Insinööriliitto vaatii lisää lomaa

Niin mutta kun on insinööreillä huonot palkat niin kyllä pitää lomasta palkkaa saada ;-O

Pyytämättä ei tipu, eteen kuin illallinen joillekin. Työelämässä on nykyään paljon ihmisiä, joilla lomien pitäminen ei onnistu. Pätkätyösuhteet, ja muut epätyypilliset työn muodot. Tai sitten lomakertymä jää pieneksi työpaikan vaihtumisen vuoksi.
Jälkimmäiselle ei voi mitään, mutta epätyypillisissäkin työsuhteissa jotka jatkuvat vuosikausia, ihmiselle kuuluisi jonkinlainen loma joka vuosi. Lyhyempikin jos ei ole paljon kertymää, auttaa jaksamaan eteenpäin.

Työpaikalla oleskelun määrällä ei välttämättä ole syy-seuraussuhdetta työntekemisen tuottavuuteen. Kun verrataan työaikaa eri maissa, rinnalle pitäisi ottaa työn tuottavuuden vertailu.

Anonyymi kirjoitti:

Työpaikalla oleskelun määrällä ei välttämättä ole syy-seuraussuhdetta työntekemisen tuottavuuteen. Kun verrataan työaikaa eri maissa, rinnalle pitäisi ottaa työn tuottavuuden vertailu.

Lue lisää

Suomessa on edelleen vallassa se myytti että suomalainen työntekijä on julmetusti tehokkaampi kuin muiden maiden työntekijät.
Työn tehokkuus ja tuottavuus on laskenut koko 2000 luvun, tai no poikkeus niissä vanhemmissa työntekijöissä.
Fakta vain on se että vanhempi eläkeikää lähestyvä työntekijä vaikka hänen työteho on radikaalisti alentunut on monesti tuottavampi kuin nuoremmat.

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa on edelleen vallassa se myytti että suomalainen työntekijä on julmetusti tehokkaampi kuin muiden maiden työntekijät.
Työn tehokkuus ja tuottavuus on laskenut koko 2000 luvun, tai no poikkeus niissä vanhemmissa työntekijöissä.
Fakta vain on se että vanhempi eläkeikää lähestyvä työntekijä vaikka hänen työteho on radikaalisti alentunut on monesti tuottavampi kuin nuoremmat.

Lue lisää

Miksei näitä vanhempia sitten palkata töihin? Voisko olla, ettei ne olekkaan niin tehokkaita kuin harhaiset luulevat?

Anonyymi kirjoitti:

Miksei näitä vanhempia sitten palkata töihin? Voisko olla, ettei ne olekkaan niin tehokkaita kuin harhaiset luulevat?

Yli viiskymppisissä on sairaus(kulu)riski. Minunkin työpaikalla on elämätapasairastelija, jolle työssäkäyminen on muuttunut lomien jatkumoksi. Kuukausi saikkua siirtää (jatkaa) lomaa kuukaudella. Sairautensa laatu on sellainen että saikkua saa aina kun haluaa. Vuosilomansa henkilö on pätkinyt yhden tai useamman päivän jakoisin. Oikeasti tarkastellen henkilö ei ole enää työkykyinen tehtävässään.

Päätös loman siirtämisen mahdollisuudesta saitsun perusteella on heittämällä tyhmin työsuhteeseen liittyvä päätös ikinä.

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa on edelleen vallassa se myytti että suomalainen työntekijä on julmetusti tehokkaampi kuin muiden maiden työntekijät.
Työn tehokkuus ja tuottavuus on laskenut koko 2000 luvun, tai no poikkeus niissä vanhemmissa työntekijöissä.
Fakta vain on se että vanhempi eläkeikää lähestyvä työntekijä vaikka hänen työteho on radikaalisti alentunut on monesti tuottavampi kuin nuoremmat.

