Olisi hyvä jos saataisiin uusi palsta erotetuille VL:lle niin hoito ym. keskustelut pysyisi "kasassa" paremmin.
Erotetuille oma palsta
sivusta seurannut
3811426
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
käyttää tilaisuutta hyväkseen, jos on jo noin hyvin päässyt ajoissa eroon lestadiolaisuudesta -- parasta on ajatella positiivisesti: suurempaa vahinkoa ei enää voi tulla, olette vapaita kaikesta jäynästä, voitte löytää oikean kristillisyyden ahdistavan ja harhaoppisen lahkon jälkeen...
Lestadiolaisuudesta !
miten, milloin, missä on erotettu ihmisiä lestadiolaisuudesta?
En ole koskaan törmännyt tällaiseen vaikka olen koko ikäni ollut vl.
olen ihmetellyt kun ihmiset puhuu erotetuista.. Kyllä ne "erotetut" lähtee itse, ei niitä tarvi pois ajaa, eikä ajetaisikaan.
Sitten tästä palstasta yleensä: Onko mielestänne mielekästä väitellä netissä uskomisen asioista ihmisten kanssa jotka eivät ole uskomassa? Olen seurannut näitä keskusteluja pari päivää ja todennut että n.99% keskusteluista ei johda mihinkään. Varokaa veljet ja sisaret rakkaat että ette pala loppuun kun väittelette sielunvihollisen enkeleiden kanssa asioista joita he eivät ymmärrä. Vastatkaa niille jotka ovat kysyvällä mielellä ja jättäkää muut omaan arvoonsa, muuten saattaa käydä huonosti.
>>
miten, milloin, missä on erotettu ihmisiä lestadiolaisuudesta?
>>
Kaikki eivät varmaankaan tiedä vl-liikkeen synkästä historiasta, jota ei ole sovitettu tänäkään päivänä.
Pieni linkkipaketti hoitokokouksista, joissa erotettiin ihmisiä ns. "Jumalan valtakunnasta" eli vl-liikkeen yhteydestä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000098&posting=22000000002283091#22000000002283091
>>
Kyllä ne "erotetut" lähtee itse, ei niitä tarvi pois ajaa, eikä ajetaisikaan
>>
Ikävä kyllä, vl-liike omaa historian jossa tuomittiin surutta saatanan haltuun viattomia uskovaisia, jotka eivät tehneet tismalleen, kuten seurakunta määräsi:(
Lue alempi viestini.
Mitä itse avaukseen tulee, niin en kannata ajatusta omasta keskustelupalstasta. Kyllä vl-liikkeen synkästä historiasta pitää kyetä keskustelemaan ihan tällä palstalla.
Kyllä tietenkin muuallakin, mutta nyt ekana tulee Ruukin tapahtumat mieleen 1980-luvulla.
Mitä Ruukissa tapahtui 80-luvulla?
Minäkin olen koko ikäni ollut vl. Lapsena istuin RY:n penkissä ja kuulin, kuinka joillekin jätettiin evankeliumi julistamatta. Tai sidottiin perhe, joka oli jättänyt tulematta srk-päiville. Painostava hiljaisuus väkijoukossa. Myöhemmin olen kysellyt sen ajan aikuisilta, myös puhujilta, mitä silloin oikeastaan tapahtui. Ovat myöntäneet, ettei kaikki mennyt aivan oikein.
Luepa aikaisempia keskusteluja. Huomaat, että paljon kummallista on todellakin tapahtunut. Eikä kyse ole vain "vanhojen" asioiden kaivelemisesta. On tapahtunut asioita, jotka edelleen vaikuttavat vl-liikkeen alitajunnassa.
