Tanja Karpela – missi vai ministeri?
Viime aikoina on ollut trendikästä rökittää tasavallan kulttuuriministeriä. Mutta ovatkohan kritisoijat todella selvillä hänen työstään?
Faktat puhuvat toista.
Mykistyin minäkin pari vuotta sitten kuultuani Tanja Karpelan (kesk.), äänikuningattaren, pompahtaneen Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen uudeksi kulttuuriministeriksi. Vaikkei siinä mitään uutta ollut.
Usein ennenkin kulttuuriministeriksi on tähän maahan nimitetty varsin vähän ennakoitavissa olevia poliitikkoja.
Tyynesti ryhdyin siis metsästämään uuden ministerin haastattelua. Minkälaisia linjauksia häneltä mahtaa olla odotettavissa?
”kyllä se varmaan järjestyy, mutta täällä on ennen sinua jonossa jo yli 200 haastattelupyyntöä”, topakka sihteeri ilmoitti. Ahaa, siis tällaista julkisuuspeliä nyt pelataan.
Mikään ei auttanut. Jos haastatteluja annetaan yksi päivässä, laskin olevani vuorossa aika monen kuukauden kuluttua…
Nopeasti opin kuitenkin, että asiakysymyksiin ministeri kyllä vastaa kohtuuajassa ja napakasti. Hänen henkilökohtaisista asioistaan en ole ollutkaan kiinnostunut, joten balanssi on ollut hyvä.
Eikö siis ”missistä” ole ollut ministeriksi? Hänkö vain on kulkenut maailmalla keräämässä virhepisteitä?
Mielikuva on väärä. Karpelan kausi on ollut poikkeuksellisen hyvä, jos tutkitaan taiteen rahoitusta tai ratkaisuja, joita hän on etsinyt käsiinsä lauenneisiin hankaliin rakennemuutoksiin. Esimerkkinä käyköön veikkausvoittorahojen jakosuhdelaki.
Ministeri on todellakin onnistunut taistelemaan taiteen puolesta tunnetusti vaikeissa budjettikuvioissa.
Kahden ensimmäisen vuoden aikana taidebudjetti on kasvanut 11 prosenttia! Se on huomattavasti enemmän kuin edeltäjien aikana.
Taiteen ja kulttuurin rahoitus on vuositasolla nyt 344 218 000 euroa, ja tällä rahalla on parannettu lähes kaikkien taiteenalojen toimintaedellytyksiä.
Uusina kohteina rahoitusta ovat saaneet esimerkiksi tanssin aluekeskustoiminta, 450 000 euron verran, mediaväkivaltaohjelma ja kulttuurivienti.
Karpela osallistui maineikkaan Kajaanin kaupunginteatterin pelastusoperaatioon, ja viimeksihän sai hankittua lisätalousarvioon rahat Aleksanterin teatterille.
Suomalaisen elokuvan rahoitus on kasvanut 2,5 miljoonalla eurolla. Ministerikauden tavoite on viisi miljoonaa. Tuen kokonaismäärä ei ole yhtä paljon kuin muissa Pohjoismaissa, mutta Suomen olosuhteissa kasvu on todella suuri.
Koko audiovisuaalinen kenttä on saanut strategian, ja suomalaisten taidelaitosten tulevaisuutta on visioitu.
Teattereiden yhteenlasketut valtionosuudet kasvoivat neljä prosenttia, kirjastojen kolme. Lastenkulttuurille on luotu uusia toimintamalleja, mm. Taikalamppu-työpajat ovat lähteneet hyvin käyntiin.
Luetteloa voisi jatkaa. Se on varsin laaja edellisiin ministereihin verrattuna.
Karpelan työ kulttuuriministerinä on ollut poikkeuksellisen määrätietoista, vaikkei hän olekaan kirjailija tai pappi, eikä jammaile valkealla flyygelillä.
Kirsikka Moring
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien teatteritoimittaja.
Viime aikoina on ollut trendikästä rökittää tasavallan kulttuuriministeriä. Mutta ovatkohan kritisoijat todella selvillä hänen työstään?
Faktat puhuvat toista.
Mykistyin minäkin pari vuotta sitten kuultuani Tanja Karpelan (kesk.), äänikuningattaren, pompahtaneen Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen uudeksi kulttuuriministeriksi. Vaikkei siinä mitään uutta ollut.
Usein ennenkin kulttuuriministeriksi on tähän maahan nimitetty varsin vähän ennakoitavissa olevia poliitikkoja.
Tyynesti ryhdyin siis metsästämään uuden ministerin haastattelua. Minkälaisia linjauksia häneltä mahtaa olla odotettavissa?