Lue lisää

Työntekjöiden tehokkuutta yleisellä tasolla on mahdoton verrata eri maiden välillä koska muuttujia on valtava määrä. Pitäisi verrata ammatti- ja tehtäväkohtaisesti esim paria sataa tehtävää eri maiden vastaaviin.

Anonyymi kirjoitti:

Työntekjöiden tehokkuutta yleisellä tasolla on mahdoton verrata eri maiden välillä koska muuttujia on valtava määrä. Pitäisi verrata ammatti- ja tehtäväkohtaisesti esim paria sataa tehtävää eri maiden vastaaviin.

Lue lisää

Työn tuottavuus ja kannattavuus ovat täysin työnantajan vastuulla.
Töiden tekemisen tekniset edellytykset. Koskee aineellista ja aineetonta aluetta.
Tsaarinajan perinnön jäämänä omistajan, johtajan ja kaikkien työnantajan edustajien "minä määrään" asenne syö suorittajien motivatiota ja sen seurauksena tahdään vain mikä koetaan pakolliseksi.
Toverillinen keskusteluympäristö luo "meidän homma" hengen jonka aikaansaamaa tulostakin on syytä jakaa kohtuullisesti.
Pikkupomon status vain kohenee jos moinen hyppää tarvittaessa auttamaan tarpeellisessa paikassa varsinaisessa työssäkin.

Eri maiden vertailu. Mentyäni aikanaan Ruotsiin raskaisiin tusinaduuneihin huomasin hyvin pian miten paremmin siellä oli työt valmisteltu ja organisoitu. Ei ollut epäselvää tekemisestä. Ei etsimisiä eikä ihmettelemisiä. Jokainen näki oman roolinsa kokonaisuudessa ja tunsi merkityksensä.
Ja paljon muuta.
Kokemuksia yhdestä pienehköstä metallituotteita valmistavasta yrityksestä Yhdestä suuresta yrityksestä jossa käytännössä itseohjautuvat ryhmät olivat alle 10 tekijän kokoisia sekä kahdesta rautavalimosta.

Anonyymi kirjoitti:

Työn tuottavuus ja kannattavuus ovat täysin työnantajan vastuulla.
Töiden tekemisen tekniset edellytykset. Koskee aineellista ja aineetonta aluetta.
Tsaarinajan perinnön jäämänä omistajan, johtajan ja kaikkien työnantajan edustajien "minä määrään" asenne syö suorittajien motivatiota ja sen seurauksena tahdään vain mikä koetaan pakolliseksi.
Toverillinen keskusteluympäristö luo "meidän homma" hengen jonka aikaansaamaa tulostakin on syytä jakaa kohtuullisesti.
Pikkupomon status vain kohenee jos moinen hyppää tarvittaessa auttamaan tarpeellisessa paikassa varsinaisessa työssäkin.

Eri maiden vertailu. Mentyäni aikanaan Ruotsiin raskaisiin tusinaduuneihin huomasin hyvin pian miten paremmin siellä oli työt valmisteltu ja organisoitu. Ei ollut epäselvää tekemisestä. Ei etsimisiä eikä ihmettelemisiä. Jokainen näki oman roolinsa kokonaisuudessa ja tunsi merkityksensä.
Ja paljon muuta.
Kokemuksia yhdestä pienehköstä metallituotteita valmistavasta yrityksestä Yhdestä suuresta yrityksestä jossa käytännössä itseohjautuvat ryhmät olivat alle 10 tekijän kokoisia sekä kahdesta rautavalimosta.