"linkkipaketteihin" ja muuhun "varmaan tietoon" voi luottaa yhtä paljon kuin siskon kummin kaiman serkun kalakaverin naapurin kuulemiin... :)
Ruukissa tapahtui vl-liikkeestä erottamisia. Joukossa yksi varsin nimekäskin suomalaistaitelija, nimiähän tällä palstalla ei saa sanoa tai joutuu sensuroiduksi, mutta ei kai meillä ole ketään muuta vl-taustaista oopperalaulajatarta, joten päättelehän siitä. Googlettamalla löytyy jotain tietoja, esim. kulttuurilehti Kaltio on luettavissa netistä, käyhän tsekkaamassa numero 5/2001. Siinä asiasta kerrotaan 'sivistyneesti'.
tuollaisia ahdistava juttuja, esim. ettei annettu anteeksi, jollei ollut tarpeeksi katumusta, kauheaa!
>>
"linkkipaketteihin" ja muuhun "varmaan tietoon" voi luottaa yhtä paljon kuin siskon kummin kaiman serkun kalakaverin naapurin kuulemiin... :
>>
Asian kieltäminen on todella helppoa. Ei vaan usko mihinkään ja kyseenalaistaa kaiken kuulemansa. Pahaksi onneksesi SRK kirjasi erottamisensa usein myös pöytäkirjoihin, joista erotetuille jaettiin otteita. Tässäpä yksi sellainen, joka on julkaistu niin kirjassa, kuin lehdessäkin:
--------------------------------------------------
Ote
Pöytäkirja Korpirannan ry:n televisio neuvottelu kokouksesta rauhanyhdistyksen talossa 16. Päivänä marraskuuta 1973
§
Kokous toteaa, että xxx xxx on eri hengessä JUMALAN VALTAKUNNAN kanssa ja häntä ei tule tervehtiä Jumalan terveellä ja hänet katsotaan VALTAKUNNAN ulkopuolella olevaksi ja pakanaksi ja publikaaniksi.
Kokouksen puolesta:
Puheenjohtaja Sihteeri
Viitaten edellä olevaan pöytäkirjan pykälään, Korpirannan Rauhanyhdistyksen johtokunta on halunnut antaa sinulle tiedoksi kokouksen päätöksen, koska poistuit kesken kokouksen. JUMALAN VALTAKUNTA kehoittaa sinua parannukseen pitkäaikaisesta tottelemattomuudesta VALTAKUNNAN kielloille puhuja-asiassa. JUMALAN VALTAKUNNAN rakkaudessa pysyminen edellyttää kuuliaisuutta kaikissa asioissa, niin tässäkin. Lisäksi sinulla on täysin eri henki kuin seurakunnalla, minkä sinä itsekin näit kokouksessa. Parannus on tehtävä henkilökohtaisesta asiasta, asia ei korjaannu yleisellä siunauspyynnöllä, kuten sinulla on tapana. Kehoitamme sinua parannukseen, että asia korjaantuisi ja voisimme olla yhteisessä rakkaudessa.
Korpirannan ry:n puolesta:
Puheenjohtaja Sihteeri
--------------------------------------------------
Aiemmasta avauksestani;
'Erottamistapaus "Jumalan valtakunnasta".'
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000098&posting=22000000001998869
tuo Korpirannan kirje. Epäsopu ja kohina yhteisössä pyrittiin selvittämään.
Kesken poistuneelle annettiin tiedote, mikä on tilanne.
Näin tulikin toimia.
että Pyhä Henki sulki seurakunnan suut. Ei voitu evankeliumia julistaa. Henki ei vastannut rauhalla korkeudesta. Hetki oli kauhistava; todella painostava hiljaisuus seurakunnassa.
Syynä siihen, ettei anteeksipyyntöön voitu vastata, oli se, että pyydettiin anteeksi asian vierestä, tehtiin vika toisen syyksi tai muuten muunneltiin kaikkien tiedossa olevaa asiaa. - Ei petoksen päälle ketään saa siunata.
Tilanne oli kyllä sellainen, ettei tietoisesti ajateltu; en anna anteeksi. Ei vaan voinut, siinä oli suurempi voima estämässä. Henki havaitsi vilpistelyn ja lukitsi seurakunnan suun.