”kyllä se varmaan järjestyy, mutta täällä on ennen sinua jonossa jo yli 200 haastattelupyyntöä”, topakka sihteeri ilmoitti. Ahaa, siis tällaista julkisuuspeliä nyt pelataan.
Mikään ei auttanut. Jos haastatteluja annetaan yksi päivässä, laskin olevani vuorossa aika monen kuukauden kuluttua…
Nopeasti opin kuitenkin, että asiakysymyksiin ministeri kyllä vastaa kohtuuajassa ja napakasti. Hänen henkilökohtaisista asioistaan en ole ollutkaan kiinnostunut, joten balanssi on ollut hyvä.
Eikö siis ”missistä” ole ollut ministeriksi? Hänkö vain on kulkenut maailmalla keräämässä virhepisteitä?
Mielikuva on väärä. Karpelan kausi on ollut poikkeuksellisen hyvä, jos tutkitaan taiteen rahoitusta tai ratkaisuja, joita hän on etsinyt käsiinsä lauenneisiin hankaliin rakennemuutoksiin. Esimerkkinä käyköön veikkausvoittorahojen jakosuhdelaki.
Ministeri on todellakin onnistunut taistelemaan taiteen puolesta tunnetusti vaikeissa budjettikuvioissa.
Kahden ensimmäisen vuoden aikana taidebudjetti on kasvanut 11 prosenttia! Se on huomattavasti enemmän kuin edeltäjien aikana.
Taiteen ja kulttuurin rahoitus on vuositasolla nyt 344 218 000 euroa, ja tällä rahalla on parannettu lähes kaikkien taiteenalojen toimintaedellytyksiä.
Uusina kohteina rahoitusta ovat saaneet esimerkiksi tanssin aluekeskustoiminta, 450 000 euron verran, mediaväkivaltaohjelma ja kulttuurivienti.
Karpela osallistui maineikkaan Kajaanin kaupunginteatterin pelastusoperaatioon, ja viimeksihän sai hankittua lisätalousarvioon rahat Aleksanterin teatterille.
Suomalaisen elokuvan rahoitus on kasvanut 2,5 miljoonalla eurolla. Ministerikauden tavoite on viisi miljoonaa. Tuen kokonaismäärä ei ole yhtä paljon kuin muissa Pohjoismaissa, mutta Suomen olosuhteissa kasvu on todella suuri.
Koko audiovisuaalinen kenttä on saanut strategian, ja suomalaisten taidelaitosten tulevaisuutta on visioitu.
Teattereiden yhteenlasketut valtionosuudet kasvoivat neljä prosenttia, kirjastojen kolme. Lastenkulttuurille on luotu uusia toimintamalleja, mm. Taikalamppu-työpajat ovat lähteneet hyvin käyntiin.
Luetteloa voisi jatkaa. Se on varsin laaja edellisiin ministereihin verrattuna.
Karpelan työ kulttuuriministerinä on ollut poikkeuksellisen määrätietoista, vaikkei hän olekaan kirjailija tai pappi, eikä jammaile valkealla flyygelillä.
Kirsikka Moring
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien teatteritoimittaja.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Alla on linkki taulukkoon, jossa on tilastotietoa kulttuuriin suunnatuista valtion määrärahoista vuodesta 2000 vuoteen 2005. Karpela alotti ministerinä vuonna 2003. Tilastosta voi päätellä että Karpelan ministerikaudella kulttuurin määrärahat ovat kasvaneet merkittävästi! Ero edellisiin kulttuuriministereihin on huomattava vaikka he työskentelivät selvästi suuremman talouskasvun aikana.
http://www.minedu.fi/opm/ministerio/talous/maararahat.html
Karpela otti kuukausipalkat pois sellaisilta, jo menestyviltä urheilijoilta, jotka saavat sponsoreiltaan jo riittävästi tukea esim. Jani Sievinen. Aikaisemmat kultturiministerit halusivat olla vain näiden huippu-urheilijoiden kavereita ja fanittaa heitä, eivätkä halunneet ottaa pois näiltä tätä vaatimatonta (heidän sponsoreiltaan saamiin rahoihin verrattuna)kuukausipalkkaa. Tukea saavat nyt enemmänkin sellaiset urheilijat, jotka ovat vasta matkalla huipulle eli juuri sellaiset urheilijat, jotka sen ansaitsevat ja tarvitsevat.
Kannattaisi Karpelaa sokeasti vihaavienkin ottaa asioista vähän selvää ennenkuin rupeaa kiihkeästi ja ilman päätä ja häntää kirjoittelemaan kaikenlaista puppua. Tanja ei varmasti ollut ministerikautensa aluksi kovin asiantunteva kaikkien kulttuurialojen suhteen mutta hän on erittäin tiedonhaluinen ja ahkera ja ennenkaikkea hänellä on suuri joukko asiantuntijoita, jotka osaavat neuvoa häntä monissa kulttuuripoliittisissa asioissa.
