Onko sinulla joku vanha antiikkinen kapine vielä käyttöesineenä? Sanotaan vaikka 1800-luvun lopulta tai 1900- luvun alusta? Minulla on tuohikontti seinällä isoisän isän peruja, pidän siinä kuivakukkia.
Vanhin käyttöesineesi?
Anonyymi-ap
18459
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Onko seinäkello käyttöesine?
Jos on, niin seinälläni huitelee heiluriaan isäni syntymävuotena 1911 Viipurista ostettu kello. Hieno, koristeellinen kaappi.
Toimii alkuperäisellä koneistolla joka on kahdesti käytetty sepällä. Mini akseleiden läpiviennit kuulemma olivat löystyneet, Sanoi seppä noin 10 vuotta sitten.
Soittopuoli sekoilee mutta muutenkaan emme käyttäisi sitä koska ääni on "tapulimainen". Myös naapuriin kuuluva.
Kummisedältä perin taskukellon, kultaisen Leijonan , minkä arvoinen lie !
Per-kel
Katinkultainen ei paljoa, mutta kullitettu on eri asia.
Käytä arvioimassa tai guukeloi!
Viipurista peräisin oleva puntari, jolla punnihen isot kalat. Harvoin tarvihten.
Aviopuoliso.
Minulla on lähes jokapäiväisessä käytössä messinkinen mortteli sauvoineen, mieheni suvussa 1800-luvun lopulta tähän päivään kulkenut. Hienonnan siinä mausteita ja yrttejä, monien emäntien toimeliaat kädet sukupolvien ketjussa ovat pitäneet sauvan hohtavana..
Minulla on mm. viime vuosisadan alkupuolelta peräisin oleva, jo muodottomaksi teroitettu Fiskarsin leipäveitsi, jonka olen perinyt isoäidiltäni. Se oli silloin jo vanha, käytössä kulunut, mutta terävämpää veistä saa hakea. Hipaisu vain terottimella, ja se silppuaa niin lihat kuin vihanneksetkin kauniisti.
Käytän veistä päivittäin, ja kerran mieheni joutui tekemään sille uuden varren, kun vanha puu alkoi lohkeilla. Siitäkin on jo parikymmentä vuotta, ja hyvin on kestänyt otettani.
Minulla on myöskin mortteli, kuten Ramoonalla, mutta se on "vasta" 100 v. Appeni oli sen antanut vaimolleen 20-luvulla, ja sen kylkeen on kaiverrettu anopin nimi.. Minä olen nostanut morttelin keittiön kaapin päälle ihailtavaksi, saahan sen sieltäkin tarvittaessa käyttöön.
Uskon, että monilla on käytössään näitä edellisten polvien emäntien hankkimia keittiövälineitä, astioita ja patoja. Ne eivät kulu ja niiden käyttäminen on jollakin tapaa terapeuttista ja kotoisaa.
Mkr.
Rintarossi 1800-luvun puolelta. Harvoin käytän.
Minulla on käytössä ortodoksinen risti, joka on kulkenut äidiltä tyttärelle aina 1700-1800 luvulta, minun vuoro on ollut nyt. Tyttäriä on kaksi, tyttären tyttäriä yksi, jolle se tulee seuraavaksi.
Tuollaiset perinnöt ovat korvaamattomia. Vie risti asiantuntijalle, ehkä saat siitä tietoja, jotka nostavat sen arvoa entisestään.
Minulle on kulkeutunut Wirsikirja vuodelta 1828, joka nyt ei ole enää käyttöesine, kuten aloittaja mainitsee, mutta tallessa on, ja sen arvoa lisää vielä sen aikaisen omistajan omakätiset merkinnät kirjan etusivuilla.
Ensin ajattelin, että onhan noita vanhoja esineitä itselläkin vielä paljon käytössä. Mutta eipäs olekaan. Esineitä on, mutta siirtyvät perintönä isältä pojalle tai tyttärelle samassa laatikossa jossa olen ne itse perinyt.
Vanhin käyttöesine joka on päivittäisessä käytössä on siis aika uusi. Arabian voipytty 40-luvulta. Toimii sipulipurkkina keittiön työtason kulmalla.
Vanhin käytössä oleva huonekalu on pitkään suvussa kulkenut 1700 luvun kaappi, mutta huonekalut eivät taida olla varsinaisia käyttöesineitä, mutta käyttöesinekaappina, eli astiakaappina tuo toimii.
Loppujen lopuksi - mikä on käyttöesine. Vain jokin keittiöväline voi olla jokapäiväisessä käytössä. Minulla on messinkiset kynttilänjalat vuosisadan vaihteesta, ja "käytän" niitä päivittäin ikkunanlaudalla. Entä "ristalliruunu"? Sata vuotta. 😀
Mkr.
Vanhin käyttöesine meikäläisellä lienee polkupyörä 1970-luvulta.
Entinen kotimökki paloi 33 vuotta sitten. Siinä menivät muistoesineet. .
Minä olen avannut kesämökin aittaan kotimuseon, jonne on koottu 65 v. sitten kuollen appiukon lapsuudenkodista peräisin olevia maataloustyövälineitä. omatekoisia, omassa pajassa nakuteltuja vesureita ja muita tarvikkeita, ja itse tehtyjä saaveja ja keittiövälineitä 1800-luvulta. Ja siitä ajasta nuorempia suvun jäsenten käytössä olleita esineitä. Ei tahdo aitan tilat riittää. Jokainen poistettu esine kertoo omasta ajastaan. Kolmessa polvessa jo muistellaan esineitten käyttöaikoja. Museoni on suosittu paikka.
Mkr.
Siippa tuossa keittiössä Vm 1950 :-*
Gubbe 74
Rouvallaai sohvalla 74- vuotias sovinisti.
Minulla on isovanhempien häämatkaltaan Savonlinnasta ostama Arabian seinälautanen. Käytöksi kai voi sanoa, kun katselen sitä.
Äidiltäni peruja kakkulapio ja Arabian Kaktus-lautasia, jotka käytössä.
Oma ostamani Braunin sauvasekoitin, monitoimileikkuri iältään jo yli 30 v. Toimii.
Sauvasekoittimesta tuli mieleeni v. -64 kuolleelta anopiltani peritty sähkövatkain. Se on myös Braun, on käytössä kesämökillä. Siellä se on kestänyt kymmenet pakkastalvet kaapissa.