Farmi Suomi: Danny, 80, paljastaa, miksi lähtee rankkaan tosi-tv-ohjelmaan: "Olen jo..."

Danny on kovakuntoinen kaveri, armeijan aikaan juossut cooperin testissä yli 2000 m.

Toivottavasti ohjelman tuottaja kirjoittanut itsensä vapaaksi 80 vuotiaan ukon terveyden heikentämisestä tai jopa kuoleman tuottamuksesta.
Eihän köpöttäjä enää pääse nousemaan edes rappusia nuoren seuralaisensa kanssa niin miten muka jaksaisi kovia työpunnerruksia ja liikkumisia epätasaisessa maastossa ja juosta pakoon vihaisia sonneja ja lehmiä.

entä helmi syöteteääkö helmiä sioille

vanhain kodin päivä uni.

Danny tuli kaupasta ja kassit viilsivät maata.

Mitä kyllä vanhain kodiss tarjotaan simpukka keittoa , ja papt haluu simpukka keittoo

Eikös Dannyllä ole se 22 vee helmi.
Onkohan mukana kisoissa.

Danny muistaa nuoruudesta, kun oltiin tuohitorven kanssa paimenessa. Meinasi virsut lipsua, kun susia juoksi karkuun.

Hyvinhän siellä farmilla pärjäsi Juha Mietokin, vaikka on yli 70v.

Kukas farmilla danniin lankeaa? Oisko tummaa marmelaatia Ilkan mielessä?

Toivottavasti nuo kilpailijat harrasta taas ikärasismia, kuten aiemmin.
Hienoa, että hra Lipsanen on mukana.

No jopas on katkeraa jengiä täällä, kun joku pysyy aktiivisena vielä vähän vanhempanakin. Kyllä te saatta tuijotella ikkunasta pihalle ja huokailla ihan rauhassa. Ei teitä kukaan väkisin hakemaan tule. Olkaa huoleti.

Hei mukana on taas paljon näitä samoja naamoja jotka kiertää näitä tosi TV ohjelmia ja tietenkin kulta-iida...

Olisin odottanut näkeväni myös Tuksun farmilla

Ei mua mikään Danny kiinnosta, mutta Armi Aavikko ollsi ollut mukava nähdä farmissa. Valitettavasti se on mahdotonta ☹️

Ai kauhee kun on paljon ilkeitä ihmisiä. Menkää sanomaan ihan kasvokkain Dannylle, kyllä täällä uskalletaan huudella vaikka mitä, mutta ette naamakkain.

Ketään ei ole pakoetettu menemään minnekkään, ne on vapaaehotisia asioita, teistä yhdestäänkään ei olisi meijäksi.

Taitaa olla teinien iltapäiväkerho koolla vai, mistä kumpuaa tämä lapsellinen kirjoitustapa???

Raha houkutteli Dannynkin mukaan, voittajalle luvassa 30 000 euroa.

Tämä on tätä tv tarjontaa kun hilataan kaikki muumiotkin mukaan että saadaan jotain ohjelmaa aikaiseksi

Airaa eivät uskaltaneet pyytää, hän olisi voittanutkin kisan, kun on elänyt kaikki nämä ajat mistä siellä kilpaillaan. Oikeesti onko tämä ihan ikälopuille hiukan riskialtis kilpailu, vai miksi täytyy mennä väkisin mukaan , kun Helmi hoitaa häntä muutenkin arjessa, ainakin lehtikuvien mukaan. Voisihan sitä tehdä erikseen tällaisen "huru ukko " ohjelman kaikkien kahdeksankymppisten kesken, se voisi olla tasaarvoista kaikkien kesken,.

kela kuntoutaa ja maksaa ylläpidon , helmi elelee eläke rahoilla ei mitää ite osaa.

HELMILLÄHÄN ON CP VAMMA JO LAPSESTA ASTI EI KÄY TÄYSILLÄ .

EDELLINEN
SEURAAVA
LATAA PDF
KOMMENTOI
TULOSTA
Kun kuolema lähestyy
LÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSKIRJA DUODECIM

1999;115(15):1634-

Kaisu Pitkälä ja Juha Hänninen

KATSAUKSET0 16 (*)
★(*)
★(*)
★(*)
★(*)
☆
Kuolevan potilaan hoidossa keskeisin päämäärä on kärsimyksen lievitys. Sen takaamiseksi tulisi fyysisen ja sosiaalisen ympäristön muodostua potilaan mukavuutta ja henkilökohtaisia ja kulttuurisia arvoja edistäväksi lähestyvän kuoleman edessä. Etenkin iäkkäillä ja huonokuntoisilla oireenmukaisen hoidon ja saattohoidon periaatteiden tulisi toteutua. Saattohoito ei ole sidoksissa tiettyyn tautiryhmään. Diagnoosista riippumatta kuoleman läheisyydessä korostuvat oireiden lievitys, perheen tai muun lähipiirin tukeminen ja tarpeettomista hoidoista tai diagnostisista toimenpiteistä luopuminen. Hyvän saattohoidon toteuttaminen edellyttää useimmiten moniammatillista ryhmätyötä. Saattohoidossa kuolema on normaali osa elämää. Kuoleman tuloa ei siten pyritä estämään muttei jouduttamaankaan. Hyvää saattohoitoa voidaan antaa siellä, missä potilasta on jo muutoinkin hoidettu.