Lue lisää

Nyt puhut paskaa.
Irtisanoin 7v sitten kannattamattomia työntekijöitä.
Pidin koulutustilaisuuksia ja kävin työmailla ihan kädestä pitäen opettamassa oikeat työtavat.
kiinnitin huomiota myös työergonomiaan yms.
Mutta ei aina kun kävin työmaalla niin asiat tehtiin väärin, mikään neuvo tai ohjeistus ei auttanut ei kirjalliset, ei poverpoint esitykset, ei suulliset, ei kädestä pitäen ohjeistetut.
Palkankorotuspyynnöt oli ainoat mitä osasivat vaikka palkat olivat 30% tessiä paremmat ja paremmat kuin kilpailijayrityksessä.
Laiminlöivät jopa tessissä asetettuja työkalujen ja työkoneiden huolenpito sopimuksen joka johti isoihin työkaluhävikkeihin.

Näiden työntekijöiden pitäminen oli raakasti tappiollista enkä palkannut ketään tilalle vaan supistin toimintaa.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt puhut paskaa.
Irtisanoin 7v sitten kannattamattomia työntekijöitä.
Pidin koulutustilaisuuksia ja kävin työmailla ihan kädestä pitäen opettamassa oikeat työtavat.
kiinnitin huomiota myös työergonomiaan yms.
Mutta ei aina kun kävin työmaalla niin asiat tehtiin väärin, mikään neuvo tai ohjeistus ei auttanut ei kirjalliset, ei poverpoint esitykset, ei suulliset, ei kädestä pitäen ohjeistetut.
Palkankorotuspyynnöt oli ainoat mitä osasivat vaikka palkat olivat 30% tessiä paremmat ja paremmat kuin kilpailijayrityksessä.
Laiminlöivät jopa tessissä asetettuja työkalujen ja työkoneiden huolenpito sopimuksen joka johti isoihin työkaluhävikkeihin.

Näiden työntekijöiden pitäminen oli raakasti tappiollista enkä palkannut ketään tilalle vaan supistin toimintaa.

Lue lisää

Katso peiliin!
Joko henkilövalintasi tai johtamistapasi ovat päin seiniä.
Jätin mainitsematta kotimaan kokemukseni. Yksi suuri perusteollisuuden yritys joka oli vaikein.
4 pk-yritystä joiden duunarimäärä oli 10 - 25 henkilöä.
Olin yhdessä toimitusjohtajan vakanssilla ja kolmessa tuotantopäällikkönä.
Yhdessä palkkaani korotettiin puolen vuoden näytön jälkeen. Yhdessä se korvattiin laatu- , tuottavuus ja toimitusvarmuus bonuksilla jotka olivat jonkin verran yli kk- palkkani.
Kokoaikainen periaate oli, että palkkani kehittyi vähintään metallin tes:n mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Katso peiliin!
Joko henkilövalintasi tai johtamistapasi ovat päin seiniä.
Jätin mainitsematta kotimaan kokemukseni. Yksi suuri perusteollisuuden yritys joka oli vaikein.
4 pk-yritystä joiden duunarimäärä oli 10 - 25 henkilöä.
Olin yhdessä toimitusjohtajan vakanssilla ja kolmessa tuotantopäällikkönä.
Yhdessä palkkaani korotettiin puolen vuoden näytön jälkeen. Yhdessä se korvattiin laatu- , tuottavuus ja toimitusvarmuus bonuksilla jotka olivat jonkin verran yli kk- palkkani.
Kokoaikainen periaate oli, että palkkani kehittyi vähintään metallin tes:n mukaan.

Lue lisää

Eli olit työnjohtajan sellaisessa toimialassa jossa työtä tehtiin tiukan esimiesvalvonnan alla.
Minun ala oli sellaista että työtä tehtiin 1-4 miehen työkunnissa ja pahimmillaan 500km päässä firman toimipisteestä.
Työt oli myös lyhytaikaisia eli 1-5 päivää ja siirryttiin toiseen työkohteeseen ja monesti aivan eri paikkakunnalle.
Sinun ratkaisu olisi tietenkin ollut että palkataan joka kohteeseen työnjohtaja valvomaan että työt tehdään oikein?
Sama juttu minun alalla, kun olin osa urakkaporukkaa niin urakkatienesti nousi reilu kaksinkertaiseksi (tuntipalkkana lähes 40€/h).

