Kaikkein yleisin virhe on vaipua epätoivoon ja luovuttaa. Itse otin masennuksen haasteena ja halusin selvitä ilman lääkkeitä ja muiden apua joten tässä ollaan, masennus ei ole täysin poistunut mutta lähdössä kuitenkin. Masennus on kusinen juttu mutta kun selviätte siitä yli niin vahvistutte henkisesti ja muiden pilkanhuudot on hädintuskin edes hyttysen ininää. Henkinen vahvuus on ruumiillista vahvuutta parempi sillä jos olet henkisesti vahva niin selviät mistä tahansa. Pysykää vahvoina ja ÄLKÄÄ luovuttako.
Masentuneille.
Kokenut saman.
61013
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Pidän itseäni ehkä hieman masentuneena. Tai pidin ja syynä oli elämän vastoinkäymiset.
Lääkkeitä en halunnut ja purin murheeni veljelleni tai jonnekkin päin nettiä. Myös pelien pelaaminen ja elokuvien kattominen auttoi. Katoin 6 elokuvaa kahden päivän aikana.
Nyt tuntuu jo paljon paremmalta, kun on kesälomakin alkamassa ja kaikkea. Menneet vaivat ovat enään pieniä murheita, joita sitten murehditaan iltaisin, jos siihen on aikaa.
Ottakaamme sitten huomioon, että tätä masennusta on niin monenlaista. Hyvä kun jotkut selviää "pelkällä säikähdyksellä". Ja erottaisin vielä tässä yhteydessä aidon masennuksen tuosta mielialan laskusta
Onhan pieni mielialan laskukin masennusta. Parisuhdeongelmat masentaa toisia paljon ja toista vähemmän. Itseäni se ei ihan mahottomasti masentanut, mutta käytökseen, syömiseen ja nukkumiseen se vaikutti. Jotkut tappaa ittensä tommosen takia. Lehdessäkin oli kerran yksi tapaus.
Luetaan kriisitapauksiin, ei niinkään masennuksen piikkiin. Masennushan on "usein" sellaista, jolle ei löydy selitystä. Elämän kriisivaiheet siis eivät käsittääkseni ole masennusta.
Toihan se on se yleisin itsekusetus masennuksessa ja ja yleensä huomataan vahinko liian myöhään että siihen enään henkilökohtasesti voisi vaikuttaa.
Samat ajatukset. Itse sinnittelin liian kauan ilman apua! Tulokset olisi voineet olla erittäin pahat, jos en olisi rohkaissut mieltäni ja lähtenyt juttelemaan ammattilaisille. Pikkuhiljaa sain lisää vihreää valoa omille päätöksille, jotka syntyivät hitasti mutta varmasti. Ammattilainenhan ei saa puuttua suoraan asiakkaan elämään. Hän vain avustaa keskustelun välityksellä asiakasta näkemään itse asiat eri tavoin. Ovat myöskin ymmärtäväisiä.
Lisänä oli lääkitys, joka oli hyvä lisuke selviämiselle. Sitä ei vain pidä heittää liian aikaisin pois, ettei masennus iske uudelleen. Minulla se on purkamiskokeilussa, keskustelujakaan en enää tarvitse. Olen vahvempi ja näen asiat toisin kuin vuosi sitten..
Paljon rohkeutta ja tsemppiä, koska me kaikki voimme selvitä.. Apu ei ole häpeä.