... TOIVOO TAI SUORASTAAN VAATII ETTEI VÄLILIHAA SAISI LEIKATA SYNNYTYKSEN YHTEYDESSÄ? MITÄ HAITTAA SIITÄ MUKA ON?IHAN PAKKO KYSYÄ KUN MOINEN NIIN IHMETYTTÄÄ...
VOISI KUVITELLA ETTÄ REPEÄMINEN KOSKEE PALJON ENEMMÄN KUIN LEIKKAAMINEN.. ENKÄ SITÄKÄÄN TIEDÄ, ETTÄ MITEN REPEYTYMÄ PARANTUU LEIKATTUA PAREMMIN. ITSELLÄNI LEIKATTU, TOSIN LUPAA EI SIINÄ VAIHEESSA KYSYTTYKÄÄN, MUTTA EN USKO ETTÄ SIITÄ OLI TAI TULEVAISUUDESSA TULEEKAAN MITÄÄN HAITTAA.
TÄMÄ EI OLLUT SITTEN KYSYTTY MITENKÄÄN ARVOSTELLEN TAI MUUTA, UTELIAISUUTTANI VAIN (:
VOISI KUVITELLA ETTÄ REPEÄMINEN KOSKEE PALJON ENEMMÄN KUIN LEIKKAAMINEN.. ENKÄ SITÄKÄÄN TIEDÄ, ETTÄ MITEN REPEYTYMÄ PARANTUU LEIKATTUA PAREMMIN. ITSELLÄNI LEIKATTU, TOSIN LUPAA EI SIINÄ VAIHEESSA KYSYTTYKÄÄN, MUTTA EN USKO ETTÄ SIITÄ OLI TAI TULEVAISUUDESSA TULEEKAAN MITÄÄN HAITTAA.
TÄMÄ EI OLLUT SITTEN KYSYTTY MITENKÄÄN ARVOSTELLEN TAI MUUTA, UTELIAISUUTTANI VAIN (:
Vastaukset 8
Vanhimmat
Minulla 1. synnytyksessä leikattiin väliliha. 2.synnytyksessä repesi. Totta on, että ainakin minulla paraneminen oli revetessä hitaampaa ja muutenkin haava oli inhottavan tuntuinen kun se ei ollut "veitsen siisti". Käveleminen oli hetken aikaa aika inhottavaa kun repesin aika paljon,10 tikkiä.
Viimeisessä synnytyksessä pidettiin jotain geelipussia välilihan päällä, eikä revennyt eikä tarvinnut leikata.
Jos näistä valita saisi, niin kyllä tuo viimeinen vaihtoehto on kaikkein mukavin! Minulla kuitenkin (suunnitellut) synnytykset oli tässä, joten ei tarvitse enää miettiä sen paremmin näitä juttuja ;)
synnytyksessä leikattiin ja silti myös vähän repesi ja toisessa synnytyksessä ei leikattu (kun ei ehditty), mutta repesi sitten senkin edestä.
Kokemuksia: Leikkaushaava kesti pitkään parantua verrattuna repeämiin, mutta toisaalta taas oli nopeampi tikata kuin isot repeämät ja mielestäni se tikkaus on juuri pahinta synnytyksessä.
Leikkaushaava tehdään myös kohtaan, missä siitä on vähiten haittaa, kun taas repeämä tulee mihin sattuu. Nyt kun tiedän kuinka kipeä se repeämäkin on, niin en missään nimessä haluaisi ottaa turhaa riskiä ja antaa revetä esimerkiksi peräsuoleen tai klitorikseen, jos se vain suinkin on estettävissä. Leikkaamallahan pystytään ohjaamaan mahdollisia lisärepeämiä parempiin kohtiin.
Toisessa synnytyksessä tuli yksi isompi repeämä ja "miljoona" pienempää ja se monen repeämän vaihtoehto ei ole mitenkään miellyttävä sekään.
Yhteenvetona siis: seuraavassa synnytyksessä toivon, että kätilö ehtisi leikata, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Jos se taas ei ole tarpeellinen, niin varmuuden vuoksi ei tarvitse leikata. Leikkaushaava kuitenkin paranee aina, mutta repeämä peräsuoleen tai klitorikseen voi aiheuttaa jopa pysyvää vaivaa.
Tuota ... siis tämä on tietämättömän ihmisen typerä kysymys, mutta miten ihmeessä se voi klitorikseen asti revetä??? :-O
Ja mitä siitä sitten seuraa? Tuon perusteella haluan ainakin itse, että leikataan.
revennyt, joten kokemuksesta en voi sanoa, mutta kyllä ne mun repeämät niin pitkiä oli, että ainakin olisi pituuden puolesta ylettynyt.
Suurempi riski on kuulemma, että repeää se emättimen ja peräsuolen välinen seinämä, mikä pahimmassa tapauksessa tarkoittaa sitten pelkkää nesteruokavaliota monta kuukautta, koska ymmärrettävästi sieltä aukosta ei mitään isompaa tavaraa ulos ähelletä... Ja lieneekö mahdollista, ettei se tulehtuisi.
Ja ne pitkät repeämät ei välttämättä ole mitään syviä repeämiä, vaan pintahaavoja, jotka kylläkin sattuu, eikä varmaan ois kiva klitoriksessa. En viitsi edes kuvitella, miltä sellaisen tikkaaminen tuntuu...
Vaikka nämä ovat harvinaisempia juttuja, eikä niitä varmaan kannata suuremmin pelätä synnytykseen mennessä, niin kyllä sillä leikkaamisella on ihan omat hyvät puolet ja ennen kaikkea se, että leikkaushaava paranee - ennemmin tai myöhemmin.
itseasiassa tutkimusten mukaan leikattu, kirurginen haava, paranee hitaammin ja huonommin kuin repeämä. Syy miksi kätilöt kuitenkin mielummin leikkaavat on se, että repeämän suuntaa on vaikea arvioida ja useimmiten repeämä suuntautuu peräaukon suuntaan, jolloin vauriot voivat olla suuret. Repeämää on myös huomattavasti vaikeampi ommella kuin siistiä episiotomiahaavaa.
Nykyään monet synnyttäjät toivovat saliin tullessaan, että välilihaa ei automaattisesti leikata, mutta tarpeen ja tilanteen vaatiessa suostuvat siihen. Synnyttäjien toivomusta pyritään kunnioittamaan niin pitkälle kun se on turvallista. Joskus välilihanleikkaus on pakko tehdä, jotta voitaisiin edes hiukan nopeuttaa vauvan syntymää, mikäli vauvalla on esimerkiksi huono sydänkäyrä ja sektiota ei voida enää tehdä. (jos joku nyt ihmettelee miten se muka voisi joskus olla pakko tehdä :-))
pienempi leikkaus se episiotomia on kuin sektio. Ihmetyttää, miten jotkut mieluummin haluaisivat sektion.
minulta leikattiin väliliha synnytyksessä. haava parani todella nopeasti. enkä kyllä edes tuntenut koko leikkaamista, koska kyllä se kaikki muu sattui paljon enemmän...synnytin ilman kivunlievitystä.
Mulla ei leikattu ja repesin klitorikseen asti. En ollut etukäteen sanonut aiheesta mitään, koska tyhmänä luotin kätilön arviointikykyyn (VIRHE!!!!). Ommellessahan puudutetaan ihon pinta spraylla, mutta klitta ei puutunut millään, ja ompeleet sattui niin saatanasti monta viikkoa jälkikäteen aina vessassa käydessä tai pitkään jalkeilla ollessa. EPISIOTOMIA RULES!