Paastoarvot Suomessa?

Varmasti olisi hyvä korjata, mutta kyllä ihmiselle helposti tulee sellainen "ei koske minua" illuusio, jos ei virallisten raja-arvojen mukaan ole ongelmia.

Ei Suomessa ole poikkeuksellisen paljon kakkosta. Meillä 6% ja Pakistanissa 31%.

Juuri näin, pelkkä viitearvojen tuijottaminen ei ole koko totuus asiasta.

Minulla esimerkiksi hemoglobiini on aina välillä viitearvon alapuolella (miehet 134, tulos 128) mutta mitään anemiaoireita ei ole ollut ja hapenottokyky on myös VOmax -testillä todettu hyväksi.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri näin, pelkkä viitearvojen tuijottaminen ei ole koko totuus asiasta.

Minulla esimerkiksi hemoglobiini on aina välillä viitearvon alapuolella (miehet 134, tulos 128) mutta mitään anemiaoireita ei ole ollut ja hapenottokyky on myös VOmax -testillä todettu hyväksi.

Lue lisää

Hemoglobiini tippuu viimeisenä, jos anemiaa on. Ferritiini sun muut kokeet niistä enemmän kertovat, itse sain raudanpuutediagnoosin alhaisen ferritiinin ja varastoraudan vuoksi, hemoglobiini oli kuitenkin hyvin viitearvoissa, muut arvot eivät, ja kuulemma johtui lisäravinteesta, jota otan päivittäin, vääristäen todellista tilannetta.

MInä (ap) en muista katsottiinko minulla pitkäsokeria lainkaan. Sokerirasituskokeessa oli tulos 8,4 muistaakseni, eli lievästi heikentynyt sokerinsieto. Oireiden takia laitettiin silloin sokerirasituskokeeseen.
Paastoarvot ei silloin virallisessa mittauksessa eikä kotimittauksissa koskaan ole olleet yli 6.
Mutta jos noudatettaisiin tuota 5,6 rajaa paastoarvoissa, niin sitten olisi siinäkin ylitystä.

Nyt on taas ollut jonkun aikaa oireita, mitkä sopii sokerinsäätelyn ongelmiin.
Ja aloin sen myötä taas testaamaan verensokereita, mutta ei näytä olevan ongelmaa, jos katsoo sen rajan 6 mukaan. Ei myöskään syömisten jälkeen kohoa verensokerit lähellekään ongelma-arvoja.

Anonyymi kirjoitti:

MInä (ap) en muista katsottiinko minulla pitkäsokeria lainkaan. Sokerirasituskokeessa oli tulos 8,4 muistaakseni, eli lievästi heikentynyt sokerinsieto. Oireiden takia laitettiin silloin sokerirasituskokeeseen.
Paastoarvot ei silloin virallisessa mittauksessa eikä kotimittauksissa koskaan ole olleet yli 6.
Mutta jos noudatettaisiin tuota 5,6 rajaa paastoarvoissa, niin sitten olisi siinäkin ylitystä.

Nyt on taas ollut jonkun aikaa oireita, mitkä sopii sokerinsäätelyn ongelmiin.
Ja aloin sen myötä taas testaamaan verensokereita, mutta ei näytä olevan ongelmaa, jos katsoo sen rajan 6 mukaan. Ei myöskään syömisten jälkeen kohoa verensokerit lähellekään ongelma-arvoja.

Lue lisää

Ja sokerirasituskoetta ei haluttu enää uusia (työterveydessä), olisivat kyllä seuranneet paastoarvoa. Mutta jätin väliin, kun tiedän ettei sen seuraamisesta ole mitään hyötyä. Näen kyllä kotimittauksissa, jos alkaa tulla yli 6 arvoja.

Anonyymi kirjoitti:

Ja sokerirasituskoetta ei haluttu enää uusia (työterveydessä), olisivat kyllä seuranneet paastoarvoa. Mutta jätin väliin, kun tiedän ettei sen seuraamisesta ole mitään hyötyä. Näen kyllä kotimittauksissa, jos alkaa tulla yli 6 arvoja.

Lue lisää

Tämä on hyvä linja!

