Monihan täälläkin kertoilee, että ay-liike on yritystoiminnalle kaiken pahan alku ylimitoitettuine palkkavaatimuksineen. Epäilemättä mekaanisen metsäteollisuuden palkkataso onkin suuri, mutta eivät palkat sielläkään ole viime vuosina useita prosenttiyksikköjä vuodessa nousseet. Metsäteollisuuden työvoimakustannukset ovat pitkässä juoksussa laskeneet, koska ihmistyövoimaa on voitu korvata automatisaatiolla. Mutta palkansaajan kannalta metsäteollisuus on toki ollut hyvä palkanmaksaja.
Mutta tutkaillaampa, mitä Stora Enson talousjohtaja ja Suomen maajohtaja Seppo Parvi kertoo tuoreessa Kauppalehdessä (24.7): "Puun osuus kustannuksistamme on noin kolmannes. Etenkin Suomessa puun hintakehitys on ollut tappava. Vuodessa hinta on noussut 20-30 prosenttia." Tähän on hyvä muistuttaa, että työvoimakustannukset ovat paperiteollisuudessa alle 10 prosenttia ja työvoimavaltaisessa vaneriteollisuudessa noin 15 prosenttia. Eli siis 2-3 kertaa pienemmät kuin puunhankintakustannukset.
Kotimaisen metsäteollisuuden suurin syöpäläinen onkin siis ahne metsänomaistaja eikä suinkaan koneen ääressä kolmivuorotyötä tekevä duunari. Puun korkea hinta karkottaa metsäteollisuutta pois Suomesta, mikä kyllä toisaalta alkaa vähitelle parantaa hiilinielutilannettamme.
Mikä tappaa kotimaisen metsäteollisuuden?
52
712
Vastaukset 52
- Anonyymi
Ei palkkojen merkitys ole enää vuosikymmeniin ollut niin merkittävä tekijä metsäteollisuudessa, ei kemiallisessa, eikä myöskään mekaanisessa puunjalostuksessa. Mekaanisella puolella merkittävä muutos tehtiin 80-luvulla, jolloin toimitusehdot onnistuttiin muuttamaan Ex-works tai FOB, perilletoimituksiksi tai vähintään määräsatamiin. Logistiset säästöt oli todelle merkittävät ja sen ansiosta tuotannonohjaus ja tuotantosuunnitelut siirtyi kokonaan uudelle tasolle ja säästöt oli todella merkittävät. Se ulottui aina raaka-aineen hankintaan asti. Se myös pienensi palkkakustannusten vaikutusta ja samaan aikaan jalostusastetta nostettiiin merkittävästi ja ns kuivaamattoman raaka-lankun vienti loppui Tanskaa lukuunottamatta, heidän huonekaluteollisuus oli rakentanut niin suuret kuivauskapasiteeti ja matka Tanskaan oli riittävän lyhyt.
Raaka-aineen hinta on merkittävämpiä tekijöitä ja siitä syystä uutta kapasiteettia on rakennettu muualle, ei palkkakustannusten vuoksi. Luonnollisesti suhdanteet ja toisaalta tehtaiden ikä on meillä sellainen, että niitä suljetaan kannattamattomina, mutta edelleen palkkakustannukset ei ole sulkemisiin syynä, vaan huomattavasti isommat tekijät. Harva Suomessa ymmärtää tai tiedostaa, että esimerkiksi Saksassa on metsiä enemmän, kuin Suomessa ja Saksassa kasvaa puuta enemmän, kuin meillä. Ruotsi on hyvä esimerkki siitä, että siellä raaka-aineen saanti teollisuudelle on turvattu, olivat ensimmäiset, jotka ymmärsi ympäristön merkityksen ja heillä ei samoja ongelmia ollut "ympäristöongelmissa", kuin Suomessa. Metsäteollisuuden palkat esim Saksassa ja Ruotsissa on huomattavasti korkeammat, kuin Suomessa.- Anonyymi
Höpö höpö. mm Saksassa saman firman paperimiesten palkat on 30% alhaisemmat.
Kiitos asiantuntevasta kommentista. On aina mukava lukea tällaista, missä jaetaan sellaista tietoa, joka ei ole kovin yleisesti tiedossa. Minullakin on ollut esim. sellainen kuvitelma, että Saksassa ei metsiä enää juurikaan ole.
Metsäteollisuuden merkitys Suomessa kaventuu todennäköisesti koko ajan, ellei aleta saamaan tuotantoon kehitystyön alla olevia projekteja kuten kuidun käyttöä vaateteollisuuteen ja esim. haavasiteisiin. Paperiteollisuushan on mennyt ja menee alaspäin digitalisaation kasvaessa. Pakkausmateriaalien tuotanto on kasvanut ja sille kasvulle ei ehkä loppua näy, jos muoviakin aletaan korvaamaan enemmän puuperäisillä materiaaleilla.- Anonyymi
mielipidepankki kirjoitti:
Kiitos asiantuntevasta kommentista. On aina mukava lukea tällaista, missä jaetaan sellaista tietoa, joka ei ole kovin yleisesti tiedossa. Minullakin on ollut esim. sellainen kuvitelma, että Saksassa ei metsiä enää juurikaan ole.
Metsäteollisuuden merkitys Suomessa kaventuu todennäköisesti koko ajan, ellei aleta saamaan tuotantoon kehitystyön alla olevia projekteja kuten kuidun käyttöä vaateteollisuuteen ja esim. haavasiteisiin. Paperiteollisuushan on mennyt ja menee alaspäin digitalisaation kasvaessa. Pakkausmateriaalien tuotanto on kasvanut ja sille kasvulle ei ehkä loppua näy, jos muoviakin aletaan korvaamaan enemmän puuperäisillä materiaaleilla.Kiitoksia. Onneksi kaikki ei "mutuile" näin vakavien asioiden kanssa, vaan kyllä tietoa löytyy paljonkin. Ihan sama näiden mutuilijoiden "kauheat susilaumat" Suomessa, meillä noin 300 sutta ja esim pelkästään Espanjassa yli 2000 yksilöä. Puolassa liki saman verran jne..
Mutta tästä hyvää tietoa Saksan metsävaroista ja Ruotsi upeana esimerkkinä heidän loistavasta metsänhoidosta. Suomessa ydinongelma on aina ollut se, että on vaan yksi totuus ja yksi käytäntöä, sitä toistetaan ja toistetaan, ennenkuin seuraavat sukupolvet huomaa virheet ja korjaa niitä..
