Lennoista on tullut monille lähes jokapäiväinen matkustustapa ja lomalennot ovat olleet jo vuosia lähes kaikkien ulottuvilla, mutta tästä huolimatta lentopelko jäytää monia matkustajia.
Sen huomaa hyvin kun lennetään ”alas”, siis etelään, alkuvaiheessa koneen täyttä puheensorina, kun vierustoverit murjaisevat ensimmäiset vitsit, verrataan kokemuksia lomilta ja valitetaan koneen ahtautta. Kun sitten päästään rullaukseen ja vihdoin kiitoradan päähään, matkustamossa on tunnelma kun ”maahanpanijaisissa”. Vasta ensimmäinen juomatarjoilu ”laakasee” tilanteen, mutta jollakin saattaa nenä pysyä valkoisena vielä senkin jälkeen. Toki ymmärrän ihmisen hädän ja fobiat tietäen sen, että moni ei voi pelolleen mitään.
Varsinaisesti lentopelkoasia tuli mieleeni keskustelussa lomaseurueemme kesken, jossa vertailimme loma- ja lentokokemuksiamme. Kaikki muistivat erään Finnairin kapteenin jolla oli sana ja huumori hallussa. Muistan tämän kapteeniin noin viiden vuoden takaa eräältä lomalennolta Kreikkaan. Kun kone rullasi kohti kiitoradan alkua, kapteeni kuulutti: ”Tervetuloa lomalennolle Haniaan, ajamme ensimmäiset kolme kilometriä maitse ja lopun matkaa ilmassa”. Kun kone odotti merkkiä nousukiitoon, kapteeni kuulutti: ”Noustaan tuosta kohta ilmaan ja sen jälkeen kaarran vasemmalle, jotta jaamme melusaasteen tasaisesti kaikille vantaalaisille”………..
Näitä samoja murjaisuja saimme kuulla koko matkan ja matkustamo hörähteli nauruun kun parasta hupiohjelmaa katsoessaan. Tämä mainio kapteeni sai sellaisen tunnelman aikaan, että hyvin harva muisti lentopelkoaan tai sen, että olimme reilun 10km korkeudessa. Huumori tai sen hallinta lahja siihen tuskin saa opastusta koulutuksessa, mutta tällaisia kapteeneja toivoisi koneen puikkoihin lisää.
Sen huomaa hyvin kun lennetään ”alas”, siis etelään, alkuvaiheessa koneen täyttä puheensorina, kun vierustoverit murjaisevat ensimmäiset vitsit, verrataan kokemuksia lomilta ja valitetaan koneen ahtautta. Kun sitten päästään rullaukseen ja vihdoin kiitoradan päähään, matkustamossa on tunnelma kun ”maahanpanijaisissa”. Vasta ensimmäinen juomatarjoilu ”laakasee” tilanteen, mutta jollakin saattaa nenä pysyä valkoisena vielä senkin jälkeen. Toki ymmärrän ihmisen hädän ja fobiat tietäen sen, että moni ei voi pelolleen mitään.
Varsinaisesti lentopelkoasia tuli mieleeni keskustelussa lomaseurueemme kesken, jossa vertailimme loma- ja lentokokemuksiamme. Kaikki muistivat erään Finnairin kapteenin jolla oli sana ja huumori hallussa. Muistan tämän kapteeniin noin viiden vuoden takaa eräältä lomalennolta Kreikkaan. Kun kone rullasi kohti kiitoradan alkua, kapteeni kuulutti: ”Tervetuloa lomalennolle Haniaan, ajamme ensimmäiset kolme kilometriä maitse ja lopun matkaa ilmassa”. Kun kone odotti merkkiä nousukiitoon, kapteeni kuulutti: ”Noustaan tuosta kohta ilmaan ja sen jälkeen kaarran vasemmalle, jotta jaamme melusaasteen tasaisesti kaikille vantaalaisille”………..
Näitä samoja murjaisuja saimme kuulla koko matkan ja matkustamo hörähteli nauruun kun parasta hupiohjelmaa katsoessaan. Tämä mainio kapteeni sai sellaisen tunnelman aikaan, että hyvin harva muisti lentopelkoaan tai sen, että olimme reilun 10km korkeudessa. Huumori tai sen hallinta lahja siihen tuskin saa opastusta koulutuksessa, mutta tällaisia kapteeneja toivoisi koneen puikkoihin lisää.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hän on jo jäänyt valitettasti eläkkeelle.
Toimin itse lentoemäntänä ja lomalentojen kohokohta oli kun Manu oli kapteenina. Hän osasi luoda ikävissäkin tilanteissa (myöhästymiset, turbulenssit ym.)leppoisan tilanteen matkustamoon.
Leppoisia eläkepäiviä Manulle!
Hei
Laskeuduimme Hki-Vantaalle lähes "säkkisumussa". Kone ei mennnyt "putkeen", vain jäi parkkiin, mistä matkustajat noudetaan bussilla terminaaliin.
Kaikki matkustajat olimme jo odottaneet tovin kuljetusta ja seisoimme konen käytävällä. Koneen kapteeni odotteli myös poispääsyä koneesta ja vilkuili ulos avaamattoman ulko-oven edessä.
Kun bussia ei vieläkään kuulunut ilmoitti ko. kapteeni kovalla äänellä: "Jospas kukaan ei huomannut kun me tultiin!" Minusta huuli oli hyvä ja sopi ko. tilanteeseen ja vapautti myös tunnelmaa kiireisten liikemiestenkin keskuudessa!
Hyvä huumori on aina paikallaan !
t. A340
"Jos teitä nyt pelottaa laskun aikana, tehkää vain ihan reilusti sama kuin minä. Laittakaa silmät kiinni."
Sama kapteeni nimeltään Sillanpää,joka muun muassa lentäessämme Samokselle kallisti vähäsen konetta Lesboksen kohdalla ja käski matkustajien miettiä mistä saari on saanut nimensä.Siinä kun on naisen kohtua muistuttava sisä lahti.Oli muutenkin elämäni parhaita lentoja.MD-83 ei kaivannut air show:ta.
sai otsarypyt poistumaan ja sydämen läpätyksen rauhoittumaan kun erittäin rankan laskun jälkeen , tuntui kuin kone olisi pudonnut alas viimet metrit, miespurseri kuulutti "the captain thought he was landing on an aircraftcarrier but I am happy to tell you we are at Miami international airport", kyseessä oli TWA:n lento.