Muuten varsinaisen diabetesdiagnoosin raja on verensokeri 7. Mutta arvolla 6 on syytä kiinnittää vakavaa huomiota elämäntapoihin.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä on hyvä linja!

Muuten varsinaisen diabetesdiagnoosin raja on verensokeri 7. Mutta arvolla 6 on syytä kiinnittää vakavaa huomiota elämäntapoihin.

Tuon 7 tiesinkin, että se on varsinainen diabetesraja. Mutta lähisukulaisella oli paastoarvot aluksi ihan normaalit Suomen arvojen mukaan ja sitten oli 6,0. Sokerirasituksessa kahden tunnin arvo olikin sitten 16 ja D-diagnoosi saman tien. Kaikilla ei paastoarvo nouse kuin vasta sitten kun on "liian myöhäistä" enää saada tilannetta estettyä eli puhkeamista varsinaiseksi diabetekseksi. Eli diabetes onkin ehtinyt jo paukahtaa päälle, vaikka se ei näy vielä paastoarvoissa. Parempi taitaa olla omalta kannaltakin vaan noudattaa sitä tiukempaa linjaa. USA:ssa taitaa muuten olla 5,5 raja.

Anonyymi kirjoitti:

Tuon 7 tiesinkin, että se on varsinainen diabetesraja. Mutta lähisukulaisella oli paastoarvot aluksi ihan normaalit Suomen arvojen mukaan ja sitten oli 6,0. Sokerirasituksessa kahden tunnin arvo olikin sitten 16 ja D-diagnoosi saman tien. Kaikilla ei paastoarvo nouse kuin vasta sitten kun on "liian myöhäistä" enää saada tilannetta estettyä eli puhkeamista varsinaiseksi diabetekseksi. Eli diabetes onkin ehtinyt jo paukahtaa päälle, vaikka se ei näy vielä paastoarvoissa. Parempi taitaa olla omalta kannaltakin vaan noudattaa sitä tiukempaa linjaa. USA:ssa taitaa muuten olla 5,5 raja.

Lue lisää

AP vielä jatkaa. Silloin kun se sokerirasituksen kahden tunnin arvo oli koholla, niin oli bmi 22,4. Olen aina harrastanut (kovaakin) liikuntaa silloin kun en ole sairas, aerobista ja punttia. Valitettavasti vaan infektioiden takia olen isoja aikoja vuodesta toisinaan sairaana, jolloin en pääse treenaamaan. Mutta aina kun pystyn, treenaan säännöllisesti. Ja syön pääosin terveellisesti. Olen nuoruuden kuntosalitaustan seurauksena ollut tietoinen erilaisista ruokaan liittyvistä asioista jo vuosikymmeniä ja pystyn nopeasti siirtymään varsinaiseen clean foodiin tarvittaessa. En tietoisesti noudata ns. clean foodia koko ajan, koska virallistenkin ohjeiden mukaan ei niin tiukkaa ruokavaliota tarvitse noudattaa. Mutta kyllä edelleen syön erittäin valikoiden, jos verrataan johonkin ns. normaaliin kotiruokaan. Enkä voi syödä esim. työpaikkaruokalassa, kun siellä on mielestäni niin usein epäterveellisiä ja jopa syömäkelvottomia ruokia tarjolla (esim. lasagne, syömäkelvoton) tai jotain sokerilta maistuvia kastikkeita Intialaistyyppisessä ruoassa tms. Joten kuskaan aina omat eväät mukaan töihin.

Minulla on erittäin vahva ns. sukurasitus D2:lle, joten sen takia kyllä huolestutti normaalipainoisena saatu tulos heikentyneestä sokerirasituskokeesta.