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/534009/6238.pdf?sequence=1&isAllowed=y - Anonyymi
Et taida seurata metsäasioita, niin paljon väärää lähinnä mielikuviin perustuvaa kirjoituksessasi on.
Saksan metsät kärsivät kovasti hyönteis- ja muista tuhoista, siellä metsissä olevan puun määrä ei ole lisääntynyt enää vuosiin. Kirjanpainaja suurin syyllinen, mutta muutkin tuhoa aiheuttavat syyt ovat kasvussa.
Saksan metsien heikko kunto on seurausta täysin yksipuolisesta metsän kasvattamisesta, kuusi on ollut ainoa puu jota siellä on istutettu jo vuosikymmeniä. Kaikki muu on raivattu pois jos luonto on täydentänyt kuusimetsiä muilla lajeilla. Suomessa suosittiin aikanaan mäntyä, sittemmin kuusta, ja on meillä koivikoitakin istutettu etenkin maataloudelta yli jääneihin peltoihin. Siis istutusmetsätkin ovat eripuulajisia, ja kun taimikon perkauksissa ja harvennuksissa on jo vuosikymmeniä ohjeistettu jättämään muitakin kuin valtapuuta, meillä ei ole sellaisia ykisopuolisia metsiköitä kuin Saksassa.
Ruotsi hakkaa käytännössä 100% vuotuisesta metsien kasvusta, siellä metsiä ei ole politisoitu ympäristöongelmaksi kuten meillä, vaan niitä käytetään talouden ehdoilla. Meillähän hakataan vain noin 75% vuotuisesta kasvusta, ja kokonaispoistumakin (luonnollinen poistuma mukaanlukien) on alle 90%. Vuonna 2022 runkopuun kasvu oli 103 miljoonaa kuutiota ja kokonaispoistuma 89 miljoonaa kuutiota. Metsien puun määrä siis kasvoi 14 miljoonaa kuutiota, vaikka vihervasemmistolaiset poliitikot ja jotkut "tutkijat" väittävät meillä olevan metsäkatoa.
Suomessa on joukko poliitikkoja, jotka näkevät metsät ympäristöongelmana, tai paremminkin laittavat muusta syystä aiheutuneet ympäristöongelmat metsien omistajien syyksi, syyllistävät metsien omistajat siitä, etteivät nämä sido riittävästi kaupunkien ja kaupunkilaisen elämäntavan aiheuttamia päästöjä. Tätä voisi verrata siihen, että ihmiset heittäisivät roskat kadulle, ja syyttäisivät jätehuoltoa siitä, ettei nämä siivoa sotkuja riittävän tehokaasti. Lopettamalla roskien heittäminen ongelma poistusisi, samaten, vähentämällä päästöjä, tarve sitoa hiiltä pienenisi.
Vihervasemmistolaiset poliitikot eivät sanallakaan ole esittäneet keinoja oman viiteryhmänsä päästöjen vähentämiseen, sen sijaan kaikkia muita vaaditaan päästöjen alentamiseen (omakotiasujat, autoilijat, teollisuus jne). Tästä kaksinaismoraalista hyvänä esimerkkinä ovat nämä kovaa melua päästöistä pitäneiden vasemmistopoliitikkojen mukana olo amazing race hömppä ohjelmassa, jossa lennellään ympäri maailmaa aivat tarpeettomasti, pelkän hömpän vuoksi. Anonyymi kirjoitti:
Et taida seurata metsäasioita, niin paljon väärää lähinnä mielikuviin perustuvaa kirjoituksessasi on.
Saksan metsät kärsivät kovasti hyönteis- ja muista tuhoista, siellä metsissä olevan puun määrä ei ole lisääntynyt enää vuosiin. Kirjanpainaja suurin syyllinen, mutta muutkin tuhoa aiheuttavat syyt ovat kasvussa.
Saksan metsien heikko kunto on seurausta täysin yksipuolisesta metsän kasvattamisesta, kuusi on ollut ainoa puu jota siellä on istutettu jo vuosikymmeniä. Kaikki muu on raivattu pois jos luonto on täydentänyt kuusimetsiä muilla lajeilla. Suomessa suosittiin aikanaan mäntyä, sittemmin kuusta, ja on meillä koivikoitakin istutettu etenkin maataloudelta yli jääneihin peltoihin. Siis istutusmetsätkin ovat eripuulajisia, ja kun taimikon perkauksissa ja harvennuksissa on jo vuosikymmeniä ohjeistettu jättämään muitakin kuin valtapuuta, meillä ei ole sellaisia ykisopuolisia metsiköitä kuin Saksassa.
Ruotsi hakkaa käytännössä 100% vuotuisesta metsien kasvusta, siellä metsiä ei ole politisoitu ympäristöongelmaksi kuten meillä, vaan niitä käytetään talouden ehdoilla. Meillähän hakataan vain noin 75% vuotuisesta kasvusta, ja kokonaispoistumakin (luonnollinen poistuma mukaanlukien) on alle 90%. Vuonna 2022 runkopuun kasvu oli 103 miljoonaa kuutiota ja kokonaispoistuma 89 miljoonaa kuutiota. Metsien puun määrä siis kasvoi 14 miljoonaa kuutiota, vaikka vihervasemmistolaiset poliitikot ja jotkut "tutkijat" väittävät meillä olevan metsäkatoa.
Suomessa on joukko poliitikkoja, jotka näkevät metsät ympäristöongelmana, tai paremminkin laittavat muusta syystä aiheutuneet ympäristöongelmat metsien omistajien syyksi, syyllistävät metsien omistajat siitä, etteivät nämä sido riittävästi kaupunkien ja kaupunkilaisen elämäntavan aiheuttamia päästöjä. Tätä voisi verrata siihen, että ihmiset heittäisivät roskat kadulle, ja syyttäisivät jätehuoltoa siitä, ettei nämä siivoa sotkuja riittävän tehokaasti. Lopettamalla roskien heittäminen ongelma poistusisi, samaten, vähentämällä päästöjä, tarve sitoa hiiltä pienenisi.
