Tehtaanpiippujen ”tulppaaminen” on hallituksen keskeisin ilmastotoimi – Tästä siinä on kyse
Teknisten hiilinielujen suurin haaste on talteenotetun hiilidioksidin varastointi. Suomessa sidottu hiilidioksidi saatetaan kuljettaa esimerkiksi Norjaan.
Hiilensidonnan on tarkoitus laskea Suomen hiilidioksidipäästöjä noin kuudella miljoonalla hiilitonnilla vuodessa.
Tehtaanpiippujen ”tulppaaminen” eli hiilidioksidipäästöjen sidonta ja varastointi on hallitusohjelman keskeisin ilmastotoimi, kertoi ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok) viikonloppuna HS:n haastattelussa.
Hallitus aikoo kannustaa yrityksiä hiilensidontaan niin kutsutun negatiivisten päästöjen huutokaupan avulla. Käytännössä valtio siis maksaisi tehdasyhtiöille hiilipäästöjen sitomisesta.
Vastaavaa kannustejärjestelmää käytetään esimerkiksi Ruotsissa.
Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Olli Tahvonen kritisoi julkisrahoitteista huutokauppamekanismia ”saastuttajalle maksetaan” -periaatteeksi HS:n mielipidekirjoituksessaan.
Ruotsin energiaviraston (Energimyndigheten) arvion mukaan yhden bioperäisen hiilidioksiditonnin sitominen ja varastointi niin sanottuun tekniseen hiilinieluun maksaa noin 95–173 euroa.
Hiilensidonnan on tarkoitus laskea Suomen hiilidioksidipäästöjä arviolta noin kuudella miljoonalla hiilitonnilla vuodessa viimeistään vuonna 2035.
HS.FI Politiikka|Hallitusohjelma 27.7.2023
Tulpataanko ilmastoteknisillä toimilla biovoimalan piippusuunnitelmat lopullisesti?
Teknisten hiilinielujen suurin haaste on talteenotetun hiilidioksidin varastointi. Suomessa sidottu hiilidioksidi saatetaan kuljettaa esimerkiksi Norjaan.
Hiilensidonnan on tarkoitus laskea Suomen hiilidioksidipäästöjä noin kuudella miljoonalla hiilitonnilla vuodessa.
Tehtaanpiippujen ”tulppaaminen” eli hiilidioksidipäästöjen sidonta ja varastointi on hallitusohjelman keskeisin ilmastotoimi, kertoi ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok) viikonloppuna HS:n haastattelussa.
Hallitus aikoo kannustaa yrityksiä hiilensidontaan niin kutsutun negatiivisten päästöjen huutokaupan avulla. Käytännössä valtio siis maksaisi tehdasyhtiöille hiilipäästöjen sitomisesta.
Vastaavaa kannustejärjestelmää käytetään esimerkiksi Ruotsissa.
Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Olli Tahvonen kritisoi julkisrahoitteista huutokauppamekanismia ”saastuttajalle maksetaan” -periaatteeksi HS:n mielipidekirjoituksessaan.
Ruotsin energiaviraston (Energimyndigheten) arvion mukaan yhden bioperäisen hiilidioksiditonnin sitominen ja varastointi niin sanottuun tekniseen hiilinieluun maksaa noin 95–173 euroa.
Hiilensidonnan on tarkoitus laskea Suomen hiilidioksidipäästöjä arviolta noin kuudella miljoonalla hiilitonnilla vuodessa viimeistään vuonna 2035.
HS.FI Politiikka|Hallitusohjelma 27.7.2023
Tulpataanko ilmastoteknisillä toimilla biovoimalan piippusuunnitelmat lopullisesti?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sehän tekee vaan tonnin per jäppinen. Heleppo nakki!
Kummallista.