Anonyymi kirjoitti:

AP vielä jatkaa. Silloin kun se sokerirasituksen kahden tunnin arvo oli koholla, niin oli bmi 22,4. Olen aina harrastanut (kovaakin) liikuntaa silloin kun en ole sairas, aerobista ja punttia. Valitettavasti vaan infektioiden takia olen isoja aikoja vuodesta toisinaan sairaana, jolloin en pääse treenaamaan. Mutta aina kun pystyn, treenaan säännöllisesti. Ja syön pääosin terveellisesti. Olen nuoruuden kuntosalitaustan seurauksena ollut tietoinen erilaisista ruokaan liittyvistä asioista jo vuosikymmeniä ja pystyn nopeasti siirtymään varsinaiseen clean foodiin tarvittaessa. En tietoisesti noudata ns. clean foodia koko ajan, koska virallistenkin ohjeiden mukaan ei niin tiukkaa ruokavaliota tarvitse noudattaa. Mutta kyllä edelleen syön erittäin valikoiden, jos verrataan johonkin ns. normaaliin kotiruokaan. Enkä voi syödä esim. työpaikkaruokalassa, kun siellä on mielestäni niin usein epäterveellisiä ja jopa syömäkelvottomia ruokia tarjolla (esim. lasagne, syömäkelvoton) tai jotain sokerilta maistuvia kastikkeita Intialaistyyppisessä ruoassa tms. Joten kuskaan aina omat eväät mukaan töihin.

Minulla on erittäin vahva ns. sukurasitus D2:lle, joten sen takia kyllä huolestutti normaalipainoisena saatu tulos heikentyneestä sokerirasituskokeesta.

Lue lisää

Nykyään diabeetikkokin syö samaa terveellistä ruokaa kuin muutkin. Riittävästi proteiinia ja kuitua, hiilihydraattejakin tarvitaan sekä kohtuudella rasvoja. Kaikkien kannattaa välttää runsasta sokeria ja eläinrasvoja, mutta kokonaan kiellettyä ei ole mikään.

Makuasiat ovat sitten makuasioita. Jollekin lasagne ei maistu, toiselle taas maistuu. Syömäkelvoton on sitten eri asia, mikä hyvänsä ruoka on syömäkelvotonta, kun se on pilaantunutta.

Anonyymi kirjoitti:

Nykyään diabeetikkokin syö samaa terveellistä ruokaa kuin muutkin. Riittävästi proteiinia ja kuitua, hiilihydraattejakin tarvitaan sekä kohtuudella rasvoja. Kaikkien kannattaa välttää runsasta sokeria ja eläinrasvoja, mutta kokonaan kiellettyä ei ole mikään.

Makuasiat ovat sitten makuasioita. Jollekin lasagne ei maistu, toiselle taas maistuu. Syömäkelvoton on sitten eri asia, mikä hyvänsä ruoka on syömäkelvotonta, kun se on pilaantunutta.

Lue lisää

Esim. lasagne ei millään muotoa ole terveellistä. Täynnä ns. tyhjiä kaloreita. Sen takia lasken sen tyyppiset ruoat syömäkelvottomiin.

Anonyymi kirjoitti:

Esim. lasagne ei millään muotoa ole terveellistä. Täynnä ns. tyhjiä kaloreita. Sen takia lasken sen tyyppiset ruoat syömäkelvottomiin.

En mitään karppausta harrasta, syön esim. pastaa (oikeaa pastaa durumvehnästä, al denteksi keitettynä). Mutta vain kohtuullinen annos, sen kylkeen jotain proteiinipitoista ja paljon kasviksia. Lasagne taas esim. on täynnä jotain vanuvaa kummallista pastaa, juustoa ja mitä lie kastiketta. Juustoakin käytän, mutta vain pieniä annoksia. Rasvat otan ennemmin esim. pähkinöistä ja oliiviöljystä.

Anonyymi kirjoitti:

En mitään karppausta harrasta, syön esim. pastaa (oikeaa pastaa durumvehnästä, al denteksi keitettynä). Mutta vain kohtuullinen annos, sen kylkeen jotain proteiinipitoista ja paljon kasviksia. Lasagne taas esim. on täynnä jotain vanuvaa kummallista pastaa, juustoa ja mitä lie kastiketta. Juustoakin käytän, mutta vain pieniä annoksia. Rasvat otan ennemmin esim. pähkinöistä ja oliiviöljystä.