Vihervasemmistolaiset poliitikot eivät sanallakaan ole esittäneet keinoja oman viiteryhmänsä päästöjen vähentämiseen, sen sijaan kaikkia muita vaaditaan päästöjen alentamiseen (omakotiasujat, autoilijat, teollisuus jne). Tästä kaksinaismoraalista hyvänä esimerkkinä ovat nämä kovaa melua päästöistä pitäneiden vasemmistopoliitikkojen mukana olo amazing race hömppä ohjelmassa, jossa lennellään ympäri maailmaa aivat tarpeettomasti, pelkän hömpän vuoksi.Näitä vihervasemmistolaisia on suhteellisen paljon pk-seudulla. Kyllä täällä on esitetty esim. liikennepäästöjen vähentämistä rajoittamalla yksityisautoiluja ja suosimalla joukkoliikenettä ja pyöräilyä. Myös ruuhkamaksuja on esitetty. Vihervasemmisto suosii vähäpäästöisi energialähteitä kuten tuuli- ja aurinkovoimaa.
Mitä päästöjä mahdat nyt tarkoittaa? Mitä pitäisi vähentää?- Anonyymi
mielipidepankki kirjoitti:
Näitä vihervasemmistolaisia on suhteellisen paljon pk-seudulla. Kyllä täällä on esitetty esim. liikennepäästöjen vähentämistä rajoittamalla yksityisautoiluja ja suosimalla joukkoliikenettä ja pyöräilyä. Myös ruuhkamaksuja on esitetty. Vihervasemmisto suosii vähäpäästöisi energialähteitä kuten tuuli- ja aurinkovoimaa.
Mitä päästöjä mahdat nyt tarkoittaa? Mitä pitäisi vähentää?Väittämäsi ei pidä paikkaansa. Helsinki esimerkiksi polttaa edelleen hiiltä voimalaitoksissaan joilla tuottaa sähköä ja lämpöä. Lämpökeskuksissa palaa jopa öljy. Helsingissä jopa katuja lämmitetään talvisin, mikä on aikamoista energian tuhlausta, ja lisää hiilidioksidi päästöjä. Kaupunkilainen elämäntapa ylipäätään, vuotuisine lomalentoineen ja ylikulutuksineen jne, on selkeästi enemmän hiilidioksipäästöjä aiheuttavaa kuin keskimääräinen suiomalainen aiheuttaa päästöjä
Näitä suuria päästöjä halutaan kompensoida metsien hiilen sidonnalla. Eli jonkun muun halutaan siivoavan omat päästöt. Eritoten Ilmastopaneelin Ollikainen on tämän omien ongelmien ulkoistusideologian puolestapuhuja.
- Anonyymi
Ehkä se MPP tuntuu vain siltä, että moni olisi tuosta asiasta esittämääsi mieltä, kun palstamajuri suoltaa tuota ay-vihaansa solkenaan palstalle kuin olisi alituinen ripuli menossa.
- Anonyymi
Tuolla Ruotsissa kun ei lakkoja paperiteollisuudessa juurikaan esiinny, niin mistäs luulet ensimmäisenä paperikoneita rahdattavan Vietnamiin, Venäjälle, Intiaan....?
Olen aikaisemminkin antanut linkin ruåtsin lakoista, joista viimeisin oli vuonna 2010.
lakot syö palkankorotuksia, ei ole tuottoa sinä aikana esim 3 kk paperilakko, joka avitti paperitehtaitten lopettamisia, maihin joissa vasemmsitolainen lakkokulttuuri ei ole näin suurta. Toveria huutavilla.Niin mutta eipäs nyt mennä sivuraiteella. Stora Enson johtaja sanoi, että puun hintakehitys on se, joka nyt tappaa. Ja kun puunhankintakustannukset ovat jopa kolminkertaisia työvoimakustannuksiin verrattuna, niin sehän on todella merkittävä ero. Olisko se MTK sittenkin metsäteollisuudelle pahempi vihulainen kuin ay-liike?
- Anonyymi
mielipidepankki kirjoitti:
Niin mutta eipäs nyt mennä sivuraiteella. Stora Enson johtaja sanoi, että puun hintakehitys on se, joka nyt tappaa. Ja kun puunhankintakustannukset ovat jopa kolminkertaisia työvoimakustannuksiin verrattuna, niin sehän on todella merkittävä ero. Olisko se MTK sittenkin metsäteollisuudelle pahempi vihulainen kuin ay-liike?
Et kai näe puunhankintakustannuksia pelkkänä raaka-aineena eli kasvavina puina ja unohda, että eivät ne puut tehtaalle ilmaiseksi lennä?
Puunhankintakustannuksiin lasketaan myös leimikon kaato ja kuljetukset sekä välillisesti myös metsän uudistaminen. Tämä kaikki nykyään tavallisesti ostopalveluina, joista yhtiö maksaa alihankkijalleen sekä työvoima- että pääomakuluja. Ja vaikka metsäyhtiö teettäisi nuo työt vanhaan tapaan omalla palkkatyövoimallaan ja koneillaan, korjuukustannukset muodostavat suuren osan sen puunhankintakustannuksista. - Anonyymi
mielipidepankki kirjoitti:
Niin mutta eipäs nyt mennä sivuraiteella. Stora Enson johtaja sanoi, että puun hintakehitys on se, joka nyt tappaa. Ja kun puunhankintakustannukset ovat jopa kolminkertaisia työvoimakustannuksiin verrattuna, niin sehän on todella merkittävä ero. Olisko se MTK sittenkin metsäteollisuudelle pahempi vihulainen kuin ay-liike?
Venäjän puu maksoi enemmän kuin kotimainen puu. Nyt kun kotimaan hintoja on hiukan saatu kohennettua alkavat nämä "mielipuolet" vinkumaan mtk:ta.
Tottakai huonosti pärjäävän metsäyhtiön pomon pitää valittaa puun hinnasta. Sellupuun hinnasta enemmän kuin puolet on hakkuuta ja kuljetusta tehtaille.
Yksityisten metsänomistajien osuus metsien pinta-alasta pienenee koko ajan ja kaupunkilaiset ovat ylivoimaisesti suurin omistajaryhmä yksityisomisteisissa metsissä.
Minullakin on kolmesataa hehtaaria kaukana pääkaupunkiseudusta. Anonyymi kirjoitti:
Et kai näe puunhankintakustannuksia pelkkänä raaka-aineena eli kasvavina puina ja unohda, että eivät ne puut tehtaalle ilmaiseksi lennä?
