Tunsin ihollani auringon suloisen lämmön. Kaunis perhonen laskeutui kalpealle käsivarrelleni. Tuntui niin surulliselta kun en voinut jakaa sitä kaikkea sisälläni vellovaa iloa kenenkään kanssa. Olin torjunut kaikki ihanat ihmiset tieltäni. En sovi tähän maailmaan. Vaikka oli kaunis lämmin kesäinen päivä, en pystynyt nauttimaan. Minun oli päästävä pois, äkkiä, ennen kuin kuihtuisin suruun, kuin kaunis kukka ilman vettä. Tunsin kuinka pieni kyynel valui poskeani pitkin ja tipahti pelästyttäen perhosen pois. Purin huultani lujaa, etten olisi huutanut sisälläni olevan kivun takia. En sopinut tänne, en sopinut mihinkään. En voinut puhua kenellekään, olin aivan yksin. Mietin jo pienestä asti, miksi juuri minä. En osannut iloita mistään. Elämäni perustuu suureen valheeseen. Esitän kaiken olevan kunnossa, ettei minusta olisi huolta kenellekään. En halunnut aiheuttaa lisää surua. Siirryin vehreän puun alta ja lähdin valoisaan metsään. Perhoset kisailivat keskenään ilmassa. Saavuin pienelle metsälammelle. Tämä oli ollut lempipaikkani pienestä pitäen. Kahlasin polvia myöten viileään veteen. Riisuin itseni alasti ja uin keskelle lampea. Se oli syvä ja pelottava. Sukelsin pinnan alle, kun henki loppui, en noussut pintaan. Tunsin kuinka pitkät tummat hiukset hivelivät ihoani. Vajosin vain syvemmälle synkkään veteen. Näin kuinka aurinko välkehti taivaalla ja kuinka rannalla olevat puut kurkottivat oksiaan, kuin yrittäen pelastaa minut. Se oli liian myöhäistä. Kukaan ei voisi pelastaa minua. Kaikki sumeni. En nähnyt valoa tunnelin päässä, en nähnyt mitään. Pieni surkea elämäni oli ohi.
Pieni surkea elämäni
Kyynel
3233
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minuun ei helposti uppoa itsemurhatarina, jollen ole kiintynyt hahmoon. Olen siis tavallaan 'väärä lukija'.
Muutama huomioni:
- tsekkaa aikamuodot, nyt on käytössä ehkä turhan monta
- hukuttaudutaanko selälleen? jos ei, niin miten hukuttautuva voisi nähdä puut veden yllä?
Taas samansisältöinen. Keksikää elämästä hauskoja asioita, jos ne on pakko työntää muiden luettavaksi.
Arvoasteikolla 1-10
Tästä kostea 1
T. Sherlokki
Tiedän että tällaisia kirjoituksia on paljon, ja ettei se enään pure lukijoihin. Tuo nyt oli kymmenen minuutin raapustus (joka kuvaa tunteitani aika selkeästi). Ja joo, mulla on aikamuodot hukassa monissakin kirjoituksissa.
Aiheita on niin pirun vaikeaa keksiä tällaisella sairaalla mielelllä. Kestän kritiikin, eihän sitä muuten tiedä miten parantaa. Kiitos.