Euroopaan palliatiivisen hoidon yhdistys on määritellyt saattohoidon pitkälle edennyttä ja yhä etenevää tautia sairastavan potilaan asianmukaiseksi lääketieteelliseksi hoidoksi. Saattohoidossa ensisijainen huomio kiinnitetään elämänlaatuun. Palliatiivinen lääketiede ottaa huomioon potilaan ja perheen tarpeet ennen kuolemaa ja sen jälkeen. (European Association for Palliative Care 1993). Saattohoitopotilaana on totunnaisesti pidetty syöpäpotilasta, jonka ennuste on suhteellisen tarkasti määritettävissä. Näitä potilaita on kuitenkin vähemmistö kaikista kuolevista. Merkittävä osa iäkkäistä suomalaisista kuolee pitkäaikaishoitolaitoksissa, ja heidän saattohoitonsakin annetaan sairaskodeissa, vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla.

Kuka on saattohoitopotilas?
Kuolema näissä hoitopaikoissa ei yleensä ole dramaattinen tapahtuma vaan usein pitkään odotettu ystävä. Pitkäaikaislaitosten potilaat sairastavat dementiaa ja muita kuolemaan johtavia tauteja, joiden ennuste vaihtelee suuresti ja on vaikeasti määritettävissä. Tämä tekee myös saattohoidon sisällön määrittämisen näiden potilaiden tapauksissa vaikeaksi. Milloin dementiapotilas oikeastaan on terminaalivaiheessa, ja missä vaiheessa alkaa saattohoito? Terminaalihoidon sijaan tulisikin puhua hyvän oireenmukaisen hoidon takaamisesta ja sen osuuden asteittaisesta lisäämisestä ja jo ennen kuin kuolema on näköpiirissä.

Tulkinnan vaikeudet kuolevan hoidossa
Hyvänä hoitokäytäntönä pidetään terminaalihoitopäätösten kirjaamista merkinnöin "DNR" (do not resuscitate), "Hyvä perushoito" tai "E-" (ei elvytystä). Näiden merkintöjen tarkoituksena on säästää kuolevaa potilasta rasittavilta, hyödyttömiltä tutkimuksilta ja hoidoilta. Ongelmana on, että näiden päätösten sisällöllistä merkitystä ei välttämättä ymmärretä samalla tavalla. Joskus DNR voi tarkoittaa pidättäytymistä paineluelvytyksestä ja hengityskoneeseen kytkemisestä samalla kun potilaan muita hoitoja jatketaan; toisaalta päätös voi tarkoittaa kaikesta aktiivisesta hoidosta pidättäytymistä.

Hoitopäätöksien kirjaamista tarvitaan. Päivystäjien ja nuorten, kokemattomien lääkärien tulee saada ohjeita äkillisiä tilanteita varten epäinhimillisen ylihoitamisen välttämiseksi. DNR-päätös on aina sidoksissa kunkinhetkiseen tilanteeseen, ja sen pitäisi olla muuttuva sekä potilaan ja omaisten muuttuviin toiveisiin mukautuva. Walkerin ym. (1995) tutkimuksessa selvitettiin kotona asuvien vanhusten mielipiteitä DNR-päätöksistä erilaisissa sairauksissa. Mielipiteet muuttuivat sen mukaan, kuinka paljon informaatiota vastaajat saivat kustakin tilanteesta. Edes hoitotestamentin tehneiden potilaiden suhtautuminen elvytykseen ei ollut kielteistä. Tutkijoiden mukaan lääkäreiden ei tulisi suhtautua hoitotestamentteihin kuin niissä esitetyt toiveet olisivat vakaita ja koskisivat kaikkia mahdollisia terminaalivaiheen tilanteita (Walker ym. 1995).

