Kyseessä siis on 14vk ikäinen pentu, jonka kanssa on mennyt tähän asti ihan mukavasti. Nyt on ongelmaksi muodostunut se, että pentu ei pysy enää pihassa vaan livahtaa aidan alitse "maailmaa katselemaan".
Em. tilanteessa pentu ei ota kuuleviin korviinsa "Tänne"-käskyä, jota yleensä kyllä on totellut varsin hyvin. Olen yrittänyt juosta karkuun, hakenut pennun pannasta kotiin jne. mutta tuntuu ettei mikään auta. Tänään varsinkin on ollut sellainen päivä, että tuntuu kuin koira ei korvaansa lotkauttaisi kun sitä kutsuu.
Toivoisinkin neuvoja, miten toimia ja opettaa pennulle että omassa pihassa on pysyttävä.
Em. tilanteessa pentu ei ota kuuleviin korviinsa "Tänne"-käskyä, jota yleensä kyllä on totellut varsin hyvin. Olen yrittänyt juosta karkuun, hakenut pennun pannasta kotiin jne. mutta tuntuu ettei mikään auta. Tänään varsinkin on ollut sellainen päivä, että tuntuu kuin koira ei korvaansa lotkauttaisi kun sitä kutsuu.
Toivoisinkin neuvoja, miten toimia ja opettaa pennulle että omassa pihassa on pysyttävä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
hauskempi ja mielenkiintoisempi kuin maailma siellä aidan takana. Lisäksi, onko aidan alaosaan mahdollista laittaa väliaikaisia esteitä?
Mies yritti värkätä tänään esteitä aidan ala-osaan, mutta mahdotonta tukkia niin ettei mistään pääsisi livahtamaan.
Tämä ongelma on oikeastaan vasta tänään ryöstäytynyt käsistä, aiemmin pentu on tullut välittömästi innoissaan luokseni kun olen kutsunut, ja on pitänyt minua siis kiinnostavampana kuin sitä muuta maailmaa. Pitänee ottaa "järeämmät aseet" eli makoisat makupalat tms käyttöön..
vaan niskasta ja ravistele samalla,heti omassa pihassa päästät irti.Meidän koirilla käytössä käsky:Muista raja.Kun on pentua raahattu omaan pihaan on sitä hoettu.Apuna on käytetty heittoketjua,ja koiraa varten tehtyä avainnippua .Jos lähtee pihasta,heitä osuma ja huuda se muista raja tai muu käsky mikä pitää aina olla sama.Tällä nuorimmaisella koiralla nyt käytössä juomatölkki jossa ruuveja.Pari kertaa on heitetty sillä ja nykyään riittää purkin ravistus.
..eli siis että olisiko vaikutusta jos sen saisi jotenkin säikäytettyä sillä hetkellä kun on karkaamassa. Pitänee kokeilla jonkinlaista räminäpurkkia.
toimii.Sisukas pitää olla,ja välillä testaa rajoja.Mulla on 3 hirvikoiraa,vanhin yli 10v ja kaikki pysyvät pihassa.
tosiaankin oli onni onnettimuudessa. vaaveli ei tahtonut pysyä omassa pihassa ja livisti karkuun heti kun silmä vältti. aitoja ei ollut koska mielestäni rajat täytyy oppia ilman aitoja yms. esteitä. niinpä se otti ja karkasi ja juoksi tielle, oli talvi ja auto tuli luojan kiitos ei lujaa auto jarrutti osui takapäähän. koira säikähti ontui kotiin, mitenkään ei käynyt tärähdyksestä johtuen nilkutti muutaman päivän, mutta sen koomin pihasta ei ole poistunut ilman lupaa. oppi kerrasta.
en tietenkään suosittele tätä, mutta oli hyvä opetus koiralle ja mikä parasta kun ei käynyt kuinkaan. oli kamala seurata tilannetta vierestä, sydän kylmettyi.
Onpas ollut opetus! Onneksi ei käynyt kuinkaan.
Mainitsemasi tilanne on juuri se, mitä pelkään sattuvaksi kun asumme itsekin alueella jossa on vaarana auton alle jääminen. Siitä syystä tahdonkin puuttua tehokkaasti tähän karkailuun ja saada karsittua sen mahdollisimman pian pois.