Joka sellaisessa on ollut läsnä, muistaa sen ikänsä. Siinä todella ihminen totesi pienuutensa ja mykistyi Totuuden Hengen edessä.
Mistä sinä sen tiedät, että se oli Pyhä Henki,joka suut sulki?
Suut sulki ihan terve PELKO siitä, että jos sen avaat, olet seuraava, jota kohdellaan kaltoin, joudut "eteen" mikrofonin ääreen "hoidettavaksi" ihan mielivaltaisen aivopesun tyyliin. Joten uskoveli heitettiin hyeenoille oman nahan säästämiseksi.Tämän takia ne vaikenijat ovat ihan ytä syyllisiä kuin itse "hoitajatkin" tapahtumaan.
Sinun sepustuksesi oli vain surkea epätoivoinen yritys selittää musta valkoiseksi:(
>>
Syynä siihen, ettei anteeksipyyntöön voitu vastata, oli se, että pyydettiin anteeksi asian vierestä, tehtiin vika toisen syyksi tai muuten muunneltiin kaikkien tiedossa olevaa asiaa. - Ei petoksen päälle ketään saa siunata.
>>
Ja ihminenhän näkee toisen sydämeen ja kykenee punnitsemaan että tämä pyytää anteeksi asian vierestä....
HUHHUH!
>>
Henki havaitsi vilpistelyn ja lukitsi seurakunnan suun.
>>
Onhan sitä monia tapoja sanoa kuinka saatana veteli omiansa naruista.
Mark. 11:25
Ja kun te seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos kenellä teistä on jotakin toistansa vastaan, ETTÄ MYÖS teidän ISÄNNE, joka on taivaissa, ANTAISI TEILLE ANTEEKSI teidän rikkomuksenne."
Matteus 18:
"33 eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa kanssapalvelijaasi, niinkuin minäkin sinua armahdin?'
34 Ja hänen herransa vihastui ja antoi hänet vanginvartijan käsiin, kunnes hän maksaisi kaiken, minkä oli hänelle velkaa.
35 Näin myös minun taivaallinen Isäni tekee teille, ellette anna kukin veljellenne sydämestänne anteeksi.""
Luukas 6:
"37 Älkääkä tuomiko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan.
38 Antakaa, niin teille annetaan. Hyvä mitta, sullottu, pudistettu ja kukkurainen, annetaan teidän helmaanne; sillä millä mitalla te mittaatte, sillä mitataan teille takaisin.""
kirjoitan omien kokemusteni perusteella.
Onko seriffin arvovallalla lupa mitätöidä kokemukseni?
menivät kyllä asian vierestä niinkuin yleensäkin menevät.
Lähden töihin, voin illalla vastata sulle, millä tavalla vastauksesi meni ohi.
Miksi v-l:lissä nykyään opetetaan toisin??!!
Kuulin vähän aikaan sitten eräästä seurapuheesta, että jos joku uskovainen pyytää anteeksi syntejään. Sille on pitää saarnata synnit anteeksi KAIKISSA tapausissa... Joku v-l joka on kuullut samasta asiasta varmaan voi todistaa saman asian?
Täityy myöntää että olen ihmeissäni!!?? Mahdatkohan olla feikki??? Epäilyttää ainakin vahvasti!!!!
Kuitenkin on ilmoitettu, että "virheitä ja ylilyöntejä on tehty" ja että eräs "henkiopin " alkuunpanija olisi tehnyt parannuksen ennen kuolemaansa...?
Mikä ero on "tavallisella synnillä" ja "väärähenkisynnillä" ?
että tämä ko. oopperalaulaja on kuitenkin osannut suhtautua "erottamiseensa" vähän eri tavalla kuin moni tännekin kirjoittava, päätellen siitä, että näin häntä suviseuroissa viime vuonna ja oikein hyvin tuntui viihtyvän. Lisäksi lainausta Kaltiosta 5/2001: "(NIMI) kertoo kunnioittavansa kodiltaan saamia arvoja ja seuraa yhä Päivämies-lehteä."
