollaan tekemässä/ aloittamassa. Ei missään nimessä säätämistä eikä pelailua. Loppuu siihen ainakin minun kohdalla, jos ruvetaan muita naisia passaamaan ja paapomaan. Tai muuten kokeillaan, ryhdynkö kilpailemaan. Olen sen verran ylpeä ja mustasukkainen, ettei siitä mitään tulisi pidemmällä tähtäimellä. Paras lopettaa heti.
Ei se rakastuneena voi heti olla luonnollista ja luontevaa. Ne tunteet vie ja ihminen on todella vuoristoradassa. Luontevan aika on sitten kun molemmat luottaa ja uskoo toisenkin rakastuneen. (sivusta)
Voit puhua vaan omasta puolestasi. Kyllä mulla ainakin ollut. Tullut toisesta sellainen olo että ois aina tunnettu . Ei tarvinnut jännittää pahemmin toista.
Yhdyn edelliseen paras lähtökohta on aito kohtaaminen. Ei pelaamista tai muita säätöjä, ne saa "pakan sekaisin" heti alussa, jolloin on muutenkin paljon tietämättömyyttä ja paljon avoimia kysymyksiä kaikesta mahdollisesta, joten siihen voi "koko pakka" hajota heti alkuunsa, ja pettymyksen Tunteet puolin ja toisin vielä aiheuttaa sen lopullisen "yhteyden", joka ehkä oli jo hyvällä alulla, mutta turhanpäiväisiin pelailuihin, testailuihin ja säätöihin lopulta kaikki hajoaa.
Ja se on sääli. Aitoja tunteita, monet rakkauden ja tulevaisuuden odotukset ja toiveet valuu sormien läpi. Ne on niitä todellisia elämän timanttihetkien heittämistä hukkaan, ha minkä takia? Pelailua, testausta, säätöä, ja miksi?
Itse en tiedä huonompaa ja hajottavampaa "aloitusta" aidoilla tunteilla varustetulle suhteelle, joka ei pääse edes alkamaan, kun yritetään tehdä toinen vaikka mustasukkaiseksi, vain itseään korostaen? Vai miksi muutoin? Tai sitten toisella osapuolella ei edes olleet (aikomustakaan) aitoon yhteiseen alkuun - katsoa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan vai tuoko mitään, ainakin katsoa tulevaan.
Itse Uskon kuitenkin, että kaikella on tarkoituksensa ja aikansa, joten ei siihen pidä surkastua, jos asiat menevät kuin menevät.
Siis "hajottaa lopullisen yhteyden"
Fiksusti kirjoitettu. Noin itsekin ajattelen. Jos alku on tuollainen, pelailua ja säätämistä, mitä voi odottaa jatkolta? Ei mitään.
Ilmoitaa heti ettei kyse ole muusta kun fantasiasta ..
Fantsioinnassa saa ja voi kirjoitella hamaan tappiin ilman että mietitään edes live juttuja .
Semoisia fantasioitahan palstasuhteet on … ei muuta.
Virtuaalitodelisuutta…
Rehellisyys, on oma itsensä.
Täysin totta.
Tietysti tunteet pitää olla oikeat molemmilla.
Eiköhän se etene omalla painollaan kun halua olla yhdessä ja rakkautta riittää.
Yhteys tiedot kannattaa vaihtaa jo hyvissä ajoin ettei tarvitse näillä palstoilla ikävöidä.
Kyllähän ne yhteystiedot on hyvä olla. Muuten ollaan kaukana suhteen alusta.
Yhteystiedot on vaihdettava heti kun tulee alustavaa kiinnostusta, muuten voi tilanteet mennä ohi ja jää nuolemaan näppejään.
Ap on sitä mieltä ensinnäkin, ettei pidä aloittaa mitään, jos on kiinni jossain menneessä. Ei ole valmis aloittamaan mitään uutta. Tai on sillä mielin, että haluaa nähdä ja tavata uusia ihmisiä. Katsoa onko jotain parempaa kulman takana ja voisiko joku toinen sopia paremmin. Silloin ei kannata aloittaa parisuhteeseen tähtäävää tutustumista. Siinä vain toinen pettyy kun huomaa, että toinen on liikenteessä puolivaloin ja jalka oven välissä. Jos jotain lähtee yrittämään, kannattaa olla siinä määrin tosissaan, että on oikeasti valmis sitoutumaan tuohon ihmiseen, jos asiat lähtee etenemään mallikkaasti. Aikaa, hyviä hetkiä ja yhteistä tahtoa tarvitaan.