DNR-päätöksen tulisi siis sisältää paitsi tiedon siitä, mitä kyseinen päätös hoitopaikassa tarkoittaa, myös potilaan ja omaisen kanssa käydyn keskustelun sisältöä ja siitä tehtyjä päätelmiä (Walker ym. 1995). Mitä tarkemmin potilaan ja omaisen itse valitsemin ilmauksin ja aikayhteyteen liittäen ne kuvataan, sitä paremmin kuoleva potilas pystytään hoitamaan hänen toivomallaan tavalla. Ilmaisut "DNR-päätös", "hyvä perushoito" tai "E-" ovat paitsi sisällöiltään epämääräisiä, myös semanttisesti ajatuksia johdattelevia. Kaikkiin sisältyy jotakin, joka jätetään tekemättä. Merkintä "saattohoitopotilas" voisi olla ilmaus, joka sisältäisi pidättäytymisen turhista ja potilaan kärsimyksiä lisäävistä toimenpiteistä ja samalla ajatuksen aktiivisesta oireenmukaisesta hoidosta.

Saattohoidon ei tulisi olla jotain, jota sovelletaan vasta, kun asiasta on tehty erillinen päätös (Autio 1986). Hoito on vanhuksilla jatkumo eriasteisia päätöksiä pidättäytyä rasittavista tutkimuksista ja hoidoista sairauden kaikissa vaiheissa (Fried ja Gillick 1994). Kuolevaltakaan potilaalta ei tule kieltää hoitoja, mikäli se potilaan kokonaistilanteen kannalta on perusteltua. Haurasta vanhusta voidaan päättää olla tutkimatta esimerkiksi paksusuolen tähystystyksillä jo kauan ennen kuin tiedetään, onko potilaalla pahanlaatuista tautia. Hoidon muoto ja tavoitteet muuttuvat sairauden aktiivisesta parantamisesta puhtaaseen oireenmukaiseen hoitoon oireiden tai sairauden edetessä ja noudattelevat potilaan ja omaisen toiveita.

Terveinä ja toimintakykyisinä näemme maailman ja elämänlaadun ehkä erilaisina kuin siinä vaiheessa, kun makaamme vuoteessa vanhoina ja sairaina. Se, mitä terveenä kuvittelemme haluavamme sitten, kun joudumme kuolemansairaina muiden hoivasta riippuvaisiksi, voikin olla muuta kuin todellisuudessa sitten toivomme ja tarvitsemme. Eutanasiakyselyissä on ollut nähtävissä kuoleman läheisyyden vaikutus siihen, miten henkilö suhtautuu kuolinapuun. Nuoret ja terveet, joille kuolema on kaukainen abstraktio, eivät pidä ongelmana kuolinavun antamista. Iän myötä myös kuoleman ja sen tuntemattomuuden pelottavuus lisääntyy.

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa selvitettiin 414:n yli 80-vuotiaan sairaalapotilaan mielipiteitä siitä, onko elämän laatu sen pituutta tärkeämpi (Tsevat ym. 1998). Vaikka vain 31 % potilaista arvioi elämänlaatunsa erinomaiseksi tai erittäin hyväksi, eivät terveytensä huonoksi kokeneetkaan olleet valmiit vaihtamaan sairaana vietettyä aikaa erinomaiseen terveyteen mutta lyhyempään elämään. Yli kaksi kolmasosaa olisi vaihtanut 12:sta sairaana vietetystä kuukaudesta vähimmillään 11 kuukauden erinomaiseen terveyteen kotioloissa. Ulkopuoliset eivät pystyneet kovinkaan hyvin arvaamaan potilaiden mielipiteitä (Tsevat ym. 1998). Erityisesti dementiapotilaiden elämänlaatu arvioidaan usein huonommaksi kuin on oikeutettuakaan, koska älyllisiä toimintoja arvostetaan länsimaisessa yhteiskunnassa suuresti (Post ja Whitehouse 1995).

Kuolevan potilaan oireiden hoito

Palliative (symptomatic) care of (imminently) dying patients
The updated Current Care Guideline focuses on medical symptom treatment when curative treatment is no longer possible. Palliative care should be available to all dying patients at all health care levels. Pain should be treated prophylactically. Opioids are effective in cancer pain and should be chosen for moderate or severe pain in line with the WHO pain ladder. Treatment options for symptoms which call for acute interventions, such as intracranial hypertension, and options for dyspnoea, delirium, gastro-intestinal symptoms, ascites, dehydration and end-of-life treatment of elderly and demented patients are described.

Keskeinen sisältö
Oireita lievittävä lääkehoito on osa kuolevan potilaan hoitoa. Elämän loppuvaiheen hoidossa tulee paneutua fyysisten oireiden lisäksi myös potilaan psykologisiin, sosiaalisiin, maailmankatsomuksellisiin ja hengellisiin ongelmiin. Oireiden diagnostiikan laiminlyönti saattaa johtaa potilaan vaivojen alihoitoon tai liian voimaperäisten ja väärin ajoitettujen hoitojen käyttöön.

