Työhöntulotarkastus ja mt-diagnoosit

Anonyymi-ap

Olisi työhöntulotarkastus tulossa tässä syksyn mittaan. Siellä annetaan täytettäväksi esitietolomake, jossa annetut tiedot pitää vakuuttaa oikeiksi.

Itselläni on aika pitkä liuta mt-diagnooseja, osa hyvin rankkojakin. Olen akateemisesti koulutettu ja teen kohtalaisen vaativaa asiantuntijatyötä. Diagnoosit eivät ole tähänkään saakka haitanneet samansisältöisessä työssä suoriutumistani millään tavalla.

Vastaavassa tilanteessa olleet:
Miten selvisitte työhöntulotarkastuksesta? Entä onko kenenkään työsuhdetta purettu tarkastuksen jälkeen siksi, että on hakenut ongelmiinsa apua ehkä jo vuosikymmeniä sitten?

Kiitokset vastauksista.

26

1715

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Kaiken järjen mukaan diagnoosit eivät saisi vaikuttaa tuossa tarkastuksessa.
      Työkykyä ja työkuntoahan siinä tarkastellaan.
      Jos olet jo aiemminkin tehnyt töitä diagnooseista huolimatta, niin kyllä varmaan katsovat, että olet kykeneväinen työsi hoitamaan.
      Kenties joku lakipykäläkin tulisi väliin, jos pelkät diagnoosit vaikuttaisivat asiaan.
      Diagnooseista huolimatta ihminen voi muuttua, parantua, toipua, ja kyetä toimimaan täysin kuten muutkin, ns. terveet ( diagnosoimattomat ).
      Kai se on parempi diagnooseistaan kertoa kuin salata, ettei sen takia tule myöhemmin ongelmia.

    • Anonyymi

      Työhöntulotarkastuksesta selviää kyllä, mutta työsuhdetta ei solmita ennen terveystarkastusta. Jotkin seikat (somaattiset ja psyykkiset) terveystarkastuksessa voivat aiheuttaa sen, että työsuhdetta ei solmita tai se solmitaan ehdollisesti.

      Korkeasti koulutettuna ihmisenä ymmärtänet, että työhön ei mielellään valita henkilöä, jonka työkyky on huteralla pohjalla. Menneisyys ikävä kyllä vaikuttaa.

    • Anonyymi

      Voi taas tätä ironian määrää. Eikö tästäkin asiasta täällä ole väännetty kättä muutaman vuoden ajan.

      Missä on nyt ne kaikki näppärät meta-analyysit, kappa arvot ja plasebo vaikutukseet millä inttää realiteetteja vastaan, kun oma lehmä on ojassa?

      Kerrataas vielä. Työnantajaa ei kiinnosta sinun diagnoosit, eikä hän niitä saa tietää.

      Työnantajaa kiinnostaa vain sinun työkyky.

      Kuriositeettina mainittakoon, että "Työkyky" ei ole pelkästään se, mitä teet työpaikalla, vaan siihen kuuluu laajemminkin se että et voi esimerkiksi siviilissä toimia työnantajaa tai hänen etujaan vastaan.

      Väittäisin että terveystarkastusta tärkeämpi työkalu työnanajalle on ns. koeaika. On ihmisiä jotka jaksaavat peitellä todellista luonnettaan koko koeajan mutta kokemuksesta sanoisin, että työnantaja kyllä arvioi sen että miten se työntekijä istuu organisaatioon siinä koeaikana. Esimerkiksi yhtiön arvot kannattaa käydä lukemassa, koska HR on ainakin lukenut ne. ja valitettavasti ovi käy siinä koeajan viimemetreillä jos ihminen jostain syystä ei sovellu hänelle annettuihin tehtäviin, arvoihin, jne.

      Käytännössä tämä riippuu pitkälti siitä, että mitä asiantuntijatehtäviä teet. Niin sanotusta täsmätyökyvystä. On varmasti aloja, joissa yksilön tietotaito ja tietty luonne katsotaan eduksi, mutta on myös aloja joissa vahvat ajatusvääristymät ovat haitaksi. Siinähän se juju onkin, että miten hyödyntää omat vahvuudet, ja korjata heikkoudet.