Kokoomuksella on tässä lobbauksessa selkeästi oma lehmä ojassa. Jos kokoomus Tuulikki Ukkolan johdolla yrittää saada mustamaalattua Karpelan julkisen imagon ennen ensi eduskuntavaaleja niin taitaa kokoomus iskeä siinä kirveensä kiveen. Karpela tulee saamaan paljon ääniä seuraavissakin vaaleissa.
Kylläpä on mahtava tämä rattijuoppoministerimme !
On se hyvä, että löytyy niitä "eri alojen asiantuntijoita", jotka häntä opastavat. Opastuksethan tunnetusti voivat jatkua aamuyön tunteina vielä kahdenkesken hotellihuoneessa.. Jokohan tämä "suuri joukko" on käyty kokonaisuudessaan läpi ? Myös ulkomailla on ministerimme maine kyseenalaistettu useaan otteeseen. On siinä meillä ministeri !
,niin kerro muutama pätevä nykyministeri....LOL, tai edes menneisyydestä...( ottamatta esille tulevaa pääministeriä ylioppilas heinäluomaa... ).
Tuota noin...älkää sokeasti uskoko, että näin monta puolestapuhujaa löytyy.....Paistaa liian selvästi läpi, että "lähellä olevat" ovat aktivoituneet.
....että näin moni olisi Tnajaa vastaan.Näyttää siltä,että pieni,kateellinen paskasakki olisi aktivoitunut?
..Kirsikka Moring yksi näistä kiintiöministeri Karpelan "luottotoimittajista"..taitaa olla Karpelan itsensä kynäilemä juttu..
eihän HS ja IS kuulu samaan konserniin, eihän...
Vaikka pahat kielet kauas kantaa, mutta elämän laki on, hyvyys palkitaan.
Ei taideta hyvyyttä kuitenkaan palkita tässä elämässä...ainakin siltä näyttää näiden kirjoittelujen perusteella, sillä niin ala-arvoisia heittoja tulee Karpelaa kohtaan näillä sivuilla. Ihmiset, joilla ei ole tuon taivaallista tietoa Karpelasta, hänen työstään ja hänen yksityiselämästään kirjoittelevat tänne aivan uskomatonta tuubaa.
Ihmiset, joilla ei ole tuon taivaallista tietoa Karpelasta, hänen työstään ja hänen yksityiselämästään uskovat, ja ennenkaikkea haluavat uskoa, kaiken sen negatiivisen kirjoittelun mitä Karpelasta kirjoitetaan. Nämä negatiivisesti ajattelevat ja omaa pahaa oloaan ympärilleen jakavat, ensimmäisen kiven heittäjät, eivät välitä siitä miten totta tai keksittyä negatiivinen kirjoittelu on, kunhan vaan saavat sokeasti ja faktoja kuulematta purkaa omaa pahaa oloaan toiseen ihmiseen. En kyllä usko, että paha olo lähtee haukkumalla perusteettomasti toisia ihmisiä... Täytyy muistaa, että koulukiusaajatkin purkavat omaa pahaa oloaan toisiin ihmisiin eikä heidän olonsa siitä helpotu. Samoin on vaimonsa (tai miehensä) hakkaajien laita, ei heidän olonsa tule paremmaksi hakkaalla toisia ihmisiä...
Ymmärrän kyllä jos joku haluaa pitää kiinni mielikuvastaan joka hänellä on Karpelasta aikaisemmin saattanut olla, mutta silloin pitäisi jossain joku valo välähtää jos kyseinen mielikuva on luotu valheellisten ja läpinäkyvien artikkeliden johdosta.
Kyllä kulttuurimäärärahojen kasvu on ihan muiden henkilöiden ansiota kuin Karpelan. Kulttuurimäärärahoihin on lisätty aiemmin kirjastojen määrärahat, jotka rahoitettiin ennen veikkausvoittovaroista, vaikka ne varat on tarkoitettu vain taiteelle, tieteelle ja urheilulle. Nyt kirjastomäärärahat rahoitetaan suoraan valtion budjetista, joten veikkauvoittovaroista vapautuneet entiset kirjastomäärärahat kasvattavat kulttuuri- ja urheilumäärärahoja. Tämä jakosuhdelaki valmisteltiin ja käsiteltiin jo edellisen eduskunnan aikana ja Karpelan yritys ottaa kunnia määrärahojen kasvusta on kyllä herättänyt perusteltua ihmetystä eduskunnassa.