Roiskeläppärinnan ja raxipossujen kesäloma.

Onko sun elämässäs muuta kuin Numba?

Kuules sun maatalouslomittajalumppus on yliveto, nauti siitä, parempaa et saa.

Pasanen on erikoinen kaveri. Naureskelee "flösöille" pallomahoille, kun itse on flösö pallomaha.
Naureskelee roiskeläppärinnoille, kun vaimollaan on roiskeläppärinnat. Naureskelee Pattayan pojille ja itse ramppaa Pattayalla. Naureskelee osamaksumersuille kun ei ole itsellään autoa ollenkaan. Kutsuu omakotitaloa velkaluukuksi ja asuu itse vuokralla. Hekottelee kun joku piikittelee itseään testosteronilla, kun itse tykittää itseensä kortisonia, sydänlääkkeitä, popsii diabeteslääkkeitä, makoilee yöt uniapneamaski päässään, naiset ei enää kiinnosta ja on niin huonossa kunnossa että ei voi mennä vaimon kanssa edes puistoon kävelylle.

Anonyymi kirjoitti:

Onko sun elämässäs muuta kuin Numba?

Kuules sun maatalouslomittajalumppus on yliveto, nauti siitä, parempaa et saa.

Minäkö aloitin tämän keskustelun roiskeläppärinnoista? En toki, se olit sinä.
Minä vaan kysyin että missä kohtaa tuolla mainitsemallasi Numban rouvalla on rinnat?

Toosiaan et tunne, tosin ei täällä muitakaan pattaya rakkaita enää ole, kun laiffila ja kymppi, tosin näyttävät nekin tulevan samasta osoitteesta, en ole viikkoon tehnyt yhtään avausta, mistään aiheesta. Kerroppas yksikin pattayaa koskeva viesti minkä nämä rakkaita kaksikko on laatinut, jossa jotain kerrotaan pattayasta tai edes thaimaasta, minä sentään olen kertonut että loppurin apinatemppelissä on apinoita.

Anonyymi kirjoitti:

Toosiaan et tunne, tosin ei täällä muitakaan pattaya rakkaita enää ole, kun laiffila ja kymppi, tosin näyttävät nekin tulevan samasta osoitteesta, en ole viikkoon tehnyt yhtään avausta, mistään aiheesta. Kerroppas yksikin pattayaa koskeva viesti minkä nämä rakkaita kaksikko on laatinut, jossa jotain kerrotaan pattayasta tai edes thaimaasta, minä sentään olen kertonut että loppurin apinatemppelissä on apinoita.

Lue lisää

Minä en ole kirjoittanut tänne mitään ainakaan viikkoon, kun on ollut parempaakin tekemistä.

Tämän kirjoitin 2016 palattuani Suomeen talven jälkeen. Kuvastaa mielestäni Pattayan tunnelmaa ainakin omasta näkövinkkelistäni:

"Pattayassa minusta parasta on aamut. Auringonnousun jälkeen lenkkarit jalkaan, vesipullo kouraan ja dallaamaan katuja. Ei ole vielä liian kuuma ja kaupunki vasta heräilee...

Kojunpystyttäjät ovat jo vauhdissa, sporttibaareissa muutamat vannoutuneet kotimaidensa kansallislajien seuraajat istuvat uneliaina kahvikuppi kourassaan tuijottamassa aussifutiksiaan ja rugbyjaan...

Merellä horisontti on jo täynnä vetovarjojen perässä lenteleviä aasialaisia turisteja, muutama leidari hoippuu 15cm korkokengissään umpitunnelissa toisiaan tönien keskenään pilaillen kotiaan kohti herättyään jonkun diskon sohvalta...

Rantavarjojen vuokraajamammat viittilöivät istumaan ja tyrkkäävät jääkylmän kokistölkin kouraan, pari uneliaan näköistä lavataksikuskia turisee keskenään tupakoiden, mopotaksimies nukkuu moponsa päällä hattu silmillä, keittiöistä kuuluu kolinaa ja kokkien lapset kirmailee keskenään pöytien ja tuolien seassa...

Liikkeiden ja baarien edustoja harjaillaan, oranssiin kaapuunsa pukeutunut munkki käy siunaamassa liiketoimia ja kerää siinä kolehtia samalla, kalasataman pojat ovat saaneet työnsä päätökseen ja lähtevät mopoillaan ansaitulle päiväunelleen, tuoretta merenelävää on taas ravintolat täynnä...

Piipahdan walkkarin ainoaan avobaariin, joka on auki jo aamusta, tuttu tyttö laittaa jäitä ja tuoremehua lasiin minut nähdessään ja läimäyttää minua persaukselle tiskirätillään ja kysyy "mikset ikinä vie minua Suomeen, haluan nähdä lunta?"...

