Joku täällä sitä pyysi. Ehkä sinä, ehkä joku muu. Sinulle kuitenkin kirjoitan.
Me näimme juuri ennen joulua, 23. päivänä joulukuuta. Puhuimme silloin jouluvaloista (groteskeista jouluvaloista...). Olisin halunnut kysyä sinulta tuolloin miksi sinä tiedät ne niin hyvin. Nehän ovat "väärällä" suunnalla. Olet kuitenkin ilmeisestikin ajanut niiden valojen ohi monta kertaa pidemmän ajan kuluessa. Mietin, että miksiköhän.
Kerran, joskus keskellä talvea sekin, muutaman sanan verran, olin kuulevinani erään kaupungin puheessasi. En muista enää mitä sanoit, mutta pilkahduksenomaisesti ajattelin siinä hetkessä mielessäni, että sieltäköhän päin tulet. Kaupungin olin kuullut puheessasi jo paljon aiemmin, mutta tuolloin kuulin erään tietyn kaupungin. Kesämmällä mainitsit tuon saman kaupungin ja sanoit ohimennen asuneesi siellä. Ajattelin, että taisin kuulla ne muutamat sanat silloin talvella oikein.
Välillä minua melkein pelottaa se, miten sinut sinä vaikutat olevan tunteiden kanssa, kun minulle ne ovat niin hankalia. Sinä olet tunteiden Tyyni valtameri ja minä tunteiden ananaspurkki, josta avaamisrengas on vahingossa lähtenyt irti. En osaa edes kuvitella minkälainen nainen minusta kanssasi tulisi, jos saisit minut joskus auki. Ja miltä maailma näyttäisi silloin silmieni läpi. Sinä olet ehkä sen potentiaalin minussa jollain tasolla nähnyt, mutta itse en osaa sitä kuvitella. Minkähänlainen mies sinusta tulisi minun kanssani? Miten sinä näkisit maailman eri tavalla, minun myötävaikutuksestani?
Laita kätesi eteesi kämmenet ylöspäin. Minä lasken omani niiden päälle. Sulje silmäsi, niin voit melkein tuntea niiden lämmön.
Mukavaa iltaa sinulle. Olet ajatuksissani.
Me näimme juuri ennen joulua, 23. päivänä joulukuuta. Puhuimme silloin jouluvaloista (groteskeista jouluvaloista...). Olisin halunnut kysyä sinulta tuolloin miksi sinä tiedät ne niin hyvin. Nehän ovat "väärällä" suunnalla. Olet kuitenkin ilmeisestikin ajanut niiden valojen ohi monta kertaa pidemmän ajan kuluessa. Mietin, että miksiköhän.
Kerran, joskus keskellä talvea sekin, muutaman sanan verran, olin kuulevinani erään kaupungin puheessasi. En muista enää mitä sanoit, mutta pilkahduksenomaisesti ajattelin siinä hetkessä mielessäni, että sieltäköhän päin tulet. Kaupungin olin kuullut puheessasi jo paljon aiemmin, mutta tuolloin kuulin erään tietyn kaupungin. Kesämmällä mainitsit tuon saman kaupungin ja sanoit ohimennen asuneesi siellä. Ajattelin, että taisin kuulla ne muutamat sanat silloin talvella oikein.
Välillä minua melkein pelottaa se, miten sinut sinä vaikutat olevan tunteiden kanssa, kun minulle ne ovat niin hankalia. Sinä olet tunteiden Tyyni valtameri ja minä tunteiden ananaspurkki, josta avaamisrengas on vahingossa lähtenyt irti. En osaa edes kuvitella minkälainen nainen minusta kanssasi tulisi, jos saisit minut joskus auki. Ja miltä maailma näyttäisi silloin silmieni läpi. Sinä olet ehkä sen potentiaalin minussa jollain tasolla nähnyt, mutta itse en osaa sitä kuvitella. Minkähänlainen mies sinusta tulisi minun kanssani? Miten sinä näkisit maailman eri tavalla, minun myötävaikutuksestani?
Laita kätesi eteesi kämmenet ylöspäin. Minä lasken omani niiden päälle. Sulje silmäsi, niin voit melkein tuntea niiden lämmön.
Mukavaa iltaa sinulle. Olet ajatuksissani.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Muistatko, kun myöhästyit kerran lumimyräkän takia? Sanoin, että ei se mitään, selvisit sentään hengissä perille. Sehän se oli se pääasia.
Sanoin sen koko sydämestäni.