Ok. Oot oikeassa tuossa. Mutta tilanteet voi silti olla erilaisia. Tunteet voi yllättää , ei kysy aikaa , paikkaa tai parisuhde tilannetta. Eikä pidä olettaa että puolivaloilla mennään.
Voihan se olla niinkin että toinen on silti valmis muuttamaan elämänsä vaikka olisikin varattu. Ja on varmasti syyt miksi heräsi tunteet uuteen ihmiseen.
En allekirjoita ollenkaan tuota sinun näkemystäsi tuossa tilanteessa mutta se on sinun mielipiteesi.
En itse kajoa varattuun enkä ole varattuna ihastunut toiseen. En siksi osaa ajatella tuota tilannetta. Mutta onko varattu siis valmis varattuna ollessaan aloittamaan parisuhdetta avoimesti ja täysillä valoilla? Itse en olisi valmis tuohon järjestelyyn En varatun puolisona enkä kolmantena osapuolena. Vieras ajatus. Mutta ehkä joillekin tämäkin sopii.
Usein vaan on niin, että siinä edellisessä voi olla kiinni siksi, että se edustaa sitä viimeistä kokemusta. Vaikka ei olisi ns. enää muuten kiinni, niin se viimeinen muisto pitää jotenkin kiinni. Rehellisesti sanoen, kyllä toisen avulla moni pääsee yli siitä edellisestä. Ainakin jos kokee uuden kokemuksen paremmaksi.
Ja tuo oli vastaus siihen 13.36. Enkä puhu varatuista.
Laastari? En tuomitse, enkä harrasta.
En tarkoittanut laastaria. Usein vaan se "viimeinen kokemus" on ihmisen muistissa. Ei nämä ole niin mustavalkoisia asioita.
Ei , nyt käsitit väärin. Tarkoitan että varattu lähtee siitä "vanhasta " suhteestaan pois että voi olla tämän uuden kiinnostuksen kohteen kanssa.
Okei. No nyt ymmärrän. Ei siinä ole mitään vikaa, jos päättää edellisen suhteen ensin.
Tunteet. Molemminpuolinen luottamus ja kunnioitus.
Täyttä totta. Molemmin puolinen luottamus ja kunnioitus. Miten siihen päästään tai miten ne säilytetään.
Ööh
Ne, jotka osaa, ne tekee. Ne, jotka ei osaa, ne opettaa...
Oma kokemus on että hyvän suhteen alussa on tietyt asiat kunnossa.
Lähtökohta ja oppini on omasta elämästäni se että: Luota omaan sisäiseen tunteeseen. Se tunne mikä sisällä on on tietynlainen alitajunnan ensiviestiettä jotain ei oo nyt kunnossa.
Kovin paljon ihastunut tai muuten vaan suhteen tarpeinen vaimentaa sen tunteensa eikä kuuntele sitä, mutta oma oppini on ollut että ois kannattanu kuunnella. Alitajunta on jo huomannut jotain mikä ei vielä ole tietoisuuteen asti tullut, mutta siitä kaikuna on tunne, jota et vielä osaa sanoiksi pukea tai järjellä selittää. Tietoisuus ihan tieteen pohjalta kulkee alitajuntaa paljonkin jäljessä.
Hyvässä alussa on tietty motiivit ja tunteet aitoja. Huono lähtökohta on että kun on niin yksinäinen tai just eronnu tai kaipaa vaan säännöllistä seksielämää taikka kun ikää on niin alkaa oleen kiire jotta lapsia ehtii tehdä. Laastarisuhteet on tosi huono lähtökohta suhteelle.
Itse oon alottanu vain päivä edellisestä eronneena jo uuden suhteen ja alitajuntakin jo mulle jotain kuiskutti että nyt et ole aidosti ihastunu, mutta mä sanoin hiljaiselle äänelle sisälläni et turpa umpeen. Mä elän nyt eteenpäin niin että exäni näkee ettei kande mulle alkaa isotteleen, kun tää siitä seuraa. Mä teen mitä tykkään koska mun elämä ja mun valinnat ja jos mua loukkaa mä häippäsen ja tartte tulla iniseen mulle kun mulla toinen. Kattoo vaan peiliin et mitä teki jotta siihen pisteeseen homma meni.
Hyvän suhteen alkuun kuuluu myös kyky hyväksyä toisen erilaisuus ja semmonen hellä myötämielisyys toista kohtaan. Itse olen saanu joutua kokeen todella kovaa kohtelua kun migreenissä jouduin peruun tapaamisia ja treffejä. Mun asemaan ei asetuttu. Mun erilaisuutta ei hyväksytty. Mua kohtaan ei oltu hellän myötämielisiä.
