Siirsin olosuhteiden pakosta hyvin kasvanutta ja viihtynyttä japaninruusukvitteniä puolisen metriä. Anoppi varoitti, että työ tulisi olemaan aika hankala ja sitä se sitten olikin. Sain aluksi pienempiä juuria paljolti ehjinä "mukaan" mutta sitten tuli tenkkapoo. Suurin "pääjuuri"(?) olikin lähes ranteen paksuinen, joten sen poikkisaamisessa pitikin sitten jo käyttää lievää väkivaltaa.
Lieneekö juuri tästä teosta tykännyt pahaa mutta nyt uudessa paikassa nököttää surkea pensas, jolla on lehdet nuupallaan ja kukat putoavat :-( Olen yrittänyt kastellakin ahkerasti ettei pääsisi kuivumaan.
Kysymys kuuluu, annanko olla sen tuollaisena ja optimistisesti odotan, josko tuo vielä ensi keväänä virkoaisi? Auttaisiko/haittaisiko leikkaus ihan lyhyeksi? Kokemuksia? Vinkkejä? Kiitos!
Lieneekö juuri tästä teosta tykännyt pahaa mutta nyt uudessa paikassa nököttää surkea pensas, jolla on lehdet nuupallaan ja kukat putoavat :-( Olen yrittänyt kastellakin ahkerasti ettei pääsisi kuivumaan.
Kysymys kuuluu, annanko olla sen tuollaisena ja optimistisesti odotan, josko tuo vielä ensi keväänä virkoaisi? Auttaisiko/haittaisiko leikkaus ihan lyhyeksi? Kokemuksia? Vinkkejä? Kiitos!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Oksat puolesta välistä poikki niin menee energiat juurtumiseen eikä oksistoon