Kaipa tämä on kaipausta. Tunsin juhannuksena miten itseni ja yhden toisen välillä olisi ollut jonkinasteista kemiaa. Sitten kun yritin katsella häntä, niin hän vain vilkuili ja silmäili muttei muuta. En ymmärrä tuota sanatonta viestintää. Alan olemaan lopen kyllästynyt siihen ihme veivaamiseen mitä sosiaalisiin soidinmenoihin sisältyy. Minun täytyy saada katsekontaktin tasolla ensin varmistus siitä että tunteet ovat molemminpuolisia ennenkuin menen puhumaan toiselle. Kokemus on osoittanut että niin pitää menetellä. Ujous ja vahvat tunteet voivat saada aikaan vaikutelman ettei kiinnostusta olisikaan, vaikka sitä oikeasti olisi. Ps. Sen huomasin että arviolta parin promillen humalassa uskalsin katsella ihmisiä silmästä silmään. Selvänä en siihen pysty.
Tein mitä piti
Anonyymi-ap
4248
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kemian ja soidinmenojen kanssa on syytä olla tarkkana, mutta kyllä ne yleensä pitämisestä ja kiinnostuksesta kertovat.
https://youtu.be/qE9SDtez-DA
Sulla on selvästi liikaa haku päällä ja otat jokaisen silmäyksen tai hymyn mahdollisena merkkinä. Unohda koko asia ja nauti elämästä hetki. Kyllä ne asiat tapahtuu kun tapahtuu.
Aloitus on höpöhöpöä, ei silmäilyt ja katseet tarkoita välttämättä kiinnostusta, saati vielä jotakin enemmän.
Varsinkin, jos on parin promillen humalassa….