      • Anonyymi

        Mutta työterveydenhuolto antaa ainakin oman mielipiteensä siitä, että onko henkilö sopiva työtehtävään. Jos kieltäytyy antamasta siinä tarkastuksessa muita tietoja, niin sieltä voi tulla jotain sellaista kuin "ei pystytty tekemään selvitystä". Sitten jos antaa suosituksen, niin sieltä voi alkaa vaikka mitä ihmeellisimpiä selvityksiä henkilön työkyvystä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta työterveydenhuolto antaa ainakin oman mielipiteensä siitä, että onko henkilö sopiva työtehtävään. Jos kieltäytyy antamasta siinä tarkastuksessa muita tietoja, niin sieltä voi tulla jotain sellaista kuin "ei pystytty tekemään selvitystä". Sitten jos antaa suosituksen, niin sieltä voi alkaa vaikka mitä ihmeellisimpiä selvityksiä henkilön työkyvystä.

        Jos ei sitä varttituntia pysty olemaan ilman tällaista lapsellista inttämistä, niin sit ei varmaan sen lääkärin mielestä ole työkykyinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos ei sitä varttituntia pysty olemaan ilman tällaista lapsellista inttämistä, niin sit ei varmaan sen lääkärin mielestä ole työkykyinen.

        Anteeksi, puhutko nyt itsestäsi? Lähetit viestin noin vartti sen jälkeen, kun kirjoitin viestini. Jos olet tuo aikaisemman viestin kirjoittaja, joka puhuu toisten ihmisten ajatusharhoista, niin yksi isoimmista ajatusharhoista on se, että muilla ihmisillä vain on niitä ajatusharhoja, ei minulla itsellä. Lue tai kuuntele kirja "Mistakes were made, but not by me".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Anteeksi, puhutko nyt itsestäsi? Lähetit viestin noin vartti sen jälkeen, kun kirjoitin viestini. Jos olet tuo aikaisemman viestin kirjoittaja, joka puhuu toisten ihmisten ajatusharhoista, niin yksi isoimmista ajatusharhoista on se, että muilla ihmisillä vain on niitä ajatusharhoja, ei minulla itsellä. Lue tai kuuntele kirja "Mistakes were made, but not by me".

        Siinä mielessä puhun myös itsestäni, että myös minun pitää tulla toimeen lääkärini kanssa sen viidentoista minuutin lääkärikäyntien aikana.

        Kyllähän se joskus rasittaa, kun lääkäri kyslee mites pällillä menee, mutta ei ne siihen yleensä jää vellomaan, jos vastailee asiallisesti.

        Kiitos lukuvinkistä. En ole kyseistä kirjaa lukenut, mutta asiaan on tullut muuten hieman tutustuttua, niin oman elämäntilanteen, kuin vähän muidenkin puolesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siinä mielessä puhun myös itsestäni, että myös minun pitää tulla toimeen lääkärini kanssa sen viidentoista minuutin lääkärikäyntien aikana.

        Kyllähän se joskus rasittaa, kun lääkäri kyslee mites pällillä menee, mutta ei ne siihen yleensä jää vellomaan, jos vastailee asiallisesti.

        Kiitos lukuvinkistä. En ole kyseistä kirjaa lukenut, mutta asiaan on tullut muuten hieman tutustuttua, niin oman elämäntilanteen, kuin vähän muidenkin puolesta.

        Minulla on 15 vuoden takaa täysin perusteeton skitsofrenia-diagnoosi. Nykyisten diagnoosien ja Käypä hoito -suositusten mukaan skitsofrenia on se kaikista pahin mielisairaus. Suuri osa potilaista on sairaalahoidossa. Kaikista tärkein hoito siihen on neuroleptit (anti-psykootiset lääkkeet). Niiden avulla ehkä yksi kolmasosa pääsee jonkinlaiseen työhön.

        Minulla on siis tuo skitsofrenia-diagnoosi. En ole käyttänyt neurolepteja 15 vuoteen, ja en ole käyttänyt mitään muitakaan mielialalääkkeitä tuonna aikana. Olen edelleen esimerkiksi työelämässä ihan arvostetulla paikalla. Kaikille ihmisille, myös lääkäreille, on iskottettu mieleen se, että skitsofrenia-potilailla on hoitokielteisyyttä, paranoidista ajattelua lääkkeitä kohtaan, anosognosiaa, sairaidentunnottomuutta ja muuta sellaista. "He kuvittelevat lääkkeen olevan myrkkyä".