Palliatiivisen hoidon tarpeen arvioidaan kasvavan Euroopassa 20 % seuraavan 10-15 vuoden aikana sekä syöpäpotilaiden että muiden potilaiden osalta. Vaikeiden oireiden hoidossa tarvitaan yleensä oireenmukaisen hoidon erityisosaamista ja konsultaatioita sekä saattohoitoyksiköitä. Kun hoitoja lopetetaan tai jätetään aloittamatta, arvioidaan niiden hyöty potilaan elämänlaadun kannalta (tehohoito, ravitsemushoito ja nesteytys, kajoamaton ventilaatio). Aiemmin hyödyllisenä aloitettu hoito tulee lopettaa, jos sen katsotaan pitkittävän potilaan kärsimystä ja hankaloittavan potilaan rauhallista kuolemaa.

Suureneva CRP-arvo ja seerumin pieni albumiinipitoisuus ovat elämän loppuvaiheessa pikemmin merkkejä huonosta ennusteesta kuin infektiosta. Antibioottihoito ei juuri vaikuta saattohoitopotilaiden elinaika-ennusteeseen.

Ruoansulatusoireiden hoito, nesteytys ja ravinto
Parantumattomasti sairaista 30 %:lla esiintyy loppuvaiheessa oksentelua ja jopa 60 %:lla pahoinvointia. Pahoinvointia voidaan lievittää hoitamalla sen syytä ja käyttämällä pahoinvointilääkitystä. Haloperidoli saattaa olla hyödyllinen parantumattomasti sairaiden pahoinvoinnin hoidossa, mutta luotettava näyttö asiasta puuttuu D. Metoklopramidi näyttää olevan tehokas syöpäpotilaan kroonisen pahoinvoinnin ja oksentelun hoidossa C.

Nesteytyksen ei ole havaittu lievittävän elämän loppuvaiheen deliriumia, mutta luotettava näyttö asiasta puuttuu edelleen. Potilaan janontunteen ja dehydraatiota kuvaavien laboratoriolöydösten välillä on hyvin heikko yhteys. Parenteraalinen nestehoito ei lievittäne kuolevan potilaan janontunnetta C. Limakalvojen kosteudessa on havaittu eroa nesteytettyjen hyväksi, joskin lisääntynyt nesteretentio on koettu saavutettua hyötyä suuremmaksi haitaksi. Suun kostuttaminen lievittää janontunnetta. Ummetus on yleinen oire elämän loppuvaiheen hoidossa, ja siitä kärsii jopa 80 % opioideja käyttävistä potilaista. Laksatiivi tuleekin liittää opioidihoitoon.

Loppuvaiheen syöpää tai vaikean vaiheen dementiaa sairastavien ravitsemushoito ei parantane elämänlaatua eikä lisää elinaikaa.

Hengenahdistus
Opioidien käyttö ilmeisesti vähentää parantumattomasti sairaiden hengenahdistusta B. Kaikkia vahvoja opioideja voidaan käyttää ekvianalgeettisen taulukon mukaisin annoksin, vaikka morfiinista on eniten tutkimusnäyttöä. Happi ei lievitä ilmavirtaa paremmin hengenahdistusta, jos potilaalla ei esiinny hypoksiaa A. Sekä ilmavirta että happi saattavat kuitenkin hieman lievittää hengenahdistusta C.

3. Kaksisuuntainen mielialahäiriö

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön esiintyvyydeksi vanhuksilla on arvioitu 0,1–0,5 prosenttia. Sen esiintyvyys on iäkkäillä selvästi vähäisempi kuin nuorilla ja keski-ikäisillä johtuen muun muassa kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvästä itsemurhakuolleisuudesta ja myös tässä potilasryhmässä yleisistä kardiometabolisista sairauksista.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö käsittää 5–19 prosenttia kaikista vanhusten mielialahäiriöistä ja – toisin kuin keski-ikäisissä – enemmistö iäkkäistä kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista potilaista on naisia. Myös 50–60 ikävuoden jälkeen alkavia tautimuotoja on kuvattu 5–10 prosentissa kaikista kaksisuuntaisista mielialahäiriöistä.

Korkeassa iässä ensi kertaa ilmaantuneen kaksisuuntaisen mielialahäiriön taustalla on usein somaattisia tekijöitä, kuten aivoverenkiertohäiriö.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö säilyy usein aktiivisena vanhuusikään asti, joskin sen jaksot muuttuvat masennuspainotteisemmiksi ja maniavaiheet muuttuvat harvinaisemmiksi.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön keskeiset oirepiirteet säilyvät samoina ikääntymisestä huolimatta, mutta ärtyneisyys kuuluu vanhuksen manian oireisiin useammin kuin euforia.