Tehdastyötä pystyy tekemään koulutettu apinakin mutta keikkatyössä se apina retkahtaa herkästi syömään banaaneja.
Eli nykyään se älypuhelin vetää voiton.
Kalustoa särettiin sillä ajatuksella että silloin saadaan uusia, no auton kohdalla eivät saaneet uutta sillä irtisanoin lähes kaikki.

Anonyymi kirjoitti:

Työpaikalla oleskelun määrällä ei välttämättä ole syy-seuraussuhdetta työntekemisen tuottavuuteen. Kun verrataan työaikaa eri maissa, rinnalle pitäisi ottaa työn tuottavuuden vertailu.

Lue lisää

Tuo on muuten hyvä pointti, mutta millä perustein se tuottavuus lasketaan? Jollain toisella on ne rahakkaammat jutut, mitä töitään tekee. Joku muu puurtaa tosissaan vähemmän tuottavien asioiden kimpussa, lorvailematta. Kumpi on välttämätön? Sekö joka hoitaa ihmisiä, vai sekö jonka työ tuottaa uusien rakennusten tai koneiden piirustuksia? Sekö joka pyörittelee mielessään numeroita, joka kertovat mikä ei tuota, vai Sekö joka ajaa postia?

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on muuten hyvä pointti, mutta millä perustein se tuottavuus lasketaan? Jollain toisella on ne rahakkaammat jutut, mitä töitään tekee. Joku muu puurtaa tosissaan vähemmän tuottavien asioiden kimpussa, lorvailematta. Kumpi on välttämätön? Sekö joka hoitaa ihmisiä, vai sekö jonka työ tuottaa uusien rakennusten tai koneiden piirustuksia? Sekö joka pyörittelee mielessään numeroita, joka kertovat mikä ei tuota, vai Sekö joka ajaa postia?

Lue lisää

Työn tuottavuus on helppo mitata sillä että tehdään testi kuinka tehokkaasti työ voidaan tehdä jos se tehdään 100% teholla.
Tietenkään tuolla 100% teholla ei voi tehdä koko ajan vaan normi työteho on siinä 70% luokkaa.
Esim. hoitoalalla, tehdään testinä kaikki hoitotoimenpiteet "liioitetllun tehokkaasti" ja verrataan sitä sitten normaali tehoon.
Faktaa vain on se että osaamaton ja tehoton henkilö voi kokea että hän tekee hirveästi töitä mutta kun verrataan tuohon 100% tehoon niin hänen työpankosensa on vain 20% tuosta tehokkaasta työstä.
Joka pirun asia voidaan mitata, se että työteho ja sitäkautta tuottavuus on laskenut aloilla joissa väitetään ettei tuottavuutta voi mitata.

Äitini tapasi sanoa että vie mennessä ja tuo tullessa, eli jos joka askelella on tarkoitus niin työ etenee mutta jos joka asia käydään erikseen tekemässä niin homma menee tehottomaksi.

Eli mikään ammattiryhmä ei ole sellaista jossa ei tuottavuutta voitaisi laskea.

Anonyymi kirjoitti:

Työn tuottavuus on helppo mitata sillä että tehdään testi kuinka tehokkaasti työ voidaan tehdä jos se tehdään 100% teholla.
Tietenkään tuolla 100% teholla ei voi tehdä koko ajan vaan normi työteho on siinä 70% luokkaa.
Esim. hoitoalalla, tehdään testinä kaikki hoitotoimenpiteet "liioitetllun tehokkaasti" ja verrataan sitä sitten normaali tehoon.
Faktaa vain on se että osaamaton ja tehoton henkilö voi kokea että hän tekee hirveästi töitä mutta kun verrataan tuohon 100% tehoon niin hänen työpankosensa on vain 20% tuosta tehokkaasta työstä.
Joka pirun asia voidaan mitata, se että työteho ja sitäkautta tuottavuus on laskenut aloilla joissa väitetään ettei tuottavuutta voi mitata.

