Itselläni on sellainen epilepsia että syytä ei tiedetä mistä se johtuu kokeissa ei löydetty mitään poikkeavaa kaikki ihan normaalia kohtauksia ollut kolme kunnes aloitettiin lääkitys kohtaukset on tullu nukkuessa yön pikkutunneilla nyt kolme vuotta ollu kohtaukseton onko kellään tällaista vastaavaa ois kiva tietää miten on menny ja onko tullu koitettua lääkityksen lopetusta?
ihme juttu?
heksi 23
2496
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mulla tuli kans yöllä pari kertaa -> lääkitys vuosiksi. Koska kohtauksia ei enää tullut, lääkitys lopetettiin (oli vapaaehtoista lopettaa) keventäen annosta kahden viikon aikana normaalista nollaan.
Oikein hämmästyin kuinka paljon lääkitys oli minuun vaikuttanut: lääkityksen loputtua olin huomattavasti virkeämpi, pää oli "terävämpi", fyysinen kunto nousi huomattavasti, älytön hilseily lakkasi (selvisi syy siihenkin), ihon rasvoittuminen loppui. Keskittymiskykykin parani selvästi ja lukemista haitanneet näköhäiriöt loppuivat. Koulussa meni paremmin pienemmällä pänttäämisellä. Heräsin siis vuosien unesta, johon oli hitaasti vajonnut!
Nyt en kyllä mene lääkäriin heti yhden kohtauksen jälkeen!
En ole vieläkään 6 vuoden kohtauksettoman ajan jälkeen henkisesti valmis lääkityksen lopettamiseen, koska kohtauksia on ollut 20 vuotta, ja usein.
Lääkityksen reilun vähentämisen ansiosta sama kokemus kuin mies 28:lla: jaksaa paljon enemmän ja järkikin luistaa vilkkaammin. Löytyi voimia harrastuksillekin työpäivän jälkeen.
Silti pidän mieluummin tämän pienen lääkityksen kuin otan sen riskin että kohtauksia taas tulisi ja lääkitystä pitäisi nostaa.
Lääkkeiden popsiminen turhaan on tietenkin järjetöntä, mutta epilepsian ongelmahan on se, ettei varmuudella voi todeta onko sitä vai eikö ole. Jos uskallat kokeilla lopettamista, niin mikä ettei, mutta jos kohtauksia taas tulee, niin lääkitys on syytä aloittaa taas heti ennenkuin tilanne menee huonommaksi.