Suurimmat kognitiivisten toimintojen häiriöt koskettavat tarkkaavuutta, toiminnanohjausta, mieleenpalauttamista, kognitiivista joustavuutta ja sanasujuvuutta. Potilailla on usein häiriöitä näillä kognition osa-alueilla myös silloin, kun heidän mielialansa on normaali.

Osassa tutkimuksista kognitiiviset ongelmat ovat edenneet nopeammin iäkkäillä kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsineillä potilailla, osassa tutkimuksista taas niiden etenemisnopeus vanhuksilla ei poikennut yleisväestöstä.

Miten hoidetaan?

Vuorovaikutuskeskeiset hoidot, kuten interpersonaalinen terapia ja kognitiivinen käyttäytymisterapia, ovat tehokkaita myös iäkkäillä kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivillä potilailla, ja ne voidaan yhdistää myös lääkehoitoihin.

Lääkehoidossa alle 75-vuotiaisiin voitaneen yleensä soveltaa nuoremmista aikuisista saatua eri hoitomuotoja koskevaa tutkimustietoa, mutta näyttöön perustuva tieto on vähäistä tätä vanhempien hoidosta. Yli 75-vuotiaat potilaat sietävät huonosti monia kaksisuuntaisen mielialahäiriön lääkehoitoja, kuten litiumia ja monia psykoosilääkkeitä. Siksi lääkevalinta pitäisi tehdä yksilöllisesti.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon masennuslääkkeillä liittyy lisääntynyt manian ja tiheäjaksoisuuden kehittymisen vaara. Mikäli masennuslääkkeitä päädytään käyttämään, tulisi se tehdä vanhuksellakin vain yhdessä mielialan tasaajien ja/tai psykoosilääkkeiden kanssa.

Psykiatrinen sähköhoito on erityisen käyttökelpoinen juuri kaksisuuntaisen mielialahäiriön vaikean depressiovaiheen hoidossa. Sen haittoja ovat lihaskivut, päänsärky, muistiongelmat ja sekavuus.

4. Elimellinen psykoosi

Useat ruumiilliset sairaudet voivat aiheuttaa elimellisen psykoosin. Noin 80 prosentilla Huntingtonin tautia sairastavista ja noin 50 prosentilla Alzheimerin tautia sairastavista potilaista on harhaluuloja jossain sairautensa vaiheessa.

Harhaluulot liittyvät tyypillisesti esimerkiksi läheisten uskottomuuteen tai muuten haitalliseen käyttäytymiseen tai naapureiden, mafian tai huumepiirien vainon kohteena olemiseen.

Klassinen elimellinen harhaluulo on Capgrasn oireyhtymä, jossa potilas uskoo läheisen ihmisensä vaihtuneen: tämä näyttää ja kuulostaa samalta kuin ennenkin mutta ei silti ole sama.

Varsinkin ohimolohkoepilepsiapotilailla voi kohtausta edeltäen, sen aikana tai heti sen jälkeen esiintyä skitsofrenian kaltaisia psykoosioireita, jotka korjaantuvat usein nopeasti ilman psykoosilääkitystäkin epilepsiatilanteen rauhoituttua.

Aivovammapotilaiden riski sairastua psykoosiin on nelinkertainen muihin henkilöihin verrattuna, ja riski on lisääntynyt myös esimerkiksi aivokasvain-, MS-tauti- tai ­aivohalvauspotilailla.

Kilpirauhasen ja lisämunuaisen toimintahäiriöihin, aivokasvaimiin ja yleistyneeseen SLE-tautiin (punahukka) voi liittyä psykoottisia oireita.

Miten hoidetaan?

Kuten muissakin elimellisissä psykiatrisissa sairauksissa, elimellisen psykoosin ensisijainen hoito on taustalla olevan somaattisen sairauden hoito silloin, kun se on mahdollista.

Psykoosilääkkeitä käytetään samaan tapaan kuin yleensä psykoosien hoidossa, huomioiden kuitenkin aivosairaiden potilaiden erityinen herkkyys keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden sivuvaikutuksille.

Hoidon oltava yksilöllistä

Iäkkään psykoosipotilaan tutkimus ja hoito edellyttävät lääkäriltä osaamista ja paneutumista sekä potilaan aiemman elämänhistorian ja sairaustaustan tuntemusta. Vanhusten psykoosioireisiin tai alkavaan muistisairauteen liittyvät kognitiiviset häiriöt ja psykooseihin usein liittyvä monisairastaminen tekevät hoidosta vaativaa.

Etenkin elämän viimeiset vuodet ovat sinänsä monin tavoin kuormittavia sekä potilaalle että omaisille, ja pitkäkestoinen psykoosisairaus lisää näiden vuosien haasteellisuutta.