        Eli ei siitä vättämättä helposti pääse 15 minuutin keskustelulla, jos on tuollaisia diagnooseja takana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulla on 15 vuoden takaa täysin perusteeton skitsofrenia-diagnoosi. Nykyisten diagnoosien ja Käypä hoito -suositusten mukaan skitsofrenia on se kaikista pahin mielisairaus. Suuri osa potilaista on sairaalahoidossa. Kaikista tärkein hoito siihen on neuroleptit (anti-psykootiset lääkkeet). Niiden avulla ehkä yksi kolmasosa pääsee jonkinlaiseen työhön.

        Minulla on siis tuo skitsofrenia-diagnoosi. En ole käyttänyt neurolepteja 15 vuoteen, ja en ole käyttänyt mitään muitakaan mielialalääkkeitä tuonna aikana. Olen edelleen esimerkiksi työelämässä ihan arvostetulla paikalla. Kaikille ihmisille, myös lääkäreille, on iskottettu mieleen se, että skitsofrenia-potilailla on hoitokielteisyyttä, paranoidista ajattelua lääkkeitä kohtaan, anosognosiaa, sairaidentunnottomuutta ja muuta sellaista. "He kuvittelevat lääkkeen olevan myrkkyä".

        Eli ei siitä vättämättä helposti pääse 15 minuutin keskustelulla, jos on tuollaisia diagnooseja takana.

        Jos minulla on oikeasti jokin sairaus nimeltään skitsofrenia, niin sehän melkein kumoaa suuren osan noista Käypä hoito -suosituksista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos minulla on oikeasti jokin sairaus nimeltään skitsofrenia, niin sehän melkein kumoaa suuren osan noista Käypä hoito -suosituksista.

        Jos sinulla on oikeasti jokin sairaus nimeltä skitsofrenia, niin joudut "näyttelemään" lääkärintarkastuksessa. Muuten se menee itsestään.

        Hyvin yksinkertaista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos minulla on oikeasti jokin sairaus nimeltään skitsofrenia, niin sehän melkein kumoaa suuren osan noista Käypä hoito -suosituksista.

        Ihmisellä voi olla diagnoosi, mutta ihminen ei itse ole se diagnoosi.
        Tosiaankin, jos on vuosia aikaa, kun on diagnoosin saanut ( joku vieläpä mainitsi perusteeton diagnoosi ), ei se tarkoita, että ihmisen olisi oltava sairas.

        Mielen sairauksistakin voi parantua, jopa skitsofreniasta, ja elää samalla tavoin ns. normaalia elämää kuin muutkin ihmiset.

        Aika jännä tavallaan, jos joku mainitsee itsellään olevan mt-diagnoosi, niin muut heti tyrmäävät, jopa tuntematta koko ihmistä, että hänellä voisi mennä hyvin.
        On varmasti olemassa myös hoitovastaisia, sairaudentunnottomia, mutta ei se aina tarkoita sen olevan niin kaikkien kohdalla.

        Kokekaa, nähkää, tutustukaa, kuunnelkaa, ennen kuin heitätte mitään oletuksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos sinulla on oikeasti jokin sairaus nimeltä skitsofrenia, niin joudut "näyttelemään" lääkärintarkastuksessa. Muuten se menee itsestään.

        Hyvin yksinkertaista.

        Niin, mutta se ne väärät diagnoosit eivät koskaan poistu sieltä niiden kannoista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, mutta se ne väärät diagnoosit eivät koskaan poistu sieltä niiden kannoista.

        Ja olen siis ollut noin 15 vuottamtöissä arvostetussa tehtävässä tuolla diagnoosilla ilman mitään neurolepteja tai hoitokontaktia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulla on 15 vuoden takaa täysin perusteeton skitsofrenia-diagnoosi. Nykyisten diagnoosien ja Käypä hoito -suositusten mukaan skitsofrenia on se kaikista pahin mielisairaus. Suuri osa potilaista on sairaalahoidossa. Kaikista tärkein hoito siihen on neuroleptit (anti-psykootiset lääkkeet). Niiden avulla ehkä yksi kolmasosa pääsee jonkinlaiseen työhön.