Äitini tapasi sanoa että vie mennessä ja tuo tullessa, eli jos joka askelella on tarkoitus niin työ etenee mutta jos joka asia käydään erikseen tekemässä niin homma menee tehottomaksi.

Eli mikään ammattiryhmä ei ole sellaista jossa ei tuottavuutta voitaisi laskea.

Lue lisää

Tätä 100% työn tuottavuuden mittausta kun käytettäisiin pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien työhön...Lukisin mielelläni tutkimuksen tuloksia ;-)

Anonyymi kirjoitti:

Eli olit työnjohtajan sellaisessa toimialassa jossa työtä tehtiin tiukan esimiesvalvonnan alla.
Minun ala oli sellaista että työtä tehtiin 1-4 miehen työkunnissa ja pahimmillaan 500km päässä firman toimipisteestä.
Työt oli myös lyhytaikaisia eli 1-5 päivää ja siirryttiin toiseen työkohteeseen ja monesti aivan eri paikkakunnalle.
Sinun ratkaisu olisi tietenkin ollut että palkataan joka kohteeseen työnjohtaja valvomaan että työt tehdään oikein?
Sama juttu minun alalla, kun olin osa urakkaporukkaa niin urakkatienesti nousi reilu kaksinkertaiseksi (tuntipalkkana lähes 40€/h).

Tehdastyötä pystyy tekemään koulutettu apinakin mutta keikkatyössä se apina retkahtaa herkästi syömään banaaneja.
Eli nykyään se älypuhelin vetää voiton.
Kalustoa särettiin sillä ajatuksella että silloin saadaan uusia, no auton kohdalla eivät saaneet uutta sillä irtisanoin lähes kaikki.

Lue lisää

Tiukka esimisevalvonta?!?!
Typerin ajateltavissa oleva ratkaisu.
Yhdellä yrityksellä oli tuotantoa kahdella, toisistaan noin 250km erillään olevilla paikkakunnilla.
Toisen toimipisteen järjestelyistä ja raportoinnista vastasi työhön osallistuva duunari.
Työt olivat urakoituja ja jokainen tekijä vastasi temeisensä hyväksyttävästä laadusta.
Muutamia kyseisen toimipisteen duunareista oli jatkuvasti komennuksella pääpaikalla.
Kaikissa paikoissa vallitsi, ainakin muutaman kuukauden kuluttua "meidän henki" tekemisessä. Jokainen otti huomioon seuraavan työvaiheen vaatimukset hoitaen oman osuutensa siten, ettei seuraavalla kaverilla ollut moittimista.
Tilanteen vaatiessa auttelin kaveria haalariduunissa.
Tilauskannan vaihdellessa sesonkiluontoisesti, pidimme porukalla palaverin tilausten vähentyessä.
Vaihtoehdot. Vaputuva kapasiteetti käytetään tuntipalkkatyöllä hallin toimintojen kehittämiseen. Terässingon suojalevyjen valmistus kalliiden varaosien osttamisen asemesta.
Jigien kunnostus. Suojakaasuputkiston rakentaminen jne. Osa kavereista oli ennakoinut tilanteen ja siirtäneet lomiaan ko. ajankohtaan. Osa halusi tehdä 4 päiväistä viikkoa. Kuka mitenkin.
uvaavaa oli eräässä paikassa, että sain ylimääräiset, yli kuukauden palkkaani vastaavat bonukset toimitusvarmuudesta, laadusta ja tuottavuudesta.
Perusajatus on se, että tuotanto syntyy tekijän toimesta.
Keikkatyöt? Muutamat luokkahtsaajat olivat haluttuja viikonloppukeikoille talousalueen kartonki- ja sellutehtaille. Hepuille osoitettiin työ ja toivottu aikataulu. Kasasivat itse työvälineensä ja menivät omatoimisesti kohteeseen. Hoitivat homman ja tuivat ilmoittautumaan maanatai iltapäivisin.