Lue lisää

Eineslasagne ei ole hyvää ja siinä on paljon energiaa joten välttelen sitä itsekin mutta itse tehty on kyllä hyvää. Ei sitäkään voi kovin usein syödä.

hvp27 kirjoitti:

Eineslasagne ei ole hyvää ja siinä on paljon energiaa joten välttelen sitä itsekin mutta itse tehty on kyllä hyvää. Ei sitäkään voi kovin usein syödä.

Ei voi kovin usein tosiaan, katson sen ja vastaavat samalla tavalla satunnaiseksi herkuksi kuin esim. pizza tms. Tuo lasagne oli yksi esimerkki mikä tuli nopeasti mieleen. Yksi ehkä jo vanhemman polven perinteinen ns. tavallinen kotiruoka oli uunimakkara juustolla. Tai perunaa ja ruskeaa kastiketta, ja mitä siinä sitten onkin mukana lisäksi.
Käytän hyvälaatuista hiilihydraattia ja rasvaa, mutta juuri noita edellä mainitun tapaisia "normaalia kotiruokia" välttelen. Myös makaronilaatikon katson sellaiseksi, että se on herkkuruokaa, mitä voi syödä joskus vain satunnaisesti. Tosin en kovin paljoa sen mausta edes pidä.
Mutta noista paastoarvoista vielä. Ilmeisesti ruisleipä nostaa verensokeria. En yleensä sitä käytä siitä aiheutuvien vatsaongelmien takia, mutta hiljattain teki mieli ruisleipää. Aamuisin oli vs. 5,8 paikkeilla, kun oli illalla syönyt ruisleipää. Kun vaihdoin takaisin täyskauraleipään, verensokeri tipahti aamuisin 4,8 paikkeille. Tuo 5,8 katsottaisiin siis esim. usa:n ja monien muiden maiden arvoilla jo esidiabetekseksi.

Anonyymi kirjoitti:

Ei voi kovin usein tosiaan, katson sen ja vastaavat samalla tavalla satunnaiseksi herkuksi kuin esim. pizza tms. Tuo lasagne oli yksi esimerkki mikä tuli nopeasti mieleen. Yksi ehkä jo vanhemman polven perinteinen ns. tavallinen kotiruoka oli uunimakkara juustolla. Tai perunaa ja ruskeaa kastiketta, ja mitä siinä sitten onkin mukana lisäksi.
Käytän hyvälaatuista hiilihydraattia ja rasvaa, mutta juuri noita edellä mainitun tapaisia "normaalia kotiruokia" välttelen. Myös makaronilaatikon katson sellaiseksi, että se on herkkuruokaa, mitä voi syödä joskus vain satunnaisesti. Tosin en kovin paljoa sen mausta edes pidä.
Mutta noista paastoarvoista vielä. Ilmeisesti ruisleipä nostaa verensokeria. En yleensä sitä käytä siitä aiheutuvien vatsaongelmien takia, mutta hiljattain teki mieli ruisleipää. Aamuisin oli vs. 5,8 paikkeilla, kun oli illalla syönyt ruisleipää. Kun vaihdoin takaisin täyskauraleipään, verensokeri tipahti aamuisin 4,8 paikkeille. Tuo 5,8 katsottaisiin siis esim. usa:n ja monien muiden maiden arvoilla jo esidiabetekseksi.

Lue lisää

Ja tarkennuksena vielä, käytän myös perunaa, mutta en ruskeaa kastiketta.

Anonyymi kirjoitti:

Ei voi kovin usein tosiaan, katson sen ja vastaavat samalla tavalla satunnaiseksi herkuksi kuin esim. pizza tms. Tuo lasagne oli yksi esimerkki mikä tuli nopeasti mieleen. Yksi ehkä jo vanhemman polven perinteinen ns. tavallinen kotiruoka oli uunimakkara juustolla. Tai perunaa ja ruskeaa kastiketta, ja mitä siinä sitten onkin mukana lisäksi.
Käytän hyvälaatuista hiilihydraattia ja rasvaa, mutta juuri noita edellä mainitun tapaisia "normaalia kotiruokia" välttelen. Myös makaronilaatikon katson sellaiseksi, että se on herkkuruokaa, mitä voi syödä joskus vain satunnaisesti. Tosin en kovin paljoa sen mausta edes pidä.
Mutta noista paastoarvoista vielä. Ilmeisesti ruisleipä nostaa verensokeria. En yleensä sitä käytä siitä aiheutuvien vatsaongelmien takia, mutta hiljattain teki mieli ruisleipää. Aamuisin oli vs. 5,8 paikkeilla, kun oli illalla syönyt ruisleipää. Kun vaihdoin takaisin täyskauraleipään, verensokeri tipahti aamuisin 4,8 paikkeille. Tuo 5,8 katsottaisiin siis esim. usa:n ja monien muiden maiden arvoilla jo esidiabetekseksi.