Palatessani kotinurkille, hyppään usein vielä chopperini selkään ja käyn tuulettumassa jompparin suunnalla, jossa usein jonkun suomikuppilan edustalla joku kohmeloinen sankari naukkailee vissyään ja puistelee päätään merkitsevästi kertoen edellisestä illasta kaiken olennaisen...

Seuraavaksi piipahdan vielä torialueella, josta lähtee mukaani pussillinen tuoreita hedelmiä, sitten suihkuun ja tsekkaamaan netistä uutiset ja häppeningit...

Uusi päivä on alkamassa, kauppiaat asettaa päivälle buddhalaisen positiiviseen tapaan suuria odotuksia hyvien liiketoimien muodossa, ja päivän vaihtuessa iltaan Pattaya herää todenteolla siihen sykkeeseen minkä se maailman parhaiten osaa, ja se syke ei lopu ennenkuin seuraava aamu taas sarastaa...

Ja kaikki on mahdollista!"

2010

Anonyymi kirjoitti:

Minä en ole kirjoittanut tänne mitään ainakaan viikkoon, kun on ollut parempaakin tekemistä.

Tämän kirjoitin 2016 palattuani Suomeen talven jälkeen. Kuvastaa mielestäni Pattayan tunnelmaa ainakin omasta näkövinkkelistäni:

"Pattayassa minusta parasta on aamut. Auringonnousun jälkeen lenkkarit jalkaan, vesipullo kouraan ja dallaamaan katuja. Ei ole vielä liian kuuma ja kaupunki vasta heräilee...

Kojunpystyttäjät ovat jo vauhdissa, sporttibaareissa muutamat vannoutuneet kotimaidensa kansallislajien seuraajat istuvat uneliaina kahvikuppi kourassaan tuijottamassa aussifutiksiaan ja rugbyjaan...

Merellä horisontti on jo täynnä vetovarjojen perässä lenteleviä aasialaisia turisteja, muutama leidari hoippuu 15cm korkokengissään umpitunnelissa toisiaan tönien keskenään pilaillen kotiaan kohti herättyään jonkun diskon sohvalta...

Rantavarjojen vuokraajamammat viittilöivät istumaan ja tyrkkäävät jääkylmän kokistölkin kouraan, pari uneliaan näköistä lavataksikuskia turisee keskenään tupakoiden, mopotaksimies nukkuu moponsa päällä hattu silmillä, keittiöistä kuuluu kolinaa ja kokkien lapset kirmailee keskenään pöytien ja tuolien seassa...

Liikkeiden ja baarien edustoja harjaillaan, oranssiin kaapuunsa pukeutunut munkki käy siunaamassa liiketoimia ja kerää siinä kolehtia samalla, kalasataman pojat ovat saaneet työnsä päätökseen ja lähtevät mopoillaan ansaitulle päiväunelleen, tuoretta merenelävää on taas ravintolat täynnä...

Piipahdan walkkarin ainoaan avobaariin, joka on auki jo aamusta, tuttu tyttö laittaa jäitä ja tuoremehua lasiin minut nähdessään ja läimäyttää minua persaukselle tiskirätillään ja kysyy "mikset ikinä vie minua Suomeen, haluan nähdä lunta?"...

Palatessani kotinurkille, hyppään usein vielä chopperini selkään ja käyn tuulettumassa jompparin suunnalla, jossa usein jonkun suomikuppilan edustalla joku kohmeloinen sankari naukkailee vissyään ja puistelee päätään merkitsevästi kertoen edellisestä illasta kaiken olennaisen...

Seuraavaksi piipahdan vielä torialueella, josta lähtee mukaani pussillinen tuoreita hedelmiä, sitten suihkuun ja tsekkaamaan netistä uutiset ja häppeningit...

Uusi päivä on alkamassa, kauppiaat asettaa päivälle buddhalaisen positiiviseen tapaan suuria odotuksia hyvien liiketoimien muodossa, ja päivän vaihtuessa iltaan Pattaya herää todenteolla siihen sykkeeseen minkä se maailman parhaiten osaa, ja se syke ei lopu ennenkuin seuraava aamu taas sarastaa...

Ja kaikki on mahdollista!"

2010

Lue lisää

Jatko edelliseen kertoo tositarinaa kyseisen talven tunnelmista:

"Jatketaanpas Pattayan fiilistelyä tositapahtumiin perustuen puoli vuotta sitten. Teemana baari-ilta ja yö!

Edellinen yö päättyi aamu seitsemältä tänään. En ole aivan varma viikonpäivästä ja se tässä mukavaa onkin, ettei sillä ole mitään väliä! Saattaa olla että on viikonloppu.