Puunhankintakustannuksiin lasketaan myös leimikon kaato ja kuljetukset sekä välillisesti myös metsän uudistaminen. Tämä kaikki nykyään tavallisesti ostopalveluina, joista yhtiö maksaa alihankkijalleen sekä työvoima- että pääomakuluja. Ja vaikka metsäyhtiö teettäisi nuo työt vanhaan tapaan omalla palkkatyövoimallaan ja koneillaan, korjuukustannukset muodostavat suuren osan sen puunhankintakustannuksista.Niin mutta kun tämä StoraEnson johtaja puhui puun osuudesta ja puunhinnan noususta. Sitten hän vielä kertoi, että puun hinnan nousu johtuu raaka-aineen vähentymisestä, kun puuta ei tuoda enää Venäjältä. Ei hän puhunut mistään hankintakustannuksista vaan puun hinnasta. Uskon kyllä, että puun hankintakustannukset ovat myös korkeat. Se vaan lisää entisestään tietoa siitä, että palkkakustannusten osuus on kaikista kustannuksista suhteellisen vähäinen, mutta raaka-aine ja sen hankintakustannukset merkittävä.
Anonyymi kirjoitti:
Venäjän puu maksoi enemmän kuin kotimainen puu. Nyt kun kotimaan hintoja on hiukan saatu kohennettua alkavat nämä "mielipuolet" vinkumaan mtk:ta.
Tottakai huonosti pärjäävän metsäyhtiön pomon pitää valittaa puun hinnasta. Sellupuun hinnasta enemmän kuin puolet on hakkuuta ja kuljetusta tehtaille.
Yksityisten metsänomistajien osuus metsien pinta-alasta pienenee koko ajan ja kaupunkilaiset ovat ylivoimaisesti suurin omistajaryhmä yksityisomisteisissa metsissä.
Minullakin on kolmesataa hehtaaria kaukana pääkaupunkiseudusta.Miksi metsäyhtiön pomo valittaa juuri puun hinnasta ja sen rajusta noususta eikä palkkakustannuksista?
- Anonyymi
mielipidepankki kirjoitti:
Niin mutta kun tämä StoraEnson johtaja puhui puun osuudesta ja puunhinnan noususta. Sitten hän vielä kertoi, että puun hinnan nousu johtuu raaka-aineen vähentymisestä, kun puuta ei tuoda enää Venäjältä. Ei hän puhunut mistään hankintakustannuksista vaan puun hinnasta. Uskon kyllä, että puun hankintakustannukset ovat myös korkeat. Se vaan lisää entisestään tietoa siitä, että palkkakustannusten osuus on kaikista kustannuksista suhteellisen vähäinen, mutta raaka-aine ja sen hankintakustannukset merkittävä.
Ainakin itse yllä kirjoitit klo 11:01:25 Stora-Enson johtajan puhuneen nimenomaan puun hankintakustannuksista.
Anonyymi kirjoitti:
Ainakin itse yllä kirjoitit klo 11:01:25 Stora-Enson johtajan puhuneen nimenomaan puun hankintakustannuksista.
Avauksessa on siteerattuna metsäjohtajan kommentti. Uskotaan häntä ennemmin kuin minua.
- Anonyymi
mielipidepankki kirjoitti:
Miksi metsäyhtiön pomo valittaa juuri puun hinnasta ja sen rajusta noususta eikä palkkakustannuksista?
Stora Enso oli suurin Venäjältä tuodun puun käyttäjä. Sen vuoksi ko. yhtiö pitää kovinta meteliä puun hinnasta. Tuonnin loppuminen kolahti pahiten Storaan.
Venäjältä tuotu puu ei ollut edullisempaa kuin kotimainen, mutta sen avulla saatii kotimaan kysyntä pidettyä tarvetta pienempänä, ja puun hinta näin ollen alempana. Kalliilla tuontipuulla saatiin säästöä kotimaisen puun hankinnassa, tämä yhtälö oli metsäyhtiölle edullinen, kun kuitenkin valtaosa puusta tulee kotimaasta. Kun kuvaan mukaan otetaan myös muutama vuosi sitten paljastanut kartelli, puun reaalihinta laski merkittävästi 2000- luvulla. Palkkakustannuksissa ei vastaavaa reaalitason pudotusta ole ollut. Nyt nähtyjen korotusten jälkeenkään puun reaalihinta ei ole sama kuin vielä pari vuosikymmentä sitten, palkat ovat seuranneet inflaatiota, jopa ylittäneet sen.
Kokonaan kotimaiseen puunhankintaan perustava Metsä-Group ei samalla tavalla ole kärsinyt puumarkkinan muutoksista, eikä myöskään UPM, joka on satsannut enemmän bulkkituotantoon halpamaissa. UPM:n aiheuttamat ympäristötuhot ovat merkittävät, mutta tulos pysyy Storaa parempana, aika näyttää kuinka herkäksi aiheeksi tuo sademetsiin raivattujen plantaasien puun käyttö muodostuu. UPM siis pelaa ympäristöriskillä ja pärjää sillä, muut isot yhtiöt normaaleilla markkinatalouden riskeillä. Storalla Venäjä kortti petti, ja sen toimintaan uusi hankintatilanne aiheuttaa pahimman kolauksen. Storan strategia siis petti, siksi tuon metsäyhtiön pomo puhuu puun hinnasta. Anonyymi kirjoitti:
Stora Enso oli suurin Venäjältä tuodun puun käyttäjä. Sen vuoksi ko. yhtiö pitää kovinta meteliä puun hinnasta. Tuonnin loppuminen kolahti pahiten Storaan.
Venäjältä tuotu puu ei ollut edullisempaa kuin kotimainen, mutta sen avulla saatii kotimaan kysyntä pidettyä tarvetta pienempänä, ja puun hinta näin ollen alempana. Kalliilla tuontipuulla saatiin säästöä kotimaisen puun hankinnassa, tämä yhtälö oli metsäyhtiölle edullinen, kun kuitenkin valtaosa puusta tulee kotimaasta. Kun kuvaan mukaan otetaan myös muutama vuosi sitten paljastanut kartelli, puun reaalihinta laski merkittävästi 2000- luvulla. Palkkakustannuksissa ei vastaavaa reaalitason pudotusta ole ollut. Nyt nähtyjen korotusten jälkeenkään puun reaalihinta ei ole sama kuin vielä pari vuosikymmentä sitten, palkat ovat seuranneet inflaatiota, jopa ylittäneet sen.