Vanhusten psykoosit ja niiden hoito
Iäkkään psykoosipotilaan hoidon järjestely edellyttää yksilöllisesti suunniteltua vuorovaikutus­keskeisten hoitojen ja lääkehoidon yhdistelmää ja riittäviä päivittäistä selviytymistä tukevia palveluita.

Ennuste
Iäkkäiden skitsofreniapotilaiden määrän on arvioitu ainakin kaksinkertaistuvan seuraavien parinkymmenen vuoden aikana (Cohen ym. 2008). Vaikka skitsofreniaan liittyy lisääntynyt kuolemanriski, moni elää yhä iäkkäämmäksi vanhusten yleisen terveydentilan kohentumisen myötä. Keski-iässä tai myöhemmin sairastuneiden selviytyminen jokapäiväisistä toimista on yleensä sujuvampaa ja avun tarve vähäisempää kuin hyvin nuorena sairastuneiden, joiden kognitiivinen suorituskyky on keskimäärin heikompi. Tulevaisuudessa myös ikääntyvien skitsofreniapotilaiden alkoholinkäyttö ja muiden päihteiden käyttö lisääntynee kuten muillakin ikäihmisillä. Harhaluuloisuushäiriötä sairastavat vanhukset ovat yleensä itsenäisempiä ja toimintakykyisempiä kuin skitsofreniapotilaat. Kuitenkin neljäsosa heistä sairastuu dementiaan 5 - 10 vuoden kuluessa harhaluuloisuushäiriön diagnoosista (Leinonen ym. 2004). Pitkäaikainen hoitosuhde ja mahdollinen mielialaoireiden hoito vähentävät harhaluuloisen eristäytymistä ja parantavat elämänlaatua.

Lopuksi
Tähän saakka iäkkäät skitsofreniapotilaat ovat usein asuneet laitoksissa tai kuntoutuskodeissa. Tulevaisuuden ikääntynyt skitsofreniapotilas asuu kotonaan ja tarvitsee sellaisia avohoitopalveluja, jotka tukevat häntä itsenäiseen elämään. Suurin haaste näiden potilaiden hoidossa on saada heidät sitoutumaan hoitosuunnitelmaan. Myöhäisiän skitsofreniaa ja harhaluuloisuushäiriötä sairastavat tarvitsevat tiiviin hoidon ja ennen kaikkea jatkuvan hoitosuhteen. Saumaton yhteistyö perusterveydenhuollon ja psykiatrian ammattilaisten kesken on oleellista, ja konsultaatiomahdollisuus on oltava joustavasti saatavilla. Vain pieni osa potilaista tarvitsee elinikäistä psykiatrista seurantaa; suurimmalle osalle perusterveydenhuolto monipuolisine hoitomahdollisuuksineen on sopivin hoitotaho. Tulevaisuudessa myös näitä vaikeita psykooseja sairastavat iäkkäät potilaat haluavat olla mukana päättämässä siitä, missä ja millaista hoitoa he tarvitsevat.

farmi saattohoito yksikkö

EIHÄN HELMILLÄÄ OO MITÄÄN KOULUTUSTA VAA ELELEE ELÄKELÄIS PAPAN RAHOILLA LOIS ELÄJÄ EI KÄY TÄYSILLÄ TYTTELI.

Ei Danny ei helvetti!

Miksi lähtee farmiin kun pressanvaalit tulossa ja ikänsä puolesta usa:n tasoa.

D-tuotanto Ilkka Lipsanen, kommandiittiyhtiö
094
840 88
SOITA
D-Tuotanto Ilkka Lipsanen Kommandiittiyhtiö
Upinniementie 262 B, 00280 Helsinki
040
060 7700
SOITA

linjaloistonkatu , espoo

Tapiolasalin takaosassa konserttia katselivat nimittäin vieretysten Ilkka ”Frederik” Sysimetsä, 77, ja häveliäästi Dannyn seuraneidiksi naamioitu Helmi Loukasmäki, 22. Silminnäkijöiden mukaan yllättävä kaksikko viihtyi tiiviisti yhdessä.

– He istuivat kahdestaan ihan konserttisalin takaosassa, eli eivät millään vieraspaikoilla. Frederikin ja Dannynhän välit ovat tunnetusti viilenneet, joten miksi Helmi sitten kikatteli Reetun jutuille? Onko Helmi peräti vaihtanut miestä? konserttisalista kyseltiin.

”Jos Helmi on onnellinen, se käy minulle”
Kun ensimmäiset otsikot Dannysta ja nuoresta ”mysteeriblondista” pamahtivat julki, Jani Loukasmäki matkusti vaimonsa kanssa tyttärensä Helmin ja artisti Dannyn luokse Raumalle. Nykyään äiti, isä ja iskelmälegenda ovat Helmin mukaan hyviä ystäviä.


