Aina nettikeskusteluissa jankutetaan sitä, kuinka pariskunnissa kumpikin maksaa omansa kun mennään syömään, kahville, mihin nyt mennäänkään yhdessä ja se, että nainen olettaa miehen tarjoavan edes parin euron kahvin, tarkoittaa että nainen on selkeästi lompakkoloinen. Koska tasa-arvo ja naisetkin käy töissä jnejnejne.
Miksi käytännössä tätä ei juurikaan näe, ainakaan aikuisten pariskuntien kohdalla? Käytännössä aina jompikumpi (useimmiten mies) maksaa molempien laskun ravintolassa tai kahvit kahvilan kassalla. On hyvin epätavallista, että pariskunta ottaisi laskut erikseen tai kahvilassa ensin kahvinsa maksaisi nainen ja takana jonottaisi mies maksaen oman kahvinsa ja olisi kuitenkin selvää, että kyseessä on pariskunta.
Että mikäköhän nyt on sitä faktaa asiassa, kun käytännössä "kumpikin maksaa omansa" parisuhdekumppaneilla on kaikkea muuta kuin tavallista, vaikka keskusteluiden perusteella tämä on jokin itsestäänselvyys?
Miksi käytännössä tätä ei juurikaan näe, ainakaan aikuisten pariskuntien kohdalla? Käytännössä aina jompikumpi (useimmiten mies) maksaa molempien laskun ravintolassa tai kahvit kahvilan kassalla. On hyvin epätavallista, että pariskunta ottaisi laskut erikseen tai kahvilassa ensin kahvinsa maksaisi nainen ja takana jonottaisi mies maksaen oman kahvinsa ja olisi kuitenkin selvää, että kyseessä on pariskunta.
Että mikäköhän nyt on sitä faktaa asiassa, kun käytännössä "kumpikin maksaa omansa" parisuhdekumppaneilla on kaikkea muuta kuin tavallista, vaikka keskusteluiden perusteella tämä on jokin itsestäänselvyys?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Saahan sitä tuostakin ongelman. Me on käyty ulkona tasan kerran syömässä 13 vuoden aikana ja mies maksoi. Kahvilla joskus käyty ja minä maksanut. Koska minä olen sinne kahville halunnut.
Joillakin "kumpikin maksaa omansa"-ihmisillä ajattelumalli kuvastaa heidän itsekkyttään, joka (muka) yritetään saada näkymättömäksi tasa-arvohöpinöillä. Lähes poikkeuksetta miehet, jotka ovat ylpeitä siitä, että eivät tarjoa naiselle, haluavat kuitenkin "viedä naisen syömään" itse valitsemaansa ravintolaan maksamaan oma ruokansa - olematta yhtään kiinnostuneita siitä, onko naisella halua (pitääkö paikan ruoasta) tai mahdollisesti varaakaan maksaa omaansa kyseisessä ravintolassa. Ainakin silloin jos puhuu "syömään viemisestä" tai haluaa itse valita paikan kysymättä toisen mielipidettä tai siitä huolimatta haluaa itselleen mieluisaan paikkaan, pitäisi tarjota toiselle. Ei se niinkään oikein mene, että lasse haluaa "viedä" liisan kalliiseen pihvipaikkaan, vaikka liisalla pienituloisena ei ole varaa paikan hintoihin, mutta lasselle ei kelpaa edullisempi, liisan ehdottama ravintola. Lasse ei tarjoa ja kuluta rahaa liisaan koska molemmat maksavat omansa, mutta tavallaan liisa maksaa paitsi (itselleen liian kalliista) ruoasta, myös lassen paikanvalinnasta ja itsekkyydestä. Ei lasse tietenkään ruokaansa maksata liisalla, mutta parisuhde lassen kanssa kuitenkin tulee liisalle kalliiksi. Mutta tärkeintähän on, ettei nainen vaan pääse "hyötymään" senttiäkään parisuhteessa :D
Vie vaikka esim. Ärrän hodarille ja limulle puistoon tai merenrantaan, ja molemmat maksaa itse. Kahvit ja jätskit voi ottaa päälle, jos haluaa. Tai nappaa mukaan pelkät kahvit ja vedet vaan.
Ei naisiin kannata rahojaan tuhlata! Feministejä ja tasa-arvolaisiahan ne on nykyisin. Mulla on periaate et molemmat maksaa omansa, ellei nainen tarjoa.
Ajattelin ennen osin hieman klassisemmin ja perinteisemmin tuosta tarjoamisasiasta. Niinhän sitä oli opetettu ja iskostettu. Mutta herrasmies voi olla muutenkin! Ei niin että kustannan naisten kulut ja menot.
Joskus nuorena kloppina (17 v.) käytin kerran ravintolassa yhtä 30-vuotiasta syömässä. Paikka oli edullinen, mutta siisti, kotimainen, tasokas ja laadukas, rauhallinen, viihtyisä, ja ennen kaikkea romanttinen (vallitsi juuri oikeanlainen tunnelma).
Toiselle 'tarjosin' aamiaisbufeen kun sisältyi hotelliyöhön, ja ravintolaillanvietosta sinne yhdessä suunnattiin yössä kun muuta paikkaa ei ollut.
Muutoin "olen maksattanut kaikki naisilla" (ovat ihan itse halunneet tarjota) tai sitten molemmat maksaneet omansa. Huomattavasti enemmän olen erinäistä kestitystä saanut kuin itse kevettani kaivanut. Sitten menty myös vastavuoroisuusperiaatteella; 'tuoppi tuopista'.