Kokonaan kotimaiseen puunhankintaan perustava Metsä-Group ei samalla tavalla ole kärsinyt puumarkkinan muutoksista, eikä myöskään UPM, joka on satsannut enemmän bulkkituotantoon halpamaissa. UPM:n aiheuttamat ympäristötuhot ovat merkittävät, mutta tulos pysyy Storaa parempana, aika näyttää kuinka herkäksi aiheeksi tuo sademetsiin raivattujen plantaasien puun käyttö muodostuu. UPM siis pelaa ympäristöriskillä ja pärjää sillä, muut isot yhtiöt normaaleilla markkinatalouden riskeillä. Storalla Venäjä kortti petti, ja sen toimintaan uusi hankintatilanne aiheuttaa pahimman kolauksen. Storan strategia siis petti, siksi tuon metsäyhtiön pomo puhuu puun hinnasta.Tukkipuun hinta on noussut vuoden 2020 alusta alkaen lähes koko ajan. Hinnan nousu ei siis alkanut siitä, kun tuonti Venäjältä loppui. Eniten on noussut männyn arvo, noin 36 %. Kuitupuun hinta sen sijaan lähti rajuun nousuun Ukrainan sodan alettua. (esim. mänty noin 30 % nousua). Tämä siis ihan Metsälehdestä luettuna, kun siinä kerrotaan noista teollisuuden käyttämän puun hinnoista. En ymmärrä, miksei Metsä-Group olisi kärsinyt puun hinnan nousuista, kun nousu on ollut suurta.
Puun hinta perustuu kysynnän ja tajonnan lakiin ja hinta määräytyy sen mukaan. Palkat perustuvat työehtosopimuksiin ja yleensä palkat seuraavat alan kannattavuutta. Palkkataso on kuitenkin yrityksille suhteellisen ennustettava. Ne eivät nouse ennakoimattomista kymmeniä prosentteja vuodessa tai parissa. Puun hinnan nousu on tässä se, joka lyhyellä aikavälillä eli vuodesta 2020 eteenpäin yllättänyt ja heikentänyt metsäteollisuuden kannattavuutta. Puun hinnan määräytymismekanismin vuoksi on toki ajanjaksoja, jolloin hinta voi olla metsäteollisuuden kannalta kohtuullisempi eli kotimaisesta puusta on ylitarjontaa metsäteollisuuden kysyntäpotentiaaliin verrattuna. Puun hinnan nousu on tappavaa juuri sen vuoksi, että se on noussut niin nopeasti. Kyse on samantapaisesta ilmiöstä kuin 1990-luvun lamassa, jolloin korkotaso pomppasi 15 prosenttiin. Se tappoi erittäin tehokkaasti yrityksiä, koska mikään yritys ei ollut varautunut sellaiseen korkojen nousuun, minkä päälle tulivat vielä valuuttalainat, jotka devalvaation myötä muuttuivat niitä käyttäneille yrityksille tuhoisiksi.- Anonyymi
mielipidepankki kirjoitti:
Tukkipuun hinta on noussut vuoden 2020 alusta alkaen lähes koko ajan. Hinnan nousu ei siis alkanut siitä, kun tuonti Venäjältä loppui. Eniten on noussut männyn arvo, noin 36 %. Kuitupuun hinta sen sijaan lähti rajuun nousuun Ukrainan sodan alettua. (esim. mänty noin 30 % nousua). Tämä siis ihan Metsälehdestä luettuna, kun siinä kerrotaan noista teollisuuden käyttämän puun hinnoista. En ymmärrä, miksei Metsä-Group olisi kärsinyt puun hinnan nousuista, kun nousu on ollut suurta.
Puun hinta perustuu kysynnän ja tajonnan lakiin ja hinta määräytyy sen mukaan. Palkat perustuvat työehtosopimuksiin ja yleensä palkat seuraavat alan kannattavuutta. Palkkataso on kuitenkin yrityksille suhteellisen ennustettava. Ne eivät nouse ennakoimattomista kymmeniä prosentteja vuodessa tai parissa. Puun hinnan nousu on tässä se, joka lyhyellä aikavälillä eli vuodesta 2020 eteenpäin yllättänyt ja heikentänyt metsäteollisuuden kannattavuutta. Puun hinnan määräytymismekanismin vuoksi on toki ajanjaksoja, jolloin hinta voi olla metsäteollisuuden kannalta kohtuullisempi eli kotimaisesta puusta on ylitarjontaa metsäteollisuuden kysyntäpotentiaaliin verrattuna. Puun hinnan nousu on tappavaa juuri sen vuoksi, että se on noussut niin nopeasti. Kyse on samantapaisesta ilmiöstä kuin 1990-luvun lamassa, jolloin korkotaso pomppasi 15 prosenttiin. Se tappoi erittäin tehokkaasti yrityksiä, koska mikään yritys ei ollut varautunut sellaiseen korkojen nousuun, minkä päälle tulivat vielä valuuttalainat, jotka devalvaation myötä muuttuivat niitä käyttäneille yrityksille tuhoisiksi.Vertailet taas kautta-aikain reaalisesti yhtä alhaisinta puun hintaa (2020) nykytilanteeseen. Mikä siinä metsän omistamisessa teitä sosialisteja noin hakertaa?
Puun hintahan tippui vaikkapa vuodesta 2019 vuoteen 2020 noin 15%, kun esim. kuusitukin kuutiohinta laski 70 euron tasolta alle 60 euroon. Tänä vuonna korkeimmillaan käytiin 80 euron tasalla, joka siis vuoteen 2019 verrattuna vastaa jotenkuten inflaatiovauhtiamme. Tuosta on kuitenkin jo tultu alas, ja uudet sopimukset kuusitukista päätehakkuulla tehdään nyt keskimäärin 76 euron hintaan. Nimellishinta oli jo 2007 keskimäärin 74 euroa, eli siis reaalihinta oli tuolloin reippaasti korkeampi kuin tänä vuonna. Metsän omistajat ovat kärsineet metsäfirmojen kartelleista ja tuontipuulla kikkailulla hinnan pitämiseksi alhaisena. Putin sitten räjäytti koko totuuden etenkin Storan silmille. Palattiin normaaliin.
Kuitupuun hintaa nostaa kilpailu energiapuun kanssa, ensiharvennuksilla saattaa energiapuusta saada paremman kuutiohinnan kuin kuiduksi myymällä, etenkin kokopuu korjuuna, jossa oksat ja latvat ovat mukana. Energian hintaa taas nostaa se, kun pakon edessä (venäläisen fossiilienergian jouduttua pannaan) maakaasua, öljyä ja hiiltä on ryhdytty korvaamaan puulla. On siis siirrytty fossiilisesta tuontienergiasta kotimaiseen uusiutuvaan energiaan, mikä tietysti mm. helsinkiläisestä näkökulmasta on väärin. Saahan joku siitä puusta rahaa, ja mikä pahinta, usein se on joku maalaisjuntti.