Noora Knapp
12.11.2022 6:00
KUN 21-vuotias Helmi Loukasmäki nousi marraskuun alussa suuren yleisön eteen Hämeenlinnan Verkatehtaan Vanaja-salissa, isä Jani Loukasmäki ei ollut uskoa silmiään.

– Olihan se outoa. Tuo sama tyyppi lauloi nuorempana imurin varteen, ja nyt se on suuren yleisön edessä. Helmi on ottanut isoja askelia lyhyessä ajassa, Jani sanoo.

Isä oli katsonut tyttärensä esiintymisiä videoilta pitkin syksyä. Nyt musiikkineuvos Ilkka ”Danny” Lipsanen oli pyytänyt Helmin vanhemmat paikan päälle seuraamaan, kun tytär esiintyi satojen ihmisten edessä Dannyn juhlakiertueella.

Sen jokaisessa konsertissa Helmillä on oma ohjelmanumero. Kun kiertue marraskuun loppupuolella pysähtyy Seinäjoella, suunnilleen koko Loukasmäen suku on yleisössä hurraamassa. Helmin lapsuudenkoti sijaitsee Etelä-Pohjanmaan Ilmajoella.

– Kaikki ovat tosi innoissaan, mummo varsinkin. Hän tuskin malttaa odottaa, Helmi kertoo.


Lapsena Helmi lauloi kuorossa, kävi muskarissa ja soitti viulua, pianoa, kitaraa sekä harmonikkaa. Silti laulajan ura ei ollut itsestäänselvyys.
Lapsena Helmi lauloi kuorossa, kävi muskarissa ja soitti viulua, pianoa, kitaraa sekä harmonikkaa. Silti laulajan ura ei ollut itsestäänselvyys. KUVA: ALEKSI JALAVA

MUSIIKILLA oli tärkeä rooli jo Helmin lapsuudessa. Se yhdisti myös isää ja tytärtä.

Musiikin lisäksi kaksikon tuo yhteen huumorintaju ja samanlainen elokuvamaku. Molemmat ovat myös käsistään käteviä. Kun Helmi oli nuorempi, he nikkaroivat yhdessä paljon.

– Välillä oli aika villejäkin ideoita, mutta onneksi äiti pisti niille sitten stoppia. Ihan kaikkea ei päästy toteuttamaan, Helmi nauraa.

Kaksikko kuvailee välejään kaverillisiksi. Helmi kertoo olevansa läheinen kaikkien perheenjäseniensä sekä isovanhempiensa kanssa.

– Olen voinut aina puhua molempien vanhempien kanssa mistä vaan. Olemme tiivis perhe, joka pitää yhtä.

”
Välillä oli aika villejäkin ideoita, mutta onneksi äiti pisti niille sitten stoppia.

Helmin lapsuudenkodissa asui useita lemmikkejä.
Helmin lapsuudenkodissa asui useita lemmikkejä. KUVA: HELMI LOUKASMÄEN KOTIALBUMI


Helmin mukaan Jani-isä on luotettava ja huolehtivainen. Kaksikon välit ovat kaverilliset. Helmin mukaan vanhempien kanssa voi keskustella kaikesta.
Helmin mukaan Jani-isä on luotettava ja huolehtivainen. Kaksikon välit ovat kaverilliset. Helmin mukaan vanhempien kanssa voi keskustella kaikesta. KUVA: ALEKSI JALAVA

Perhettä sitovat yhteen paitsi ilon, myös surun hetket. Yksi suru Helmin lapsuudessa oli erityisen suuri.

Helmillä on kaksi nuorempaa veljeä, joista vanhempi kuoli, kun Helmi oli 5-vuotias. Perhe ei halua kertoa julkisesti kuolintapauksen yksityiskohdista. Sen Helmi sanoo, että rakkaan pikkuveljen muisto kulkee perheen mukana yhä päivittäin.

hemi ollut 1 vuotiaasta asti danny , hyyiii miettikääpäs tätä helmin isää ei taida suvussa olla kaikki muumit laaksossa.

Danny on ikäloppu, siks osaa käyttää kirvestä, käyttää talikkoo jne, mutta Helmi-neiti ei edes tiedä, mikä on talikko, kirves jne. Rakennekynnet kärsii.
Toivottavasti lanssi on sitten nurkan takana passissa.

Taitaa tulla iso-D: lle viimeinen tv esiintyminen.
Saadaan r8nsaasti aihetta otsikoihin.

Danny joutyåui kohtalokkaaseen onnettomuuteen. D:n sydän ei kestänyt. D joutui pahoinpidellyksi, syyllistä etsitään, luultavasti joku huppumies ulvilasta. D:n jalka amputoitiin, ehkä toinenkin. Tilanne vakava.