        Minulla on siis tuo skitsofrenia-diagnoosi. En ole käyttänyt neurolepteja 15 vuoteen, ja en ole käyttänyt mitään muitakaan mielialalääkkeitä tuonna aikana. Olen edelleen esimerkiksi työelämässä ihan arvostetulla paikalla. Kaikille ihmisille, myös lääkäreille, on iskottettu mieleen se, että skitsofrenia-potilailla on hoitokielteisyyttä, paranoidista ajattelua lääkkeitä kohtaan, anosognosiaa, sairaidentunnottomuutta ja muuta sellaista. "He kuvittelevat lääkkeen olevan myrkkyä".

        Eli ei siitä vättämättä helposti pääse 15 minuutin keskustelulla, jos on tuollaisia diagnooseja takana.

        Mulla on idea. Tee näistä sun parin viimevuoden postauksista sellanen powerpointti esitystys, tai leikekirja tai jotain. Esität sen sitten sille lääkärille.

        Eikö se aukottomasti todista miten perusteeton se diagnoosi on?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, mutta se ne väärät diagnoosit eivät koskaan poistu sieltä niiden kannoista.

        Sepä se, siinä ongelman ydin.
        Myös jos on kauan sitten saanut diagnoosin, joka on silloin voinut olla aiheellinen, sekin on ja pysyy kaikissa tiedoissa. Ja se on väärin.
        Missäköhän se oli, jonkun lääkärin kirjoitus, että nämäkin diagnoosit olisi hyvä tarkistaa aina silloin tällöin.
        Sairaudet, elämäntilanteet, ym. mikä vaikuttaa myös psyykeen, voi muuttua vuosien varrella vaikka kuinka paljon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja olen siis ollut noin 15 vuottamtöissä arvostetussa tehtävässä tuolla diagnoosilla ilman mitään neurolepteja tai hoitokontaktia.

        Jos työnantaja on arvostanut sinua viisitoista vuotta, niin mikä nyt on muuttunut? Miksi hän ei arvostaisi enää?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulla on 15 vuoden takaa täysin perusteeton skitsofrenia-diagnoosi. Nykyisten diagnoosien ja Käypä hoito -suositusten mukaan skitsofrenia on se kaikista pahin mielisairaus. Suuri osa potilaista on sairaalahoidossa. Kaikista tärkein hoito siihen on neuroleptit (anti-psykootiset lääkkeet). Niiden avulla ehkä yksi kolmasosa pääsee jonkinlaiseen työhön.

        Minulla on siis tuo skitsofrenia-diagnoosi. En ole käyttänyt neurolepteja 15 vuoteen, ja en ole käyttänyt mitään muitakaan mielialalääkkeitä tuonna aikana. Olen edelleen esimerkiksi työelämässä ihan arvostetulla paikalla. Kaikille ihmisille, myös lääkäreille, on iskottettu mieleen se, että skitsofrenia-potilailla on hoitokielteisyyttä, paranoidista ajattelua lääkkeitä kohtaan, anosognosiaa, sairaidentunnottomuutta ja muuta sellaista. "He kuvittelevat lääkkeen olevan myrkkyä".

        Eli ei siitä vättämättä helposti pääse 15 minuutin keskustelulla, jos on tuollaisia diagnooseja takana.

        Ompa taas vahvaa kaksoisviestintää. Ensin väitetään että ollaan terveitä ja että aina ollaan oltu, mutta samalla pelätään että ollaankin niin sairaita että ei työhönotto tarkastuksesta selvitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, mutta se ne väärät diagnoosit eivät koskaan poistu sieltä niiden kannoista.

        Terveystiedot ovat salassapidettäviä tietoja eikä niitä pitäisi kenenkään ulkopuolisen päästä katselemaan, jos et ole antanut lupaa siihen ja siksipä monet työpaikat turvautuvat omiin työterveystutkimuksiin. Aukotonta tämäkään ei varmaan ole, jos sama lääkäri työskentelee vaikka työterveyshuollossa ja terveyskeskuksessa ei hän saisi katsoa potilastietoja muuten kuin potilaaseen liittyvän hoidon yhteydessä.


    • Anonyymi

      Kaikkiin eteen asetettuihin lomakkeisiin ja kysymyksiin ei tarvitse, eikä kannata vastata aina niin rehellisesti. Niin ei joudu ongelmiin.