Lue lisää

Juu, ei minullekaan uunimakkaraa perunamuusilla. Pastaa en vältä, varsinkaan täysjyväpastaa mutta valkoista riisiä kylläkin. Valitettavasti pidän kovasti risotosta.

Ruisleivän ongelmana on se, että se aiheuttaa matalan insuliinin erityksen ja sen takia pitää verensokerin korkealla pitkään. Parempi ehkä syödä aamulla.

Noista kotimittareista sen verran että ne ovat varsin epäluotettavia ja varsinkin paastojen mittauksessa epäluotettavia. Ateriaparimittauksien toimivimpia. Noissakin kannattaa laskea keskiarvoja eli 5-10 ennen ateriaa keskiarvo ja vastaavasti aterian jälkeisten arvojen keskiarvo.

Diabeetikon kannalta ylipaino on yleensä merkittävin syy insuliiniresistenssiin.

hvp27 kirjoitti:

Juu, ei minullekaan uunimakkaraa perunamuusilla. Pastaa en vältä, varsinkaan täysjyväpastaa mutta valkoista riisiä kylläkin. Valitettavasti pidän kovasti risotosta.

Ruisleivän ongelmana on se, että se aiheuttaa matalan insuliinin erityksen ja sen takia pitää verensokerin korkealla pitkään. Parempi ehkä syödä aamulla.

Noista kotimittareista sen verran että ne ovat varsin epäluotettavia ja varsinkin paastojen mittauksessa epäluotettavia. Ateriaparimittauksien toimivimpia. Noissakin kannattaa laskea keskiarvoja eli 5-10 ennen ateriaa keskiarvo ja vastaavasti aterian jälkeisten arvojen keskiarvo.

Diabeetikon kannalta ylipaino on yleensä merkittävin syy insuliiniresistenssiin.

Lue lisää

”Ruisleivän ongelmana on se, että se aiheuttaa matalan insuliinin erityksen ja sen takia pitää verensokerin korkealla pitkään. ”

Miksi sitten vastustat hiilihydraattien vähentämistä?

Reijo Laatikaisen diabeteskirjan mukaan kakkostyypin diabeetikko voi saada ravinnosta liikaa myös hyviä hiilihydraatteja. Laskin hänen diabetesateriamalleistaan, että hiilihydraatteja tulisi päivässä keskimäärin 153 g / 1659 kcal eli alle 40 E%.

Anonyymi kirjoitti:

”Ruisleivän ongelmana on se, että se aiheuttaa matalan insuliinin erityksen ja sen takia pitää verensokerin korkealla pitkään. ”

Miksi sitten vastustat hiilihydraattien vähentämistä?

Reijo Laatikaisen diabeteskirjan mukaan kakkostyypin diabeetikko voi saada ravinnosta liikaa myös hyviä hiilihydraatteja. Laskin hänen diabetesateriamalleistaan, että hiilihydraatteja tulisi päivässä keskimäärin 153 g / 1659 kcal eli alle 40 E%.

Lue lisää

En minä vastusta huilihydraattien maltillista vvähentämistä. Diabeetikolle tärkeintä on energian saannin pitäminen matalana ja jos syö liikaa hiilihydraattia niin tuo ei onnistu. Hyvin harva sitten syö hyviä hiilihydraatteja liikaa ja jos syö niin mukana tulee myös liikaa rasvaa ja/tai proteiinia. Huonot hiilihydraatit taas kannattaa poistaa tyyten ravinnosta.

