Olen sairastanut paniikkihäiriötä reilun vuoden, ja menettänyt sen takia kaksi työpaikkaa. Viimeisin tapahtui äskettäin, pääsin kauppaan töihin ja kassalle, jo kuultuani että pääsen työhön ajattelin mielessäni että saa nähdä kuinka pärjään. Olin 8 päivää töissä ja sain pieniä kohtauksia, silloin kun kiire oli kova ja jonot pitkät en pystynyt enää jatkamaan ja sanoin itseni irti, mikä harmittaa ja suututtaa minua todella paljon, koska olen todella tunnollinen ja halu tehdä töitä on kova. Ajattelinkin nyt kysellä että onko kenelläkään kokemusta asiasta?miten ovat työkkärissä suhtautuneet asiaan kun olette ilmoittanut että jouduitte irtisanomaan itsenne paniikkihäiriön takia??Kuinka pitkä mahdollinen karenssi tulee olemaan??Kiitoksia vastauksista jo etukäteen!!
Muita vastaavaa kokeneita??
Nita
2604
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
on. eli hankit itsellesi työkyvyttömyystodistuksen ja nostat itsellesi sossusta rahaa. se on sun oikeutesi.
Pidemmän päälle sairaus tulee tietenkin hoitaa, ja jos et vielä syö lääkeitä ja/tai käy terapiassa, niin kannattaisi aloittaa. luultavasti sitä vaaditaan myös kun lääkäri toteaa sinut työkyvyttömäksi(ei siis totea loppuelämäksesi).
Toisallta on olemassa myös koti- ja muita etätyö mahdollisuuksia, joissa tosin palkan saannissa omat riskinsä. silloin tosin saatat helposti jäädä siihen uskoon ettei koskaan kykene tekemään "normaalia" työtä, etkä taistele parantuaksesi.voimia.
Itse aikoinani jouduin lopettamaan koulun kesken paniikkihäiriön takia. Hyvin ymmärsivät työppärissä asian ja auttoivat eteenpäin. Mutta kannattaa tosiaan hankkia lääkäriltä työkyvyttömyystodistus.