Väsäsin tuossa jo yhdenlaisen räminätölkin, jota aion testata heti tilaisuuden tullen.
sitten,että ensimmäisten säikytysten jälkeen kannattaa käyttää purkkia vasta tosipaikan tullen,muuten vintiö tottuu siihen eikä temppu enää tepsi.Mulla toi 5-kuinen tottui ketjuun ja avaimiin,joten jouduttiin tuo purkki ottamaan käyttöön,nyt on aika tottelevainen,välillä testaa mutta pyörtää kun purkkia ravistan.
Ainoa ongelma on nyt siinä,että naapurit ihmettelee että oonko ratkennut juopoksi:Akka kulkee pitkin puutarhaa pohjois-suomalainen jalometallijuomapurkki kädessä.
Älä ainakaan ota niskasta kiinni ja ravistele, kuten joku täällä neuvoi. Yleisestä luulosta poiketen koiraemotkaan eivät niin tee.
Aina kannattaa yrittää mahdollisimman pehmeillä keinoilla, eli ota ne itse ehdottamasi herkullisimmat namit käyttöön. Ja aina kun saat koiran tulemaan luoksesi, sitä täytyy kehua ja palkita reilusti.
Ja eräs tärkeä seikka on, että koiraa ei saa ottaa joka kerta kiinni sen jälkeen kun olet kutsunut sen luoksesi. Jos se oppii, että luoksetulo merkitsee vapauden menettämistä, se ei enää halua tulla luokse. Eli tee paljon sellaisia harjoituksia, joissa kutsut pennun luokse, mutta vapautat sen heti kun olet antanut palkinnon.
Kaikessa koulutuksessa kannattaa muistaa se, että jokaisella koiralla on jokin asia, mitä se haluaa (ruoka, leikki, rapsutukset, kehut) ja niitä kannattaa hyödyntää. Niillä saa koiran, joka tottelee iloisesti ja mielellään. Jos taas lähtee kovien koulutusmetodien tielle, saa koiran, joka tottelee, koska pelkää. Sellaista koiraa minä en ainakaan haluaisi.
... että kyseessä on kuitenkin vielä niin pieni pentu, että parasta on vain estää sen karkaaminen turvallisella aidalla ja samalla opettaa sitä luoksetuloa. Siinä vaiheessa, kun pentu on jo mennyt, on han turha huutaa sitä takaisin. Oppii vain, että "tänne" tarkoittaa "mene pois"... Mutta kyllä ne pennut oppivat ajan myötä.
että olen 30 vuotta opettanut koiriani tuolla niskasta ravistelemalla,ja noilla muilla neuvoillani.
En kyllä tiedä miksi mun hirvikoirat pysyvät nätisti pihassa,jopa 5-kuinen pentu alkaa olla jyvällä asiasta,jos mielestäsi on väärä keino.Selvennän vielä että koirani ovat iloisia vilkkaita kavereita,joilla metsästetään koko syksyn hirviä,ei siis mitään helposti koulutettavia vaan hyvin itsenäisiä ja omapäisiä koiria.Uskoisi että tiedän mitä puhun.
...ja toisella toisenlainen. Itse en ole koskaan joutunut ravistamaan niskasta, sen sijaan napakkaa otetta kyllä tarvittaessa käytän. Omia rotujani on pää-asiassa dobermanni ja noutajat. Lisäksi koulutan ihmisiä kouluttamaan koiria, vedän toko-ryhmää ja toimin ongelmakoira-kouluttajana. Koskaan en ole neuvonut ravistamaan niskasta, mutta jos se teillä toimii niin eihän se voi sitten väärinkään olla. Se vain ei ole tapa jolla koirat keskenään kommunikoivat, ja itse pyrin olemaan yksi koirista niin pitkälle kuin mahdollista. Mutta kukin tavallaan! =)
Meille tuli pentu kolmen kuun vanhana, pysyi pihassa eikä karannut, sitten keksi että voi livahtaa.. nyt 4kk, alkoi kuin ihmeen kautta uskoa sanaa "ei" ja tottelee heti.
se on se tietty ikä, kai.. :)
Minulle taas koirani kasvattaja neuvoi tätä ravistaniskasta -systeemiä.
Toimii hyvin, kunhan ei liian kovakätisesti.. Oijoi, jos on liian kova niin pennulle käy huonosti :(