Diabeetikko on kuitenkin vähän eri asia kuin sellainen, jolla diabetesta ei ole. Diabeetikko (insuliinihoitoinen) joutuu koko ajan taiteilemaan hyperglykemian ja hypoglykemian välillä. Hypoglykemia on herkässä ja voi johtaa kerralla kuolemaan, siksi sokeritaso pidetään mieluummin yläkantissa. Tätä on tavallisen terveen varmasti vaikea käsittää, siksi olisi parempi olla määräilemättä diabeetikolle kuuluvaa verensokeria, ellei ole alan asiantuntija.

Terveellä ihmisellä elimistö hoitaa itse sokeritasapainon ja tasapaino pysyy hyvin. Siihen ei tarvitse kiinnittää huomiota itse lainkaan. Diabeetikosta ei tule koskaan tervettä millään hoidolla, vaikka ihanteellinen verensokeri olisikin 4,5-5. Kaikki on diabeetikon oman toiminnan varassa joka hetki koko loppuelämän.

Anonyymi kirjoitti:

Diabeetikko on kuitenkin vähän eri asia kuin sellainen, jolla diabetesta ei ole. Diabeetikko (insuliinihoitoinen) joutuu koko ajan taiteilemaan hyperglykemian ja hypoglykemian välillä. Hypoglykemia on herkässä ja voi johtaa kerralla kuolemaan, siksi sokeritaso pidetään mieluummin yläkantissa. Tätä on tavallisen terveen varmasti vaikea käsittää, siksi olisi parempi olla määräilemättä diabeetikolle kuuluvaa verensokeria, ellei ole alan asiantuntija.

Terveellä ihmisellä elimistö hoitaa itse sokeritasapainon ja tasapaino pysyy hyvin. Siihen ei tarvitse kiinnittää huomiota itse lainkaan. Diabeetikosta ei tule koskaan tervettä millään hoidolla, vaikka ihanteellinen verensokeri olisikin 4,5-5. Kaikki on diabeetikon oman toiminnan varassa joka hetki koko loppuelämän.

Lue lisää

Korkean verensokerin aiheuttamat elintuhot alkavat vasta kun verensokeri on varsin korkea, hypoglykemia ja nälättäminen ovat sitten isompi ongelma.

Anonyymi kirjoitti:

Diabeetikko on kuitenkin vähän eri asia kuin sellainen, jolla diabetesta ei ole. Diabeetikko (insuliinihoitoinen) joutuu koko ajan taiteilemaan hyperglykemian ja hypoglykemian välillä. Hypoglykemia on herkässä ja voi johtaa kerralla kuolemaan, siksi sokeritaso pidetään mieluummin yläkantissa. Tätä on tavallisen terveen varmasti vaikea käsittää, siksi olisi parempi olla määräilemättä diabeetikolle kuuluvaa verensokeria, ellei ole alan asiantuntija.

Terveellä ihmisellä elimistö hoitaa itse sokeritasapainon ja tasapaino pysyy hyvin. Siihen ei tarvitse kiinnittää huomiota itse lainkaan. Diabeetikosta ei tule koskaan tervettä millään hoidolla, vaikka ihanteellinen verensokeri olisikin 4,5-5. Kaikki on diabeetikon oman toiminnan varassa joka hetki koko loppuelämän.

Lue lisää

Tuo hoitotavoite oli lainattu Tero Kankaan kirjasta Sokeritauti 6. painos v. 1981. Kyllä samat tavoitteet kelpaavat edelleen. Olen yli 40 vuotta seurannut 1-tyypin aikuisen elämää aivan viereltä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo hoitotavoite oli lainattu Tero Kankaan kirjasta Sokeritauti 6. painos v. 1981. Kyllä samat tavoitteet kelpaavat edelleen. Olen yli 40 vuotta seurannut 1-tyypin aikuisen elämää aivan viereltä.