Ps. Panin erottamisen lainausmerkkeihin, koska ainakaan Kaltion jutusta ei mielestäni selviä, miten ero todella tapahtui. Alla oleva lainaus Kaltiosta, jossa "erottaminen" mainitaan, on ilmeisesti körttiläisen laulunopettajan kertomaa tai toimittajan päättelemää.
"Itse körttiläisessä ympäristössä kasvanut laulunopettaja (NIMI) kertoo, että Ruukissa käytiin Lappeenrannan laulukilpailujen aikaan kovia keskusteluita, (NIMI):n erottaminen ja hylkääminen lestadiolaisesta yhteisöstä kummittelivat ihmisten mielissä." (Kaltio 5/2001)
aiheutettu pahennusta ja kuohuntaa jollakin asialla, on parannus tehtävä juuri siitä, eikä venkoiltava suuntaan ja toiseen.
Kyllä kaikki synnit saarnataan esimerkiksi yleisessä saarnassa ja yksityisestikin pyytävälle anteeksi. Mutta jos uskovaisten välillä on jotakin rikettä ja loukkausta, ei "yleisestä kaikkien syntien anteeksi pyytämisestä" ole apua, ellei nimeltään tunnusteta, mikä skisman on aiheuttanut.
Noina vaikeina taisteluvuosina olikin kyse paikallisten uskovaisten yhteisöjen sisäisistä asioista. Oli kovastikin eripuraa. Silloin ei rakkaus korjaantunut, ellei nimenomaan eripuran syistä parannusta tehty ja niitä syntinä tunnustettu ja myönnetty.
Se omien erheiden myöntäminen se olikin vaikea paikka monelle, vaikka asiat saattoivat olla jo julkisia ja kaikkien tiedossa.
Pyytäisin sinua vastaamaan muutamaan kysymykseen!
Miten sinä henkilökohtaisesti itse koit asiat "noina vaikeina taisteluvuosina" ?
Millaisia sinun käsityksesi mukaan olivat "paikallisten uskovaisten yhteisöjen sisäiset asiat"?
Tiedätkö, mitkä hoitokokouksiin liittyvät asiat on myöhemmin myönnetty "ylilyönneiksi" ?
Sinä yrität selittää 1980-luvun hengellisen mielivallan ja erottamispelolla manipuloidun kokousjoukon toiminnan muka Pyh’n Hengen toiminnaksi. Syyllistyt sanoillasi Pyhän hengen pilkkaan.
Jotkuta täällä ovat yrittäneet selittää että juuri silloin elettiin siionissa jotenkin vaikeita aikoja tarvittiin puhdistusta, ja siitä syystä Pyhä Henki ohjasi rauhanyhdistyksissä tekemään perusteellisen puhdistusaallon. Millaisia erityisen vaikeita aikoja elettiin, siitä ei ole minkäänlaisia teologisia eikä yhteiskunnallisia perusteluja esitetty. Yhteiskunnallista murrosaikaa silloin oli tosin eletty yleisesti suomalaisessa yhteiskunnassa. Maalta oli muutettu kaupunkeihin ja myös Etelä-Suomeen oli alkanut kasvaa suuria vl-yhteisöjä. Näillä yleisillä yhteiskunnallisilla seikoilla saattaa olla vaikutuksensa tapahtumiin joihin SRK veti kaikki uskovaiset mukaan.
Nykyaikainen ryhmädynamiikan tutkimus osoittaa, että aika ajoin kiinteissä ryhmissä ilmenee sisäisen aggression painetta ja aggression purkamisen tarvetta. Tästä yhteisön sisäisestä jännitteestä, eräänlaisesta sisäisestä epävarmuudesta ja siitä kehkeytyvästä vihasta kumpuaa kollektiivinen tarve löytää ahdistukselle selkeästi näkyvä syyllinen, syntipukki, josta vapautumalla yhteisö saavuttaa jälleen rauhan. Tälläkin palstalla on ihasteltu sitä miten SRK:ssa nyt vallitsee hyvä ilmapiiri ja toimitaan avoimesti.
