auramigreeni ilman päänsärkyä

Mulla on diagnosoitu migreeni 8-vuotiaana. Alkuun se oli se tavallinen, eli sahalaitakuvio ja lievät motoriset häiriöt yleensä vasemmassa kädessä ja auraoiden häipyessä alkava päänsärky. Myöhemmin auraoireet katosi kokonaan, oli vain toispuoleisia päänsärkyjä.

Vuosituhannen taitteen jälkeen alkoi taas auraoireet ja silloin se muuttui säryttömäksi migreeniksi. Auraoireiden jälkeen tuli särkykohtausten sijaan vaihtelevasti uupumusta ja sekavaa, raskasta, huteraa oloa yms. Tämä saattaa kestää kolmekin päivää. Uutena auraoireena tuli puhekyvyn häiriöitä. Joskus saa puhuttua takellellen ja joskus ei löydy sanoja ollenkaan, tulee vain kummallisia älähdyksiä. Migreenikohtausten määrä myös kasvoi. Ennen oli karkeasti kerran kuussa, mutta nykyään satunnaisesti jopa kolme kohtausta viikossa ja satunnaisesti kaksi auraoirekohtausta peräkkäin tunnin parin tauolla.

Muitakin oireita on ilmaantunut. Ilmeisesti yksi niistä on retinaalinen migreeni. Vaihtelevasti yhdessä silmässä alkoi ilmaantumaan valoläikkiä, joiden kesto vaihtelee sekunneista muutamaan päivään ja muoto vaihtelee ohuesta viivasta suurehkoihin epäsäännöllisiin, ja myös väri vaihtelee.. joskus se on valkoinen, joskus kellertävä, joskus sinertävä ja joskus punertava. Yleensä on vain yksi läikkä kerrallaan, mutta joskus harvoin on parikin läikkää ja joskus molemmissa silmissä eri paikoissa yksi läikkä. Tällä hetkellä on punertava pisaran mallinen läikkä vasemman silmän sokeanpisteen vieressä. Olen myös huomannut, että aavistuksen sekava olo ja sekava näköaisti on lähes jatkuvaa.

En ole huomannut mitään systemaattista laukaisevaa tekijää, kuten ne tavalliset, eli valvominen, stressi, ponnistus, juusto, suklaa, sitrushedelmät, auringonvalo jne., kun mullakin kohtaukset tulee ihan milloin ja missä tilanteissa tahansa. Kevät on kuitenkin selkeästi sitä aikaa, kun kohtauksia on tiheämmin ja kesän edetessä harvenee. Kyllä migreenin kanssa oppii elämään, mutta ei se kuitenkaan ole mukava seuralainen.