Onko taloyhtiön parkkipaikan lämmitystolpat vikavirtasuojatut? Talo rakennettu siinä -08.
Katselin vaan kun osakkaan lohkolämmittimen piuha makasi kuralammikossa ja toinen pää oli tolpan sisällä. Pitääkö kulkea kumisaappaat jalassa.
Katselin vaan kun osakkaan lohkolämmittimen piuha makasi kuralammikossa ja toinen pää oli tolpan sisällä. Pitääkö kulkea kumisaappaat jalassa.
Vastaukset 23
Vanhimmat
On varmaan vvsk, mutta ei niistä kaapeleista sähköiskua saa.
Jaa miksei?
Lämmitys on päällä pari tuntia vuorokaudessa ja tasan yksi reikä pitäisi olla veden alla, ja se oikea reikä kolmesta. Muuten palaa sulake tai laukeaa vikavirtasuoja. Melko tarkat olosuhteet pitää olla, että saa sätkyn. Uudemmissa tolpissa tosiaan on se vikavirtasuoja ja sähköiskukin jää pieneksi.
Eipä tuo turvallisuushakuiselta kuulosta.
Itse en usko että kukaan koskaan on ollut lähelläkään kuolemaan lämmitysjohtojen takia mitkä roikkuu vapaina. Epäilen onko kukaan koskaan saanut sähköiskuakaan.
Mulla poltti leivön murunen vikavirran leivänpaahtimessa
Meillä räjähti voimalaitos kun runkkasin seinäpatterin väliin.
Täältä on vaikee nähdä onko maadoitettu mutta kyllä isännöisijä,selbityä kun vaan maksat oaskun
Sähkölaitos
Teknisessä mielessä veden sähkönjohtavuus on heikko.
Vesi ja sähkö on ihmiselle vaarallinen siksi, että ihmiskeho on varsin herkkä sähkön vaikutuksille, varsinkin vaihtovirta voi suht. pienellä virralla saada aikaan sydänkammiovärinän, joka ilman asianmukaista ensiapua johtaa yleensä kuolemaan.
Joten:
Jos vaihe ei ole yhteydessä siihen vesilammikkoon: ei vaikutusta.
Jos vaihe on YKSINÄÄN yhteydessä siihen vesilammikkoon: sulake / johdonsuojakytkin ei reagoi mitenkään, kun virta jää alle 10 A. Vikavirtasuoja saattaa laueta, jos siitä vesilammikosta on sähköinen yhteys maahan.
Jos vaihe JA suojamaadoitus on yhteydessä siihen vesilammikkoon: sulake todennäköisesti ei reagoi kuten ei johdonsuojakytkinkään. Vikavirtasuoja laukeaa, jos sellainen on virtapiiriin kytketty. Vanhemmissa asennuksissa usein ei ole Vikavirtasuojaa!
Jos vaihe JA nolla on yhteydessä siihen vesilammikkoon: sulake / johdonsuojakytkin ei reagoi mitenkään, kun virta jää alle 10 A. Vikavirtasuoja saattaa laueta, jos siitä vesilammikosta on sähköinen yhteys maahan.
Ja tosiaan: koska noissa autolämmitystolpissa on ajastin, niin edelläkuvattu on voimassa silloin, kun ajastin ohjaa virtaa pistorasiaan. Muina aikoina pistorasia on jännitteetön, jolloin suojalaitteet (sulake, johdonsuojakytkin ja Vikavirtasuoja) ovat merkityksettömiä, koska eivät osaa toimia ilman sähköä.
Tosin jokaisen autolämmitystolpan käyttäjän pitäisi tietää tämä:
Kun lähdet autolla ajamaan: ensin irrota johto pistorasiasta, sitten autosta. Lopuksi lukitse pistorasiakotelon kansi.
Kyllä sateella kannattaa pitää kumisaappaita, muusta sinun ei tarvitse huolehtia.
Kerrotko lisä
Huoltomiehelle ilmoistus, niin käyvät keräämässä irtojohdot pois.
Käy nopeasti katkaisemassa sivuleikkureilla se johto niin ettei siihen kukaan kompastu.
Mieluiten vielä paljain jaloin. 😂
Johtoahan ei sääntöjen mukaan saa jättää kuljeksimaan. Se pitää irroittaa tolpan rasiasta ja kansi on lukittava. Muutoin joku voi mennä sörkkimään ja saada tällin.
Olen pari kertaa nostanut johdon ja vetänyt tiukkaan solmuun tolpan ympäri. Ei ole enää jäänyt maahan.
Rautanaula pitää tunkea johtoon, että saa iskun. Pitää olla liikkeellä esim aamu viiden ja seitsemän välillä sellaisena päivänä, kun johto ei ole kytketty autoon.
Pitää myös toivoa että yhtiön tolpat on kellokytkimen takana.
Monesti kello löytyy tolpasta, koska muuten lämmitys olisi päällä aina kun kaapeli on kytketty autoon.
Monesti koko parkkipaikka on yhden kellon perässä... eikä näissä vanhoissa systeemeissä mitään vikavirtasuojakytkimiäkään ole.
Huollolle ilmoitus, niin käyvät keräämässä hylätyt johdot pois.
Yhtään sellaista en ole nähnyt ja olen asumut 60-luvun kämpissäkin. Joka tapauksessa kello kuin kello.
Mää olen kyl nähnyt. Useimmiten kyl tehtaiden parkkiksil.
Keskuskello-ohjaus oli vallitseva ratkaisu 70-luvulla ja yleistä vielä 80-luvullakin. Tosin silloin tuli myös "hienompi" vaihtoehto - jännitteen pätkiminen ulkolämpötilan mukaan. Eli lauhalla säällä pukattiin vuorokauden ympäri lyhyitä lämmitysjaksoja ja kylmällä säällä pidempiä. Kuulemma aika tehokas lämmityselementtien surma tämä, kun tuli jatkuvaa lämpöliikettä palikoille.
Wanhoissa taloissa tolpista löytyy kellot, jos on tolpat ja mieluummin kaapelitkin uusittu. Tekniikkaa olisi syytä uusia 30 vuoden välein, mutta minulle on tullut 2000 -luvun puolella vastaan vielä 50 -luvun lopun systeemejä, missä on keskuskello ja tolpassa 2 autopaikalle yhteinen 6 A sulake. Eli tehoa käytettävissä 0,7 kW/paikka.
Ei ole siis nämä keskuskello-ohjaukset vielä kadonneet eikä edelleenkään kaikkialla kaapelointi kestä sisätilanlämmittimiä. Itseasiassa vasta ihan parina viime vuotena näkyy tulleen muotiin pistää parkkipaikka perusteelliseen remonttiin (uusi asvaltti + samassa keikassa valaistus ja lämpötolpat). Mutta näitä tehdään nyt 70-luvun alun taloihin..... aihetta moiseen päivitykseen olisi ollut jo 20 vuotta aiemmin.
Rakentaminen oli huipussaan 70-luvun puolivälissä, joten taitaa valtava määrä taloja, missä on pitkälti alkuperäiset systeemit pysäköintialueilla. Eli valtaosin keskuskelloilla.
Etenkin kun mukaan otetaan taantuvat alueet, missä ei muutoinkaan ollut intoa remontteihin .... eikä enää mahdollisuuttakaan, kun ei pankista heru lainaa taloon, missä kämppien arvo on 500 €/m² ja perusteellinen remontti maksaisi 1500 e/m².