Aikoinaan duunarina kusin kyttääjiä silmään mukaan lukien kellokallet. Ahkeran näköisesti mutta vähän valmista.
Duunari tekee kun on motivoitunut jota edesauttaa tunne luottamuksesta ja arvostuksesta.

Anonyymi kirjoitti:

Työn tuottavuus on helppo mitata sillä että tehdään testi kuinka tehokkaasti työ voidaan tehdä jos se tehdään 100% teholla.
Tietenkään tuolla 100% teholla ei voi tehdä koko ajan vaan normi työteho on siinä 70% luokkaa.
Esim. hoitoalalla, tehdään testinä kaikki hoitotoimenpiteet "liioitetllun tehokkaasti" ja verrataan sitä sitten normaali tehoon.
Faktaa vain on se että osaamaton ja tehoton henkilö voi kokea että hän tekee hirveästi töitä mutta kun verrataan tuohon 100% tehoon niin hänen työpankosensa on vain 20% tuosta tehokkaasta työstä.
Joka pirun asia voidaan mitata, se että työteho ja sitäkautta tuottavuus on laskenut aloilla joissa väitetään ettei tuottavuutta voi mitata.

Äitini tapasi sanoa että vie mennessä ja tuo tullessa, eli jos joka askelella on tarkoitus niin työ etenee mutta jos joka asia käydään erikseen tekemässä niin homma menee tehottomaksi.

Eli mikään ammattiryhmä ei ole sellaista jossa ei tuottavuutta voitaisi laskea.

Lue lisää

Täysin asiaa tuntemattoman pähkäilyä!
Fyysisen työn mittauksen standardisoinnin periaatteet ovat syntyneet yli 100 vuotta sitten.
Suorituksen menetelmän seikkaperäinen määritys.
Normaalijoutuisuus on standardisoitu.
Koulutetun henkilön suorittama tekemisen joutuisuuden määritys.
Normaali on 100. Urakkajoutuisuus 120. Suuret poikkeamat suuntaan tai toiseen eivät sovi määrityksen perusteiksi.
Liikeaikajärjestelmät ovat oma lukunsa joilla on omat etunsa ja mittauksen perusteina omat vaivansa.

Anonyymi kirjoitti:

Täysin asiaa tuntemattoman pähkäilyä!
Fyysisen työn mittauksen standardisoinnin periaatteet ovat syntyneet yli 100 vuotta sitten.
Suorituksen menetelmän seikkaperäinen määritys.
Normaalijoutuisuus on standardisoitu.
Koulutetun henkilön suorittama tekemisen joutuisuuden määritys.
Normaali on 100. Urakkajoutuisuus 120. Suuret poikkeamat suuntaan tai toiseen eivät sovi määrityksen perusteiksi.
Liikeaikajärjestelmät ovat oma lukunsa joilla on omat etunsa ja mittauksen perusteina omat vaivansa.

Lue lisää

Aloin pähkäilemään että mikä on nykypäivänä se 100 verrattuna esimerkiksi 30v taakse?
Eli jos 30v sitten oli 100 niin onko nykyään tuo 100 60% siitä aiemmasta?

Tiedän että nykyään saattaa ihminen kokea erittäin raskaaksi fyysisesti ja henkiseksi jonkun työn kun se saattoi olla 30v sitte se helpoin homma.
30v sitte raskaimmat niin fyysiset kuin henkiset työt ovat loppuneet ja ne tehdään koneilla.

Tämän saman asian mittasin kun pari työntekijää ei saanut urakassa edes 15€ tuntipalkkaa ja minä tein 30v takaisella tahdilla saman urakan ja pääsin 40€ tuntipalkkaan.