UPM ja Metsä-Group tuottavat paljon sähköä niin tuotannon sivuvirroista kuin suoraan voimalaitoksissaan, ja siksi niiden tulos ei ole romahtanut vaikka kotimaisen puuraaka-aineen hinta on noussut. Ne ovat pystyneet myymään tuolla kalliimmalla raaka-aineella tuotettua sähköä hyvään hintaan, mikä on kompensoinnut muun tuotannon kustannuspaineita. Etkö tätäkään yksinkertaista totuutta tiennyt?? Tuntuu, että usein perustat kirjoituksesi mielikuviisi, et faktoihin - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vertailet taas kautta-aikain reaalisesti yhtä alhaisinta puun hintaa (2020) nykytilanteeseen. Mikä siinä metsän omistamisessa teitä sosialisteja noin hakertaa?
Puun hintahan tippui vaikkapa vuodesta 2019 vuoteen 2020 noin 15%, kun esim. kuusitukin kuutiohinta laski 70 euron tasolta alle 60 euroon. Tänä vuonna korkeimmillaan käytiin 80 euron tasalla, joka siis vuoteen 2019 verrattuna vastaa jotenkuten inflaatiovauhtiamme. Tuosta on kuitenkin jo tultu alas, ja uudet sopimukset kuusitukista päätehakkuulla tehdään nyt keskimäärin 76 euron hintaan. Nimellishinta oli jo 2007 keskimäärin 74 euroa, eli siis reaalihinta oli tuolloin reippaasti korkeampi kuin tänä vuonna. Metsän omistajat ovat kärsineet metsäfirmojen kartelleista ja tuontipuulla kikkailulla hinnan pitämiseksi alhaisena. Putin sitten räjäytti koko totuuden etenkin Storan silmille. Palattiin normaaliin.
Kuitupuun hintaa nostaa kilpailu energiapuun kanssa, ensiharvennuksilla saattaa energiapuusta saada paremman kuutiohinnan kuin kuiduksi myymällä, etenkin kokopuu korjuuna, jossa oksat ja latvat ovat mukana. Energian hintaa taas nostaa se, kun pakon edessä (venäläisen fossiilienergian jouduttua pannaan) maakaasua, öljyä ja hiiltä on ryhdytty korvaamaan puulla. On siis siirrytty fossiilisesta tuontienergiasta kotimaiseen uusiutuvaan energiaan, mikä tietysti mm. helsinkiläisestä näkökulmasta on väärin. Saahan joku siitä puusta rahaa, ja mikä pahinta, usein se on joku maalaisjuntti.
UPM ja Metsä-Group tuottavat paljon sähköä niin tuotannon sivuvirroista kuin suoraan voimalaitoksissaan, ja siksi niiden tulos ei ole romahtanut vaikka kotimaisen puuraaka-aineen hinta on noussut. Ne ovat pystyneet myymään tuolla kalliimmalla raaka-aineella tuotettua sähköä hyvään hintaan, mikä on kompensoinnut muun tuotannon kustannuspaineita. Etkö tätäkään yksinkertaista totuutta tiennyt?? Tuntuu, että usein perustat kirjoituksesi mielikuviisi, et faktoihinUPM:n tulos heikkeni nyt kun sähkön hinta on ollut alhaalla.
Koska niin puun kuin työn hinta on korkeampi Saksassa kuin Suomessa, UPM sulkee tehtaita Saksassa tehostaakseen toimintaansa.
Suomessa ei sen enenpää työ kuin puu ole liian kallista, sen sijaan poliittinen riski on suuri, vihreät jos pääsevät uudelleen hallitukseen niin rajoituksia metsien käyttöön on tulossa, ja se on suurin metsäsektorin investointeja Suomeen hillitsevä tekijä. Valitettavasti.
- Anonyymi
Valtakunnallinen ammattiyhdistysliike ajaa tasakorotuksia ja lyhyempää vuosityöaikaa, vaikka tulotaso on jo nyt 30 prosenttia korkeampi ja vuosityöaika lyhyempi kuin Saksassa vastaavaa tuotetta tekevissä tehtaissa.
https://img.ilcdn.fi/g4ClIiYMuvXTJIGrDGbvufYvCWA=/full-fit-in/920x0/img-s3.ilcdn.fi/2c961f9ffdd27ce7fcf0fe6df38b79a4cba38b0d1328725b6fcef5ac53d7a3ae.jpg
Kuva kertoo miksi tehtaamme lopettaa. palkkakulut jo liian suuret, ei kannata lääkärin palkoilla tehtaat.- Anonyymi
Siltikään ei Stora-Enson johtajan kommentti tue väittämääsi.
- Anonyymi
Vuosiansiolukemat ovat Metsäteollisuus ry:ltä. Siinä ei kerrota, onko palkoissa mukana vuorolisät ja tuotantopalkkiot Saksassa.
Laitapa linkki myös toimihenkilöpalkoista. Väitän, että niissä suunta on päinvastoin eli minä on kokonaisuus?
Puun hinta on nyt noussut.
- Anonyymi
Todellakin ExWorks on valtava rahallinen etu paperi-ja puunjalostusteollisuudelle jonka tuotteet menevät vientiin ja ovat painavia ja tilaa vieviä kuljetuksessa (Exworks tarkoittaa periaatteessa että ostaja maksaa rahtikulut eli lähettää oman kuljetusfirmansa hakemaan tuotteet tehtaalta ja maksaa kaikki rahtikulut ja vakuutukset siitä alkaen). Tosin tässäkin on se haittapuoli että kuljetuskustannukset ostajalle ovat esim. Jenkkiläiselle ostajalle paljon pienemmät jos ostaa tuotteensa kanadalaiselta paperitehtaalta eikä suomalaiselta.
Mutta, tosiasiahan on että paperiteollisuus ei enää kannata ainakaan sanomalehti, kirja, ja kirjoituspaperin osalta. Lehdet ja kirjat luetaan netissä (itselläkin kulkee tabletissa 150 kirjan kirjasto aina mukana), ja muistiinpanot ja muistiot kirjoitetaan tietokoneella ja lähetetään pdf-formaattina työkavereille. Paperittomat toimistot ovat jo arkipäivää ja kirjakaupatkin ovat kasvavassa määrin siirtymässä digitaalisiin kirjoihin. Vessa-, talous-, ja pakkauspaperin ja kartongin tuotanto vielä varmaankin kannattaa, mutta muut paperimiehet voivat kyllä alkaa jo harkitsemaan alanvaihtoa... - Anonyymi
Maajussithan ovat aina olleet kateellisia tehdastyöläiselle. Ei kuulemma tarvi mitään tehdä ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista. Nauttivat, jos tehdas lopetetaan.