Tätä ilmiötä on paljon tutkittu, merkittävimpiä heistä esim. ranskalainen kulttuurintutkija René Girard. Hänen teoksensa Väkivalta ja pyhä ilmestyi suomeksi viime vuonna.
"Ihmisen sosiaaliselle luonteelle on ominaista taipumus uhrata syntipukki, jotta pelastettaisiin ryhmä, ja siten oma itse, hajoamiselta.” - - Thomas S. Szasz
Ryhmässä on suggestiivista voimaa - ryhmän alitajuinen turhautuneen ahdistunut mieliala vaikuttaa jokaiseen ryhmään samastuvaan henkilöön. Kun ryhmä valitsee syntipukin, kaikki heijastavat oman kielteisyytensä ja vikansa valittuun syntipukkiin. Oman pahuutensa ja turhautumisensa yms. voi vapaasti ja häpeilemättä projisoida tuohon toiseen, nyt kososlaiseksi tai hempeän tms. hengen saastuttamaksi leimattuun lähimmäiseen.
Tämän jälkeen vieläpä on enää melko vaikea osoittaa syntipukiksi valikoituneiden viattomuutta tai moraalista arvoa. Ryhmään samastuminen vähentää jokaisen ryhmän jäsenen itsenäistä kriittistä arvostelukykyä, usein jäsenet näkevät kaikki lähes samalla tavalla, koska ryhmämieli suodattuu alitajuisia teitä koko jäsenistöön, myös syntipukkiin. Joukossa on vaikeaa olla itsenäinen, varsinkin kun hätää kärsivän puolustajalle itrsenäisyyden hintana voi olla sielun autuus.
Toimiessaan yksilöiden kautta kollektiiviset ryhmäenergiat voivat joskus tehdä sinänsä täysin kunnollisista ja myötätuntoon kykenevistä herkistä ihmisistä silmittömän kovia ja epäinhimillisen sokeita uhrinsa hyville ominaisuuksille. On kuin jäsenillä olisi salaliitto, jonka sääntöjen mukaan kenenkään ei pidä tiedostaa sitä, mitä kaikki tekevät. Ryhmästä tulee helposti massa, jossa jokainen tekee asioita, joita hän ei kuuna päivänä yksilönä tekisi. Tämä merkitsee sitä, ettei kukaan tunne olevansa sillä hetkellä vastuussa omien kiellettyjen ja etäistettyjen tunteidensa heijastamisesta valittuun syntipukkiin.
Juuri tällainen outo tunnelma vallitsi pitkälle yöhön jatkuneissa puhdistuskokouksissa. Se oli erittäin kummallista mitä siellä tapahtui!
Syyttömyyttään väittävää syntipukkia ei silloin kukaan kuuntele. Mitä enemmän syytetty hätäännyksissään yrittää selittää ja avata oudon vihamielisiksi muuttuneiden lähimmäistensä silmiä, sitä enemmän aggressiot häntä kohtaan kasvavat. Yksittäisen ryhmän jäsenen on helppo kääntää oma turvattomuus ja pelko avoimeksi vihaksi syytettyä heiveröistä ”raakkia” vastaan.
Jos joku yrittää häntä puolustaa tai kysellä, tai todella jopa kyseenalaistaa menettelyn ja nostaa kissan pöydälle, toiset joko kääntävät nostajalle selkänsä tai tekevät hänestäkin syntipukin. Syntipukki jää usein näin kokonaan vaille tukea, koska useimmat ryhmän jäsenet eivät edes tiedosta, mitä tapahtuu. Tiedostavista osa joko ei tunne olevansa vastuussa, osa taas ei tee mitään pelätessään joutuvansa puolestaan huomion kohteeksi, menettävänsä oman asemansa ryhmässä tai ärsyttävänsä jollain tavalla ryhmän johtajaa.
