Myin mansikoita omalta kotitilalta, itse poimien tai kotiin toimitettuna.
Erään kerran sain tilauksen laatikollisen toimittamisesta kotiovelle asti. Se sopii, kuuluu toimenkuvaan.
Ajoin kaupunkiin annettuun osoitteeseen ja hissillä pari kerrosta. Kling.
Ovi aukesi, ovella seisoi vähän iäkkäämpi rouva hymyillen, hienoa että pääsit näin pian, tule sisään.
Hän käveli tukien itseään jollain pyörillä olevalla kevytrolliksella.
Kannoin laatikon keittiöön.
Hän pyysi istumaan ja odottamaan, hetken päästä saisin kupin kuumaa kahvia. Sehän sopi.
Hän oli kovin pirteä ja puhelias, yksin sanoi olevansa. Oli loukannut lonkkansa pari päivää aiemmin, mutta kivulla selvitään hän sanoi.
Istuimme olohuoneeseen kahville.
Onko sinulla kova kiire jo, minä tässä vaan pidättelen sinua pitkästyttävillä jutuillani, mutta kun minulla käy niin harvoin vieraita nykyään ja oma kulkeminen on nyt vähän hankalaa.
Ei mitään ongelmaa, pudotin matkalla jo muut tilaukset, tämä on viimeinen paikka.
Hienoa.
Onko sinulla jotain muita tuotteita kaupan, vihanneksia tai jotain?
Näin rupatellessa jokapäiväisiä kului tunti nopeasti.
Vilkaisin kelloa, ja hän huomasi sen.
Ei sinulla ole herkkutattia valikoimassa, myytkö sinä sellaista jos asiakas vaikka tekisi tilauksen?
Yllätyin kysymyksestä, mutta tämä avoin ja ystävällinen nainen kysyi sen niin luontevasti, että vastaus tuli helposti.
Millaisesta tarpeesta olisi kyse, kyllä sitä silloin tällöin kysytään mutta riippuu aina asiakkaasta ja hänen tarpeistaan.
Hän pyysi minua nousemaan seisomaan, hieroi etumustani ja sanoi, voisiko saada jo tänään, heti. Olen ollut varsin kauan ilman miestä.
Puhuessaan hän levitti reisiään, niin että jo rullaantunut mekko avasi näkymät pikkuhousuttomaan taivaaseen.
Hän oli kaunis kasvoiltaan, rinnat olivat suuret ja pyöreät, ja vartalo naisellisen pyöreä.
Hän veti housuni alas, käteni sukelsi mekon liepeen sisälle ja hän oli aivan märkänä.
Olemmekin täysin valmiita, eihän tällaista tilausta voi sivuuttaa, huokaisin juuri kun joku lämmin otti minut vastaan. Tilaus käsittelyssä.
Erään kerran sain tilauksen laatikollisen toimittamisesta kotiovelle asti. Se sopii, kuuluu toimenkuvaan.
Ajoin kaupunkiin annettuun osoitteeseen ja hissillä pari kerrosta. Kling.
Ovi aukesi, ovella seisoi vähän iäkkäämpi rouva hymyillen, hienoa että pääsit näin pian, tule sisään.
Hän käveli tukien itseään jollain pyörillä olevalla kevytrolliksella.
Kannoin laatikon keittiöön.
Hän pyysi istumaan ja odottamaan, hetken päästä saisin kupin kuumaa kahvia. Sehän sopi.
Hän oli kovin pirteä ja puhelias, yksin sanoi olevansa. Oli loukannut lonkkansa pari päivää aiemmin, mutta kivulla selvitään hän sanoi.
Istuimme olohuoneeseen kahville.
Onko sinulla kova kiire jo, minä tässä vaan pidättelen sinua pitkästyttävillä jutuillani, mutta kun minulla käy niin harvoin vieraita nykyään ja oma kulkeminen on nyt vähän hankalaa.
Ei mitään ongelmaa, pudotin matkalla jo muut tilaukset, tämä on viimeinen paikka.
Hienoa.
Onko sinulla jotain muita tuotteita kaupan, vihanneksia tai jotain?
Näin rupatellessa jokapäiväisiä kului tunti nopeasti.
Vilkaisin kelloa, ja hän huomasi sen.
Ei sinulla ole herkkutattia valikoimassa, myytkö sinä sellaista jos asiakas vaikka tekisi tilauksen?
Yllätyin kysymyksestä, mutta tämä avoin ja ystävällinen nainen kysyi sen niin luontevasti, että vastaus tuli helposti.
Millaisesta tarpeesta olisi kyse, kyllä sitä silloin tällöin kysytään mutta riippuu aina asiakkaasta ja hänen tarpeistaan.
Hän pyysi minua nousemaan seisomaan, hieroi etumustani ja sanoi, voisiko saada jo tänään, heti. Olen ollut varsin kauan ilman miestä.
Puhuessaan hän levitti reisiään, niin että jo rullaantunut mekko avasi näkymät pikkuhousuttomaan taivaaseen.
Hän oli kaunis kasvoiltaan, rinnat olivat suuret ja pyöreät, ja vartalo naisellisen pyöreä.
Hän veti housuni alas, käteni sukelsi mekon liepeen sisälle ja hän oli aivan märkänä.
Olemmekin täysin valmiita, eihän tällaista tilausta voi sivuuttaa, huokaisin juuri kun joku lämmin otti minut vastaan. Tilaus käsittelyssä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.