Sama tietenkin myös toisinpäin. Kannattaako lähteä tuohon vastakkainasetteluun? - Anonyymi
"Kotimaisen metsäteollisuuden suurin syöpäläinen onkin siis ahne metsänomaistaja eikä suinkaan koneen ääressä kolmivuorotyötä tekevä duunari. Puun korkea hinta karkottaa metsäteollisuutta pois Suomesta, mikä kyllä toisaalta alkaa vähitelle parantaa hiilinielutilannettamme."
MPP heittelee älyttömiä provoja. Jokainen ymmärtää sen, että kun suomesta lähtee metsäteollisuus johonkin nigaraguaan niin se vain pahentaa hiilinielutilannetta.- Anonyymi
maallikko posottaa potaskaa popo
ei taustoja hanskassa
joka eri metsäyhtiöt ovat aivan eri strategialla menossa Miten se pahentaa Suomen hiilinielutilannetta? Minun on vaikea käsittää sitä. Siis jos puuta hakataan Suomessa vähemmän, se pahentaisi Suomen hiilinielutilannetta?
- Anonyymi
mielipidepankki kirjoitti:
Miten se pahentaa Suomen hiilinielutilannetta? Minun on vaikea käsittää sitä. Siis jos puuta hakataan Suomessa vähemmän, se pahentaisi Suomen hiilinielutilannetta?
Ilmakehä on sama joka maailman kolkassa. Meillä tehtaat saastuttaa vähemmän kuin muualla maailmassa.
Kun täällä lopetetaan metsäteollisuus niin sitä silloin lisätään niissä maissa jotka eivät välitä hiilinieluista. Anonyymi kirjoitti:
Ilmakehä on sama joka maailman kolkassa. Meillä tehtaat saastuttaa vähemmän kuin muualla maailmassa.
Kun täällä lopetetaan metsäteollisuus niin sitä silloin lisätään niissä maissa jotka eivät välitä hiilinieluista.Tämän ymmärrän, mutta miksi Suomen pitäisi huolehtia vielä muidenkin maiden päästöistä? Eikös kyse ole siinä tapauksessa näiden yritysten yhteiskuntavastuusta. Suomessa pitäisi varmaan veronmaksajien maksaa metsäyhtiöiden kuluja, jotta nämä jäisivät Suomeen. Mutta ei metsän hakkuiden vähentyminen Suomessa ainakaan pahenna Suomen hiilinielutilannetta. Mehän maksamme EUlle sakkoja, jos emme saavuta sovittuja tavoitteita.
- Anonyymi
mielipidepankki kirjoitti:
Tämän ymmärrän, mutta miksi Suomen pitäisi huolehtia vielä muidenkin maiden päästöistä? Eikös kyse ole siinä tapauksessa näiden yritysten yhteiskuntavastuusta. Suomessa pitäisi varmaan veronmaksajien maksaa metsäyhtiöiden kuluja, jotta nämä jäisivät Suomeen. Mutta ei metsän hakkuiden vähentyminen Suomessa ainakaan pahenna Suomen hiilinielutilannetta. Mehän maksamme EUlle sakkoja, jos emme saavuta sovittuja tavoitteita.
Metsän hakkuiden vähentäminen pienentää hiilinieluja, siksi se on väärä konsti hoitaa hiilineutraalius tavoitteita.
Metsä kasvaa parhaiten nuorena, 20-50 vuotiaana. Vanhat metsät kasvavat hitaammin, sitä hitaammin mitä vanhempia ne ovat. Jos hakkuita vähennetään, kasvu hiipuu puiden ikääntyessä, ja hiilinielut supistuvat. Näinhän on jo käynyt kun metsämme ovat nyt keskimäärin vanhempia kuin esim. 10 vuotta sitten, ja sen vuoksi niiden kokonaiskasvu on jo hiukan supistunut. Myös nuorten metsien hakkuiden laiminlyönti (ensiharvennukset) vaikuttaa hiilinielujen supistumiseen, kun harventamaton tiukka ryteikkö ei kasva kuten oikein harvennettu metsä.
Sotket ilmeisesti hiilivaraston hiilinieluun. Puiden hakkaamatta jättäminen lisää lyhyellä aikavälillä sopivan ikäisiin metsiin sitoutuneen hiilen määrää, mutta sekin hyöty häipyy kun puiden luonnolinen poistuma kasvaa vanhojen puiden lahoamisen seurauksena suuremmaksi kuin kasvu.
- Anonyymi
Maallikkoaloittaja lukee lehteä ja kertoo meille
metsäteollisuuttaa
pikkuisen pitää olla taustaa paskanpuheissakin
kyllä jokainen osaa Kauppalehden lukea ihan itse
Aloittajalla ei ole omaa rahaa pelissä sen kun kopioi ja posotta potaskaa popo
Itse pidän parhaan UPM nyt tulee tulos ihan kohta
olen varonut tänä vuonna mutta ehkä ....- Anonyymi
Asian ydin on siinä, että mistä niitä uutisialukee, eli kestävätkö päivänvaloa.
Siksi on myös oikein, että lainataan luotettavia uutisia, eikä suinkaan kaikki lue Kauppalehteä, ei edes joka toinen.
Joten Mielipidepankki on oikealla asialla ja tieto kun tulee suoraan metsäteollisuudesta.
Se on sitten eri asia, ettei tieto miellytä kaikkia.
Niinhän se on aina - totuudessa! Kaikki eivät lue Kauppalehteä. Jos metsäyhtiön johtajan on paskapuhetta, niin ehkä väittämä kaipaisi myös vähän perusteita. Lienet varmaan itsekin jonkun metsäyhtiön johtaja, kun rohkenen epäillä hänen puheitaan.
- Anonyymi
Metsän koot jne riippuvat laskentatavasta
esimerkiksi Europan metsäisin maa on Slovenia jos lasketaan määrä kuutiossa
per hehtaari
Suomen pinta-alasta on massiivisesti metsää
Saksassa ja itä-Sakssassa on rutosti massana metsää kuin Ruotsissa
UPMn biotehdassa on siellä
seuraa Nallea seuraa .... - Anonyymi
Metsän omistajan ahneus tappaa teollisuuden.
