ns. esityksen keskellä, niin tavallaan tietää missä mennään, mutta toisaalta ei. Voi tulla mieleen sellainen, että kaikki on kuvittelua oman pään sisällä ja siitä tulee jotenkin harhainen olo. Aivot eivät ole ikinä sellaisessa rauhallisessa lepotilassa niin kuin joskus monia vuosia sitten. Jossain vaiheessa tuli se piste, ettei enää jaksanut yhtään mitään sellaista missään. Olo ei parane jos se jatkuu töissä ja tarvitaan pelkkää hiljaisuutta, mutta tuleeko koskaan tuntumaan siltä. Pää on niin kauan käynyt ylikierroksilla. Ei syytetä yksittäisiä ihmisiä, vaan kaiken laaja-alaisuutta.
Kun kauan elää
Anonyymi-ap
0169
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.