Kuvittelisi, että osaisit noin tasa-arvon kannattajana kieltäytyä, jos nainen yrittää tyhmyyttään tarjota. Tai että ainakin sanot "ymmärräthän, että minä en sitten periaatteestakaan suostu ikinä tarjoamaan yhtään mitään?", ennen kun otat sen tarjotun vastaan? Ettei nainen nyt ainakaan erehdy pitämään sua rahaan ja tarjoamiseen normaalista suhtautuvana ihmisenä.
Jotkut maksaa ja jotkut ei. Itse näen tuon aika teennäiseksi tavaksi korostaa jotain itsenäisyyttä. Teettää turhaa työtäkin siellä ruokapaikassa, varsinkin jos oikein kaksi laskua pitää väsätä jne. Maksaa sitten vaikka ennemmin vuorotellen, mikäli siltä. Oma talouteni ei myöskään siihen kaadu, jos miehelle tarjoan.
Vaan siis karseaa on se, jos siitä maksamisesta tarvii joku periaatekeskustelu alkaa käymään.
Vuorotellen maksamisessa on sellainen ongelma, että jos tasapuolisuudesta puhutaan, niin se joka syö enemmän ja/tai kalliimpaa, on se joka vuorottelussa "voittaa". Jos A syö useimmiten selkeästi halvemman ruoan kuin B, tasapuolista on vain vuorotellen maksaminen. A tarjoaa B:lle, joten B ns. hyötyy tästä vuoromaksamisen "tasapuolisuudesta".
Olen tällaisen "nykyään ei mies ei tarjoa vaan ollaan tasapuolisia"-pihin kanssa asiasta puhunut ja hän ei muka ymmärtänyt, että miten niin ei mene muka tasan maksaminen vuoroperiaatteella, että ihan samahan se on maksaako molemmat omansa vai vuorotellen molempien. No ei ole, paitsi jos molemmat syövät samalla summalla. On kyllä oltava todella huono matemaattinen hahmotuskyky jos ei ymmärrä, mikä ongelma TASAjaon kannalta on siinä että maksussa vuorotellaan ja toinen syö 20e ja toinen 40e.
Jos tuosta saa ongelman kehitettyä, niin kannattaa tarkistaa paikan hintataso ja menu etukäteen. Ja tietysti jos vituttaa, niin syö kallimpaa, kun on sen toisen vuoro maksaa. Sä kai sen päätät mitä tilaat?
Ja anteeksi ... mä onnistuin jotenkin käsittämään tuon ihan päin peetä. 🤣
Juu kyllä. Jos maksettaisiin molemmat omansa, niin pyytäisin erillisen laskun, siitä mitä MINÄ olen syönyt. En maksaisi ikinä tuollaisessa tilanteessa koko summaa puoliksi, varsinkaan jos toinen siitä mesoaa.
Ja sitten jos taas jostain ihan käsittämättömästä syystä joutuiin tuollaisen tyypin kanssa useammin yhdessä syömään, niin todellakin tilaisin kalleinta mitä löytyy ja tilaisin vaikka ekstraa ihan vaan dogibagissä kotiinvietäväksi, kun hän maksaa. Vaan siis enhän mä nyt sellasen tyypin kanssa toista kertaa koskaan söisi.
Juuri noin. Voi kai sitä halutessaan pitää vaikka kirjanpitoa, että kuinka paljon kalliimpi annos pitää seuraavalla kerralla tilata. Ihmiset ovat näiden juttujen kanssa ihan outoja nykyään. 🤯
Onhan se. Riidellä siitä, että nyt minä (mies) maksoin sulle 2e pahvimukikahvin toissapäivänä että koska ajattelit maksaa sen 2e velkasi takaisin vai oletko joku lokki. Itse olet samana päivänä vienyt tuliaisina kahvipaketin miehen luo mennessäsi. Jos itse maksat vastaavasti miehen 2e pahvimukikahvin, hän ei omista periaatteistaan huolimatta maksa sinulle takaisin oma-aloitteisesti ja jos kysyt (samalla logiikalla kuin hän itse toimii), alkaa ivallinen kolikon heittely ja kommentointi, että on se tarkkaa toisilla. Että kukakohan se yritti lokkeilla......
Rationaaliset pariskunnat maksavat molempien annokset vuorollaan, kun haluavat nopeuttaa asiointia.
No tuo juuri. Jos on kovasti jonoa, niin ei sinne kannata molempien edes lähteä jonottelemaan. Jos tietää mitä tahtoo, niin toinen menee jonoon ja toinen etsii pöydän.
Älä vaa ihmeessä osta ikinä sitä kahvikupillista, sillä saa jo nelosoluen esim
Jokainen maksaa itse jos ei muuta sovita.
Monille miehille on ongelma tarjota naiselle, mutta harvalle miehelle on ongelma jos nainen tarjoaa hänelle. "Öhh, no jos mä nyt sitten maksan tän sulle ja maksat sit joskus takaisin" tosi vastentahtoisella ja narisevalla äänellä, mutta jos nainen ilmoittaa maksavansa miehen ostoksen "Jaa niinkö" eikä puhettakaan takaisinmaksusta.
Seurusteluaikana minä maksoin. Avioiduttuamme vaimoni on maksanut. 54 vuotta.