- Anonyymi
Todella hyvä aloitus. Hallitus ampuu ohi työntekijän aseman heikentämisellä. Metsien tuottoon ja harvennuksiin sekä metsittymiseen olisi hyvä kiinnittää huomiota.
Sen sijaan huomio on EU ilmastopäätöksissä, joissa suo-ojat pitäisi palauttaa ja se maksaisi Suomelle satoja miljoonia. - Anonyymi
Et sitten taloudesta ymmärrä mitään ! Kysyntä vastaan tarjonta , myyntihalun voi käynnistää maksamalla hyvin syöden kuitenkin omaa kannattavuuttaan . Olisiko mätä metsäteollisuuden halusta maksaa liiallisesti ?
Sitähän minäkin, että kysyntä vastaan tarjonta. Sehän ei kuitenkaan ole sopinut niille, jotka vuodesta toiseen valittavat työvoimakustannuksista ja ay-liikkeestä. Olisiko mätä palkoissakin metsäteollisuuden halusta maksaa liiallisesti.
- Anonyymi
mielipidepankki kirjoitti:
Sitähän minäkin, että kysyntä vastaan tarjonta. Sehän ei kuitenkaan ole sopinut niille, jotka vuodesta toiseen valittavat työvoimakustannuksista ja ay-liikkeestä. Olisiko mätä palkoissakin metsäteollisuuden halusta maksaa liiallisesti.
UPM ilmoitti juuri sulkevansa paperitehtaan Saksasta ja vähentää sitä kautta tuotantokapasiteettia 600.000 tonnia. Varmaan Saksan halvat palkat oli syynä...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
UPM ilmoitti juuri sulkevansa paperitehtaan Saksasta ja vähentää sitä kautta tuotantokapasiteettia 600.000 tonnia. Varmaan Saksan halvat palkat oli syynä...
Paperin kysyntä on laskenut ja laskee edelleen, joten sen takia se Saksassa oleva tehdas suljetaan.
Työvoimakustannukset ovat n. 15 % paperitehtaan kuluista, mutta puuraaka-aineen hinta on liian korkea kannattavan toiminnan ylläpitämiseksi.
Paperikoneella työskentelevä ihminen saa vuodessa palkkaa n. 65000 euroa, ja saman firman toimitusjohtaja tienaa vuodessa palkkana ja palkkioina n. 2.2 miljoonaa euroa.
- Anonyymi
MPP ja kapo on höynäytetty valtamedian toimesta. Täältä saa oikeaa tietoa ilmastonmuutoksesta:
https://www.youtube.com/watch?v=95FLjdwnhk4&t=18s - Anonyymi
Suomalaiset itse mikäs muu tarviiko tuota ny edes ajatella
- Anonyymi
Täytyy muistuttaa että metsäyhtiöt maksoi ulkoa tuodusta puusta suunnilleen kolminkertaista hintaa että kotimaista puuta saatiin polkuhintaan, venäjä suurin tuontimaa, muutenkin aika raflaavaa uutisoida yhtiöiden tulospudotuksista, todellisuudessa taitaa olla paluu kolmen vuoden takaiseen tulostasoon huipputulosten jälkeen.
- Anonyymi
Huonosti ja hölmösti, siis sokea ideologia pää edeltä tehty vihreä siirtymä.
- Anonyymi
Korean sodasta on kulunut nyt 70 vuotta. Silloin oli puun kantohinta sellainen, että jos vielä tänä aikana reaalihinta nousisi samaan, niin MPP saisi jertta slaakin.
- Anonyymi
Metsän puut pitäisi käyttää harkitusti ja vain tarpeeseen. Vaikka se alentaisi puun kysyntää, se pelastaisi pitkässä juoksussa metsäteollisuuden kannattavuuden. Tuotannon maksimointia tärkeämpää on kulutuksen hillitsiminen ja järkevöittäminen. Tämä näin jos tuottavuudessa huomioidaan kaikki puolet ja vaikutukset. Pahin skenaario on metsien harveneminen ja nuorentuminen vanhojen kulutustottumusten ylläpitämisen tai keinotekoisten tuotteiden kehittämisen vuoksi. Ihan sama kaivosteollisuudessa ja muiden luonnonvarojen hyödyntämisessä. Kasvun raja tulee jossakin vaiheessa vastaan.
- Anonyymi
Noista ay-liikkeen ylimitoitetuista palkkavaatimuksista on täällä luultavasti kirjoittanut vain yksi ainoa palstalainen. Se joka pitkään kirjoitti hieman vaihtelevilla majuri-nikeillä, mutta nykyään esiintyy nikillä anonyymi.
- Anonyymi
Uhka metsillemme tulee Suomen ulkopuolelta
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/59f190d4-1b72-490f-bab9-3cc6da607b58- Anonyymi
Keskusta Sosdem ja Herlln antavat metsäasiat Elokapina-liikkeelle
ja EU valtuuttaa sen hoitamaan
Kyse on ympäristöasiasta ja rasisminvastaisuudesta
https://www.suomenuutiset.fi/voiko-koneen-saatio-pumpata-rahaa-rikoksia-tehtailevalle-kansainvaliselle-aarijarjestolle-ja-vaittaa-edelleen-toimintaansa-yleishyodylliseksi/
- Anonyymi
SOSDEMRASISTIEN VERONIMENTÄ VIE TYÖPAIKAT
JA TUO RAAKALAISIA KEHITYSMAISTA VASTAAVASTI TILALLE
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 39665
- 86638
Sinä mies olisit
ollut se kenet haluan. Edelleen pidän sinua kaikkein ihanimpana ja tärkeimpänä. Kukaan muu ei ole niinkuin sinä. Mutta s31580Poliisin potkija
Kukahan oman elämänsä sankari oli potkaissut poliisia? Iltalehdessä oli juttua.16578Miksi jätit minut
Epätietoisuuteen? Tiedän että pelkäsit mitä siitä seuraa jos asiat tulevat mutta silti. Miksen merkinnyt tarpeeksi?38537Tykkäisitköhän todellisuudessa jutella
Minun kanssa kahdestaan, vai onko tämä palstailu enemmän sinun juttu minun suhteen?49511- 34502
Kun et ota yhteyttä, tarkoittaako se
Että olet menny elämässä eteenpäin ja et myös toivo minulta naiselta viestiä enää?62495- 63491
- 68479