Mua haukuttiin mm. teeskentelijäksi, jolla muitakin miehiä samaan aikaan joka vedättää ja pelaa yhtä aikaa monen kanssa ja tää päänsärky on vaan tekosyyy saada aikaa olla jonkun muun kans.
Eli mua kohtaan ei ollu ymmärrystä, itseä vaan surkuteltiin et "voi minua kun taas on tyttöystävä joka pettää. Voi minua surkeaa miestä. "
Noh.. eihän se suhde voi kestää jos toinen säälii itseään aina ja haukkuu toista eikä mitenkään asetu sen toisen ihmisen asemaan.
Rehellisyys on tärkeää ja avoimmuus asioista, mutta myöskin se et voi olla oma itsensä. Musta itsestä oli kauheaa joutua hampaita purren yrittää tehdä miehen halujen mukaan kaikkee vaikka oisin ollu kuinka kipee tahansa, jottei hän nyt pimahda ja ala taas sääliin itseään ja huutaan mulle että teeskentelen ja petän.
Jos multa ois kysytty esim. kilpirauhastulehduksen jyllätessä että mitä mä oisin halunnu ja mikä oloni ois hyväks tehny., niin ei, se ei ois ollut hänen luokseen iltaa istuun ja ravintolaan syömään meno.
Mulla oli kuumetta ja olo oli kurja.Jos oisin saanu itse päättää, oisin halunnu mennä omaan sänkyyni nukkuun ja sairastaa rauhassa. Mutta kun en saanu olla kuka olen. Mun ei annettu olla oma itseni, vaan mulle alettiin huutaan ja raivoon siitä.
Eli hyvässä suhteen alussa voi olla se mitä on. Lisäksi hyvässä suhteen alussa toista kunnioitetaan sekä puhein ja sanoin. Toista ei haukuta tai häneen kohdisteta muutakaan ilkivaltaa tai väkivaltaa. Eikä tietysti petetä.
T:Karoliina
Tuo loppukappale on Karoliina totisinta totta. Saa olla oma itsensä ja tulee hyväksytyksi sellaisena.
Tutustutaan toisiinsa kunnolla ja rauhassa ennen päätöksiä. Livenä eikä viestittelyllä.
Aamen. Juuri näin. Keskustellaan asioista, hengitetään samaa ilmaa ja kosketetaan toista. Tutustutaan rauhassa, nimenomaan rauhassa ilman ulkopuolisia häiriötekijöitä ja ajan kanssa.
Ei ehtoja
Onko sinulla joku tietty mielessä? Helpoin on että ei ole selkää linjaa mitä seuraa.
Se on jo paljon jos kaksi ihmistä tykkää toisistaan ja rohkeasti rupeavat tutustumaan.
Jatkahan sitten samaa rataa.
Hyvä ja stabiili suhde alkaa mun mielestä avoimuudella, säännöllisellä yhteydenpidolla ( yleensä vähintään päivittäisellä viesti tasolla ( tapaamisen jälkeen) kuulee kuulumiset ja seuraava tapaaminenkin on sovittuna. Toinen tuntee välittämisen ja hyväksynnän sanoissa ja teoissa. Miten suhteesta saa rakennettua kestävä rakentavalla asioiden käsittelyllä ( erimielisyys tilanteessa ette ole taistelemassa toisianne vastaan vaan yhdessä asiaa vastaan, hakien yhteistä ratkaisua siihen) kunnioituksella ja rakkaudella toimiminen. Tuossa mitä mun mieleen tuli näin yöllä. Yhteydenpito ( vuorovaikutteinen) on tärkeää jos on hiljaisia aikoja niin toinen katsoo herkästi, että pelaat tai et ole kiinnostunut.
Kaikkihan tuon osaa. Näinhän se menee.
En tiedä. Voisiko se olla vaikka sellainen, että juttele ensin kivoja ja hakeudu seuraan ja katoa sitten sanaakaan sanomatta toisen elämästä?
Varmasti, varmasti on.
En jaksa tätä loputonta lässytystä.
Toiminnan miehiä selvästi...
Voimakas intohimo ja palo toista kohtaan on jo hyvä alku. Mennään vain hetki ja päivä kerrallaan pikkuhiljaa tutustuen ja muistetaan pitää riittävän paljon yhteyttä että toinen tietää olevansa sinun ajatuksissasi.
Vanha suhde pitää lopettaa jotta uudelle tulee tilaa.
Varmasti hyvät eväät tässä. Riittää alkuun kyllä.