Sen, mitä ryhmä pitää oikeana ja vääränä, ratkaisee ryhmän johtaja, liikkeen johto, eivät jäsenet. Jos joku asettaa nuo ratkaisut kyseenalaisiksi, hänet nähdään ryhmän kiinteyden kannalta uhkaavana ja vaarallisena ja siksi jollain tavoin rangaistavana. Ideologisissa ratkaisuissa ryhmä usein pystyy selvänäkijän varmuudella tunnistamaan ja poimimaan esiin hiljaisetkin toisinajattelijat.
Jos toisinajattelijoita ei ryhmässä ole, silloin syntipukki valitaan ryhmän ulkopuolelta.
Yleensä ryhmä vahvistaa kaikkia tunteita, jotka lisäävät ryhmän yhteenkuuluvuutta, muunlaisista tunteista rangaistaan. Tämän vuoksi muut ryhmän jäsenet rangaistusta pelätessään eivät yleensä tee mitään syntipukiksi valittua auttaakseen. Päinvastoin, he saattavat ryhtyä entistäkin raivokkaammin tukemaan ryhmän, tässä tapauksessa SRK:n henkioppeja halutessaan itse välttää syntipukin kohtalon. "Kun oppijärjestelmä, oli se kuinka järjetön tahansa, on saanut valtaa, miljoonat uskovat mieluummin siihen kuin tuntevat itsensä ulkopuolisiksi ja eristyneiksi", kirjoitti Erich Fromm.
"Niitä, jotka eivät kuulu ryhmään (tai klubiin tai klikkiin) halveksitaan ja pidetään huonompina tai pahoina tai kumpinakin. - - On yleisesti tunnettua, että paras tapa lisätä ryhmän yhteenkuuluvuutta on synnyttää ryhmässä vihaa ulkopuolista vihollista kohtaan. Ryhmän sisäiset puutteet voidaan näin helposti ja kivuttomasti jättää huomiotta kohdistamalla huomio ryhmän ulkopuolisten puutteisiin."
- M. Scott Peck
Puhdistuksen seurauksena tuotettiin paljon murhetta ja kärsimystä uskovaisten piirissä, mutta jäljellejääneet ovat täälläkin keskustelupalstalla häpeämättä ylistäneet sitä uutta rauhan ja tasapainon aikaa joka tällä syyttömien uhrauksella saavutettiin. Te nykymenoon tyytyväiset nuoret uskovaiset nautitte tietämättänne rauhasta jonka hinnan maksoivat ne sadat uskovaiset jotka menettivät mielenterveyden, perheen ja suvun yhteyden, ystävyyden, luottamuksen siihen joukkooon jossa olivat koko elämänsä lapsuudestaan saakka uskonystävien kanssa matkaa tehneet.
Ei ole lainkaan kaukaa haettua että jotkut nämä ajat kokeneet ja niiden seuraamuksista kärsineet ovat verranneet kokemaansa juutalaisvainoihin, sillä ilmiönä on kyse aivan samasta kulttuurisesta ja sosiaalipsykologisesta asiasta. Jos olisimme eläneet muutamia satoja vuosia sitten, ja SRK olisi ollut vallassa, noitavainot olisivat roihunneet.
Kun sitä lähimmäisilleen vl-liikkeen jäsenten osoittamaa julmuutta ja säälimättömyyttä ajattelee, voi kysyä, olisiko SRK-lainen 70-80-luvun jäsenistö jonain toisena aikana ollut valmis siekailematta ristiinnaulitsemaan erään Jeesus Nasaretilaisen.
Niissä penkeissä ei vaikuttanut Pyhän Hengen ääni siihen aikaan!