Reitti kulki viimeisten muistikuvien mukaan thaikkujen karaokebaarin kautta jossakin Itä-Pattayalla, josta jonkun baarin pitäjä meidät lava-autollaan "kotiin" viskasi. Minut, ja mukanani henganneet kolme tuttua tyttöä, jotka eivät lasiin sylje.

Baariin jäi kitarani, jonka voin hakea myöhemmin. Tytöt varmaan tietää missä oltiin. Eikä se kitaran hukkaaminen niin vaarallista ole, kun ne halpoja täällä on. 50 eurolla saa akustisen kepakon joka Suomessa maksaa 250e.

Tyttöset ovat aivan yhtä väsyneitä kuin minäkin, ja rakkauselämä jää tänään vähemmälle. Herrasmiehenä annan heidän nukkua rauhassa ja suhautan jääkaapista Changin auki hiljaa terassilla levottomaan laskuhumalaan. Josko sitä malttaisi muutaman tunnin nukkua sen jälkeen?

Uni tuleekin silmään ja painelen suihkun kautta sänkyyn tyttöjen keskelle. Nukahdan miltei heti, tosin säpsähdellen. Herään siihen muutaman tuntia myöhemmin, kun yksi tytöistä ryntää yks kaks kylppäriin oksentamaan kova-äänisesti. Sänkyyn jääneistä toinen laittaa tyynyn päänsä päälle ja toinen huutaa thaiksi turpa kiinni.

Teen saman tyynytempun itselleni ja koetan nukkua. Se ei onnistu, koska lusikassani oleva takapuoli alkaa liikkua. No.... En kerro tästä sen enempää, ettei kenellekään tulisi paha mieli.)

Huonovointinen tyttö passitetaan kotiinsa vanhemman toimesta. Tyrkkään hänelle sponsorina taksirahaa 500 bahtia housuntaskustani kurottaen, jonka hän laittaa tietenkin taskuunsa ja menee mopotaksilla kämpilleen kilometrin päähän 20:llä bahtilla.

Herään uudelleen joskus viiden aikaan iltapäivällä. Kaksi jäljelle jäänyttä tyttöä nukkuu edelleen äänettömänä ja liikkumatta. Thaimimmien en ole muutes koskaan kuullut kuorsaavan. Outoa.

Käyn uudelleen suihkussa ja katson kuvatustani peilistä. Handsom son of old bitch katsoo sieltä vahingoniloisesti takaisin hymyillen.

Puhdasta ylle, dödöt kainaloon ja jääkaapista Lipo-Vita kera vodkan lärviin. Ja kuin taikaiskusta oveen koputetaan auringonlaskun aikaan. Kaverini kysyy mikä vointi? Vastaan että paras!

Tuikkaan tyttösten käsilaukkujen alle tuhatbahtiset ja sanon kaverille ovella että I'm ready!

Käymme viereisessä seiskassa hakemassa 2 pientä pottua Sam Songia ja painelemme hotellin kattoterassin altaalle. Juomien tyhjentämisen ja kuviokellunnan jälkeen siirrymme hotellimme edessä olevaan katubaariin Beach Roadilla katselemaan vilinää.

Noin puolikahdeksalta illalla onkin sitten "aamupalan" aika. Ravitsevan aterian jälkeen haemme seiskasta palan painikkeeksi Absolut Vodkan, jonka nautimme beachillä, aaltojen vienosti lipattaessa rantaan.

On pitkä hiljaisuus. Kaveri sekä minä olemme ajatuksissamme tovin. Sitten toinen meistä kysyy hiljaisella epävarmalla äänellä: "Mikä suunnitelma?"

Äänetön yhteisymmärrys löytyy hetkessä. Kokistölkit ja tyhjä vodkapullo sujahtavat palmun juuressa olevaan jätesäkkiin ja on alkamassa uusi yö.

Mikä päivä? -Ei mitään väliä. Millainen päivä sulla on huomenna? -En tiedä. 8)"

2010

Anonyymi kirjoitti:

Jatko edelliseen kertoo tositarinaa kyseisen talven tunnelmista:

"Jatketaanpas Pattayan fiilistelyä tositapahtumiin perustuen puoli vuotta sitten. Teemana baari-ilta ja yö!

Edellinen yö päättyi aamu seitsemältä tänään. En ole aivan varma viikonpäivästä ja se tässä mukavaa onkin, ettei sillä ole mitään väliä! Saattaa olla että on viikonloppu.

Reitti kulki viimeisten muistikuvien mukaan thaikkujen karaokebaarin kautta jossakin Itä-Pattayalla, josta jonkun baarin pitäjä meidät lava-autollaan "kotiin" viskasi. Minut, ja mukanani henganneet kolme tuttua tyttöä, jotka eivät lasiin sylje.