Lue lisää

Jos paastoarvo 4,5-5 joutuu ykkönen kyllä olemaan aika varuillaan, liikkumatta ja joustamatta tilanteiden mukaan, ei anna paljoa väljyyttä mennä ja tehdä noin äärimmilleen viritetty sokeri. Saa toivoa että on apu lähellä jos menee hypon puolelle. Esim. itsellä lyhyt kävely tai imuroiminen tms. pikkuaskarekin laskee sokereita tosi helposti 3-4millimoolia.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo hoitotavoite oli lainattu Tero Kankaan kirjasta Sokeritauti 6. painos v. 1981. Kyllä samat tavoitteet kelpaavat edelleen. Olen yli 40 vuotta seurannut 1-tyypin aikuisen elämää aivan viereltä.

Lue lisää

Tero Kangas on yksisilmäinen paasaaja, jonka mielipiteet ovat puolen vuosisadan takaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tero Kangas on yksisilmäinen paasaaja, jonka mielipiteet ovat puolen vuosisadan takaa.

Hän on sairastanut 1-tyypin diabetesta 67 vuotta. Omakohtaista kokemusta on ainakin enemmän kuin tarpeeksi.

Anonyymi kirjoitti:

Hän on sairastanut 1-tyypin diabetesta 67 vuotta. Omakohtaista kokemusta on ainakin enemmän kuin tarpeeksi.

Todellakin. 1-tyypin diabetes on vaan niin yksilöllinen, niin kuin hoitomuodot ja elintavatkin, ettei toisen yksilön hoitotavoite välttämättä sovi toiselle. Täytyy punnita riskejä.

Anonyymi kirjoitti:

Jos paastoarvo 4,5-5 joutuu ykkönen kyllä olemaan aika varuillaan, liikkumatta ja joustamatta tilanteiden mukaan, ei anna paljoa väljyyttä mennä ja tehdä noin äärimmilleen viritetty sokeri. Saa toivoa että on apu lähellä jos menee hypon puolelle. Esim. itsellä lyhyt kävely tai imuroiminen tms. pikkuaskarekin laskee sokereita tosi helposti 3-4millimoolia.

Lue lisää

Nimenomaan, paitsi varuillaan oleminen, orjallinen 4,5-5 tavoite tilanteeseen kuin tilanteeseen, vaikeuttaisi 1-tyypillä jo lähtökohtaisesti ammatinvalintaa.

Kaikilla kun ei ole mahdollisuutta valita siistiä ja kevyttä sisätyötä ilman kiirettä. Jonkun täytyy maalata ruiskulla, jonkun neuvoa asiakasta ruohonleikkurin valinnassa ym. Ja kaikissa tilanteissa joutuu joustamaan arvojen suhteen.

Toisaalta tauti on kaikilla yksilöllinen. Joku 3,8 mmol lukema sormenpäämittauksella ei tarkoita että heti pitää painaa kaasu pohjaan ja tankata enegiageelejä, jos keittiössä on terveellisempiäkin vaihtoehtoja.

Anonyymi kirjoitti:

Jos paastoarvo 4,5-5 joutuu ykkönen kyllä olemaan aika varuillaan, liikkumatta ja joustamatta tilanteiden mukaan, ei anna paljoa väljyyttä mennä ja tehdä noin äärimmilleen viritetty sokeri. Saa toivoa että on apu lähellä jos menee hypon puolelle. Esim. itsellä lyhyt kävely tai imuroiminen tms. pikkuaskarekin laskee sokereita tosi helposti 3-4millimoolia.

Lue lisää

Jos paastoarvojen keskiarvo asettuu välille 4,5 - 5,0 niin mittaustulokset voivat olla välillä 4,0 - 7,0 (ei alle 4,0 ja seiskoja vain harvoin).
Ei keskiarvo tarkoita sitä, että kaikki mittaukset pitäisi olla tavoitealueella.

Joo, kuulostaa niin tutulta. Täytyy huomioida miljoona asiaa, liikunta tai aktiivisuus (tuleva ja edellisen päivän tai edeltävä), stressi ja mieliala, aterian koostumus (hiilareiden lisäksi proteiinit ja rasvat), jopa säätila (helle!), hormonitoiminta, sairaudet, pistospaikat, kaikki vaikuttaa verensokeriin. Ja se on kuormittavaa, että aina täytyy olla vähän varuillaan. Onneksi on sensori ja hälytykset.