Ikävä on nähdä miten yrität väen väkisin vääntää toiseksi tapahtuneita tosiasioita. Sellainen ei ole hyvä merkki.
Tämä ilmenee niin että ihminen joka ajattelee omilla
aivoillaan uskon asioita. Häntä pidetään joko vähän outona tai hän on vähän sairaana. Onko joku muu törmännyt samaan ilmiöön
Jos pidetään "outona" tai "sairaana", se ei kuitenkaan merkitse että ihan kaikki ihmissuhteet katkaistaisiin. Kanssakäyminen on edelleen mahdollista, jopa "oudon" tai "sairaan" kanssa.
Erottamiset merkitsivät että kaikki kanssakäyminen katkaistiin ao. henkilön kanssa, ja kiellettiin kaikkia muitakin olemasta tekemisissä tämän erotetun kanssa, sillä hänet tuomittiin saatanan haltuun.
Jos mielipiteitä hirveän isoon ääneen puhuu tai isojen kihojen kuullen. (Tiedän yhden tälläisen tapauksen) Nykyään kyllä ihmisiä vieläkin erotetaan.
Mutta se on aika harvinaista...
Mutta se ero nykyisin ainakin on ,että V-l:ällät saavat pitää erotettuihin/eronneisiin yhteyttä
täytti huoneen.
Sinusta erottaminen oli raikashenkinen.
Se ei ole totta. Siinä haisee natsihenkinen toisen ihmisen lannistaminen, ei kristillinen rakkaus ja huolenpito. Noina aikoina siionissa vallitsi uhan ja pelon ilmapiiri, ja hoitajamiehet kävivät kuin sudet pahaa-aavistamattomien lapmaiden kimppuun. Tuloksena raadelstuja ihmissieluja, rakkuden rikkoontumista ystävien, sukulaisten ja naapurien välillä, nöyryyttävää vanhojen ihmisten kohtelemista, lasten ahdistuneisuutta, mielenterveysongelmia jne. Näin saattaa ihmisen sokaista valta ja uskollisuus itseä ylempiä SRK:n johtomiehiä kohtaan.
helvettiin, jos sanoo mielipiteensä, niin sitten on vaan samaa mieltä ja hymyilee, vaikka mieli tekisi itkeä. Kyllä tuohon ilmiöön törmää. Nimittäin aina, oli mikä joukko hyvänsä, joku voimakas ottaa yleensä johtajan roolin ja toiset sitten tottelevat.
Uskonasioissa on kuitenkin se ero, että ne pitäisi aina perustua Jumalan sanaan ja uskovaisellahan on Pyhä Henki, joka opastaa.
Mutta on myös se toinen Henki, joka kuiskaa ja pettää kavalasti, jollei osaa varoa. Varsinkin silloin kun se tulee valkeuden vaatteissa, sitä on vaikea tunnistaa ja silloin saattaa helpommin langeta sen metkuihin.
Jumala on antanut meille jokaiselle omat aivot ja oikeuden omaan mielipiteeseemme. Tottakai siitä tulee riitaa, jos uskaltaa olla erimieltä. Meitähän kehotetaan yksimielisyyteen, mutta se tarkoittaa ettemme riitelisi keskenämme, jolloin välit rikkoontuvat. Mehän saamme ymmärrystä Jumalalta uskonasioissa, kun sitä rukoilemme. Opimme ymmärtämään Jumalan tahtoa, kun tutkimme ja kuuntelemme Hänen sanaansa.
Mutta kyllä Jumala on antanut meille myös oikeuden ajatella aivoillamme myös uskonasioissa, vaikka uskonasiat ovat uskonasioita eivätkä järjenasioita. Monet uskovaisten tavat voivat tuntua oudoilta ja järjettömiltä.