      Tämän olen oppinut elämäni aikana.

      • Anonyymi

        Tämä. Jos työantajalla olisi oikeus nähdä diagnoosisi, se käyttäisi sitä. Mikä on pahinta mitä voi tapahtua, jos jäät kiinni väärin täytetystä lomakkeesta?


    • Anonyymi

      Muista,
      Hullu on aina hullu.
      Mt diaknoosi on kelan ja vakyhtiön kirjoissa hulluus ja toiminta sitä mukaa. Työnantajat toimii samallain, PISTE.

      • Anonyymi

        Kelaan voi ilmoittaa ja katkaista tuet tai eläkkeet jos saa vaikka vain väliaikaista työtä.

        Arvaa mistä tiedän?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kelaan voi ilmoittaa ja katkaista tuet tai eläkkeet jos saa vaikka vain väliaikaista työtä.

        Arvaa mistä tiedän?

        Et ole ainoa, joka tuon tietää.
        Eläkkeen ja tuet pystyy todellakin katkaisemaan joksikin aikaa, jos vaikka haluaa kokeilla työntekoa.


      • Anonyymi

        Kärsin työhulludesta ilmeisesti ei kannata hakea töitä ainakaan hullulta joka tykkää puurosta.


    • Anonyymi

      Vastaavassa tilanteessa en kertonut totuutta koska siitä oli aikaisemmin ollut harmia

    • Anonyymi

      Joskus vuosia sitten aloitin työt ja jouduin aika pian sairaslomalle loukattuani selkäni.En ollut vuosiin ollut saikulla sen jälkeen mistään.Hain sitten vakituiseksi ja työhöntulotarkastus tehtiin,työterveys tarttui heti selkä asiaan ja kyseli voiko tämä haitata työntekoa.Pitkän jankutuksen jälkeen asia oli selvä ja sain paikan.Että jos noi sun sairastelut ei oo ennenkään haitannut työntekoa niin miksi nytkään.Meillä kaikilla varmaan olis joku diagnoosi jos oikein tutkitaan,mutta me ollaan myös ihmisiä diagnoosista huolimati.

    Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oletko mokannut?

      Oletko omasta mielestäsi mokannut jotain kaivattusi suhteen?
      Ikävä
      183
      2344
    2. Oletko ymmärtänyt

      Oletko ymmärtänyt jotain kaivatustasi lähiaikoina tai oletko muuttanut mielipidettäsi kaivatustasi?
      Ikävä
      172
      2070
    3. Sanna Ukkolan kolumni: Rautarouva, joka unohti joukkonsa - Riikka Purran pitäisi katsoa peiliin

      "Historialliset tappiot eivät synny vahingossa. Ne syntyvät, kun johtaja unohtaa, ketä hänen piti palvella, kirjoittaa I
      Perussuomalaiset
      44
      2033
    4. Ikäero suhteessa

      Huomasin äsken Iltalehden tuoreen artikkelin, jossa kerrottiin, että vain 5% parisuhteista on yli 10v ikäero. Millaisia
      Parisuhde
      73
      1715
    5. Ottaisitko miten

      Kaivattusi?
      Ikävä
      128
      1700
    6. Liian paljon hylättyjä ääniä

      Ottakaa avustaja mukaan jos ette osaa äänestää oikein. Moni varmaan sekosi kahden listan ja lipun takia. Oliko tarkoitus
      Maailman menoa
      197
      1560
    7. Tiedän kyllä sen

      Että käyt täällä. En kuvittelisi sellaista asiaa. Tiedän kyllä senkin, että olet ainakin ollut minusta kiinnostunut. Sen
      Ikävä
      77
      1281
    8. Taas syytöntä illlllkkaa rangaistiin

      Niin se vain paha saa palkkansa ja rääsyämiselle ja räkimiselle laskettiin hinta. Ottaisi nyt tuo onneton lusikan kauni
      Haapavesi
      81
      1193
    9. Ähtärin vaalitulos ja nyt neuvottelut alkavat

      Keskusta voitti yhden paikan Ähtärissä kun oli hyvin ehdokkaita ( 32) ja kansanedustaja veturina keräämässä ääniä. P
      Ähtäri
      32
      1154
    10. Ärsyttää et olet

      Niin välinpitämätön suhteeni
      Ikävä
      71
      1113
    Aihe