Baariin jäi kitarani, jonka voin hakea myöhemmin. Tytöt varmaan tietää missä oltiin. Eikä se kitaran hukkaaminen niin vaarallista ole, kun ne halpoja täällä on. 50 eurolla saa akustisen kepakon joka Suomessa maksaa 250e.

Tyttöset ovat aivan yhtä väsyneitä kuin minäkin, ja rakkauselämä jää tänään vähemmälle. Herrasmiehenä annan heidän nukkua rauhassa ja suhautan jääkaapista Changin auki hiljaa terassilla levottomaan laskuhumalaan. Josko sitä malttaisi muutaman tunnin nukkua sen jälkeen?

Uni tuleekin silmään ja painelen suihkun kautta sänkyyn tyttöjen keskelle. Nukahdan miltei heti, tosin säpsähdellen. Herään siihen muutaman tuntia myöhemmin, kun yksi tytöistä ryntää yks kaks kylppäriin oksentamaan kova-äänisesti. Sänkyyn jääneistä toinen laittaa tyynyn päänsä päälle ja toinen huutaa thaiksi turpa kiinni.

Teen saman tyynytempun itselleni ja koetan nukkua. Se ei onnistu, koska lusikassani oleva takapuoli alkaa liikkua. No.... En kerro tästä sen enempää, ettei kenellekään tulisi paha mieli.)

Huonovointinen tyttö passitetaan kotiinsa vanhemman toimesta. Tyrkkään hänelle sponsorina taksirahaa 500 bahtia housuntaskustani kurottaen, jonka hän laittaa tietenkin taskuunsa ja menee mopotaksilla kämpilleen kilometrin päähän 20:llä bahtilla.

Herään uudelleen joskus viiden aikaan iltapäivällä. Kaksi jäljelle jäänyttä tyttöä nukkuu edelleen äänettömänä ja liikkumatta. Thaimimmien en ole muutes koskaan kuullut kuorsaavan. Outoa.

Käyn uudelleen suihkussa ja katson kuvatustani peilistä. Handsom son of old bitch katsoo sieltä vahingoniloisesti takaisin hymyillen.

Puhdasta ylle, dödöt kainaloon ja jääkaapista Lipo-Vita kera vodkan lärviin. Ja kuin taikaiskusta oveen koputetaan auringonlaskun aikaan. Kaverini kysyy mikä vointi? Vastaan että paras!

Tuikkaan tyttösten käsilaukkujen alle tuhatbahtiset ja sanon kaverille ovella että I'm ready!

Käymme viereisessä seiskassa hakemassa 2 pientä pottua Sam Songia ja painelemme hotellin kattoterassin altaalle. Juomien tyhjentämisen ja kuviokellunnan jälkeen siirrymme hotellimme edessä olevaan katubaariin Beach Roadilla katselemaan vilinää.

Noin puolikahdeksalta illalla onkin sitten "aamupalan" aika. Ravitsevan aterian jälkeen haemme seiskasta palan painikkeeksi Absolut Vodkan, jonka nautimme beachillä, aaltojen vienosti lipattaessa rantaan.

On pitkä hiljaisuus. Kaveri sekä minä olemme ajatuksissamme tovin. Sitten toinen meistä kysyy hiljaisella epävarmalla äänellä: "Mikä suunnitelma?"

Äänetön yhteisymmärrys löytyy hetkessä. Kokistölkit ja tyhjä vodkapullo sujahtavat palmun juuressa olevaan jätesäkkiin ja on alkamassa uusi yö.

Mikä päivä? -Ei mitään väliä. Millainen päivä sulla on huomenna? -En tiedä. 8)"

2010

Lue lisää

Eihän noissa ole mitään tunnelmia pattayasta, väitätkö siis että loppurin apina temppeleissä on apinoita, tuossa on tiivistetty kaikki tarpeellinen tieto yhteen lauseeseen, vai väitätkö ettei ole apinoita, olinhan jopa aijannut kuvan serkuista.

Elämäni alkoholistina.

Anonyymi kirjoitti:

Elämäni alkoholistina.

Alkoholistin pääpuheenaihe ... mikä olisi ..... ALKOHOLI.

Anonyymi kirjoitti:

Alkoholistin pääpuheenaihe ... mikä olisi ..... ALKOHOLI.

Hiukan samoin toistaa kun päiväni murkelina, muuten erinomainen leffa, kertoo siitä kun juuttuu aikalooppiin, ylimielisenä itsekeskeisenä paskana, joka aamu herää samaan, päivästä toiseen, viikosta toiseen, kuukaudesta toiseen suosittelen katsomaan. Vai mitä 2010...