Meidän ei kuitenkaan tarvitse noudattaa ihmissääntöjä, joita ei Jumalan sana vahvista. Järjenkäyttö on sallittu.
johdattaa sinut "sivistyneesti" harhaan. Keskustelunaiheesi on toisaalta huvittava ja ehkä vähän kiinnostavakin, mutta toisaalta se laittaa miettimään, miksi ihmiset kertovat totena juttuja, jotka pohjautuvat suurelta osin omaan mielikuvitukseen. Siis asiaintilan sellaiseen odotusarvoon, jossa olisi parhaimmat ainekset sensaatioille.
Voi olla, että Kaltio on kirjoittanut aiheesta juuri niin kuin haastateltavat ovat siitä kertoneet. "Sivistyneesti" kirjoittaminen on nyt siis lainausmerkeissä, tarkoitushakuisesti kirjoittelu osuisi paremmin tuohon tekstiin. Joka tapauksessa toisella haastateltavalla tuli huvittava sanonta: "erottaminen ja hylkääminen lestadiolaisesta yhteisöstä kummittelivat ihmisten mielissä". Sitä emme pysty tekstistä päättelemään, että kenen mielissä kummitteli. Kenties haastateltavan mielessä? Olit ehkä juuri tuosta lauseesta vetänyt virheellisen johtopäätöksen. Ensimmäinen lauseesi on nimittäin väärin tulkittu asioiden tilasta. Tämä näin ystävällisenä huomautuksena esitettäköön.
Pyydän nyt kovasti anteeksi, että näin tylysti menin kumoamaan sinun käsityksesi noista asioista. Mutta mielestäni tällaisen aiheen ruotiminen ei kuulu julkisuuteen tippaakaan, vaikka sitä esimerkiksi kyseinen lehti on yrittänyt. On nimittäin helposti se vaara, että kun spekuloidaan tietyn ihmisen henkilökohtaisella uskonratkaisulla ja sitä, kuinka ympäristö ja läheiset ihmiset ovat siihen vaikuttaneet, leimataan puolivahingossa joku henkilö tai kokonainen yhteisö sellaisella leimalla, joka ei sille ollenkaan kuuluisi. Nyt puhalletaan spekulaatiot poikki ja keskitytään siihen, että millä mallilla ne minun asiani tämän aiheen tiimoilta ovat.
Uskontojen uhrit -palsta löytyy Uskonto-sivulta. Eikö siinä ole jo aluksi?
vl:t. No ihmisiä pieniä olette tekin. Mutta ihan vaan ihmisenä kasvamisessa , ja etenkin Jumalan kasvojen edessä, on tärkeää, ettei peitellä pahoja tekoja. Kyllä ne erottamiset ja hoitokokoukset olivat ihan arkipäivää ainakin vielä viisitoistavuotta sitten. Ymmärrän, että teidän on niistä vaikea puhua, mutta te vain rohkaisette meitä kritiikkiin tuolla asenteella.
Ja siksi toiseksi, tunnetteko lämpöä sydämissänne, kun lähimmäisenrakkautenne loppuu siihen, jos joku lähtee joukostanne. Ihan vilpittömästi sanon, että en pidä teitä kovin jaloina ihmisinä. Täällä "maailmassa" (niinkuin teidän terminologiaan kuuluu sanoa) olen kohdannut suurempaa rakkautta kuin joukossanne konsanaan.
Ajatus omasta palstasta tuntui ensin hyvältä, mutta sitten ajattelin, että vl:ää tuntemattomat saisivat näillä palstoilla tasapuolisempaa informaatiota, jos kirjoitukset ovat samalla palstalla.
EN ole VL.
>Kyllä ne erottamiset ja hoitokokoukset olivat ihan arkipäivää ainakin vielä viisitoistavuotta sitten.>
Jos nyt kuitenkin toiset viisitoista vuotta lisättäisiin. 80-luvulla meno vielä osittain jatkui, mutta ainakaan minulla ole tietoa että 90-luvulla olisi laajemmin hoitokokouksia pidetty.
Kyllä pidetään mutta kohdistetaan tarkemmin aina pienelle ryhmälle.