Tai sitten. Danny joutuu valitettavasti lähtemään farmilta jo vuorokauden jälkeen🤭

Kiusatut saavat kenet haluavat ja se nainen on velkaa ja etenkin Kiusaajat ratiot ja ex kiusaajat ikuisesti

-AH

Danny luulee olevansa Teini ensi tupakat hahhahah köhi niin perkeleestii kyllä naurettiin näylle.

Röökikuvat! Danny ja Helmi bongattiin tupakat suussa – "En olisi ikinä uskonut Dannystä"
Danny ja Helmi polttivat yhdessä tupakkaa.
Musiikkineuvos Ilkka "Danny" Lipsanen, 80, ja Helmi Loukasmäki, 22, herättivät huomiota Raumalla viime viikon perjantaina (11.8.).

Seiskan tarkkasilmäinen lukija bongasi kaksikon Rauman kadulta noin kello viiden aikoihin iltapäivästä.

Danny ja Helmi polttivat yhdessä tupakkaa erään ravintolan ulkopuolella.

– En olisi ikinä uskonut, että Danny polttaa. Eihän se tee hänelle hyvää. Tosi monet muutkin ihmiset ihmettelivät asiaa ääneen.

Juttu jatkuu ilmoituksen jälkeen
Ilmoitus päättyy
– Siinä he sauhuttelivat kaikessa rauhassa, eivätkä piitanneet muiden katseista, Seiskalle raportoidaan.

Helmi Loukasmäki avoimena Dannyn Farmi-rupeamasta: "On tietysti yksinäinen olo"

Silminnäkijän mukaan Helmi ja Danny juttelivat erään kolmannen henkilön kanssa, joka toimi ilmeisesti heidän kuskinaan.

– Helmillä ja Dannyllä ei ollut kiire mihinkään, mutta lopulta he hyppäsivät auton kyytiin ja suuntasivat muualle, Seiskalle mainitaan.

Tupakointi voi vahingoittaa terveyttä merkittävästi. Tupakointi lisää esimerkiksi riskiä sairastua useisiin eri syöpiin.

Danny oli kysellyt saako päiväkotiin mennä päivä istuttaan pikku lapsii syliin , ja nuollu huuliaa sipmukkaa nuolisin pientä simpukkaa.

Kuulemma oli cannabis haissut.

Onko heillä oma kellari jossa pitävät , kidnappaamiaan pikku lapsia .

helmi on ottanut vaarin tilanteesta.

jännittää testamenttia varmaankin.

*on sulla munissas*
*kissutu*

Älkää mollatko Dannya! Harva pystyy hoitelemaan parikymppisiä tuossa iässä. Vai oiskohan et parikymppinen tarvitaan, että voi hoitaa Dannyn ikästä? Sama se, onhan viagra!
Kylhän me vanhat starat tiedetään, et mitä nuorempi sen kireempi. Viagra ja reilusti alle parikymppinen saa vanhan ratsun laukalle milloin tahansa.... Kolmekybänen riipputissi ei väräytä viisaria samaan malliin...

Eihän sitä arvi viisarin värähtää, käsivoimatkin riittää,

syötetään sille myrkyt päästään ketkusta.

Vanhempi ukkokin Iidan kyytiin halajaa, siitten vasta nostan hattua kun Miina Äkkijyrkän selättää Farmilla.

Dannya oli pyydetty mutta oli kuullut vääri ja sille oli sanottu et siellä on 1-6 vuotiaita

mut kun oli kuullut et se Varvi Farmi ja siellä1-6 vuotiaat onki kanoja eikä pikku lapsia oli pettynyt ja aikonut lähtee heti pois.

olis niin halunnut vetää danny varvit lapsien kanssa

CAHA CAHA CAA KANNATUS LOPPU CHA CHA CHAA PRIDE



JA NY SE JO ALKOI SANNAN MATKIMINEN KUINKA NOLOA SDP



Antti Lindtman lauloi Cha Cha Chan – Katso SDP:n uuden puheenjohtajan villi karaokeveto!
Lindtmanin karaokeveto tallentui videolle.

SANNAN PYLLYN PYÖRITYSTÄ SENTÄÄN KEHTAS KATTOO, MUT TÄMÄ ANTTI LIDMAN ON SDP POHJANOTEERAUS , KUINKA PRIDE HAISEE YMS TÄMÄKÖ ON SDP POLITIIKKAA
KOHTA FLOW JA ANTTI SEILLÄ VERKKOSUKISSSAAN JA KORKKAREISSA HOMO IKONIKSI RUPEE.

HUULIKILLTOO JA VINKEITÄ ILMEIT JA LEHDESSÄ POSEERAA KUIN HOMO IKONI .

MITÄ AINEITA VETELETTE SDP. CHA CHA CHAAAA

SSS