Jos tekee niin että ajatuksessaan toivottaa mieleistä ja rakkauden täytteistä elämää sille ihmiselle ja ikään kuin vilkuttaa hyvästiksi, niin voisi siirtyä vihdoin askeleen pois päin ja rohkeasti löytää, etsiä ja nähdä sellainen ihminen joka on oikeasti sopiva. Koska se jota olen aikaisemmin kaivannut ei ole sopiva ihminen minulle enkä myökään hänelle, koska muutenhan sitä olisi jo aikaa sitten ollut yhdessä. Mutta sepä se kun pitäisi sitten löytää sellainen sopiva ihminen molemmin puolin joka sopii kuin palapeli toiseen palapeliin. Mietin myös sitä minkälainen se sopiva ihminen sitten olisi, mikä on sopivan ihmisen käsitys ja mikä tekee toisesta sopivan muuten kun tietysti ne perusasiat.
Uskaltaako sitä luottaa sitten ettei jälleen tuu takkiin
Anonyymi-ap
5184
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Millä perusteella aikaisempi kaivattusi ei ollut sinulle sopiva etkä sinä hänelle?
Otsikko kertoo kaiken tai ainakin puolet siitä ja muutenkaan en tänne rupea luettelemaan sen kummemmin siitä asiasta.
Todella tuhannen taalan kysymys taas provoilevalta mieheltä, kyllä lypsäminen vaan kannattaa👍
En jaksanut edes lukea loppuun asti. Asiat ei tapahdu itsekseen. Sinun on tehtävä niille jotain. Kukaan ei vain tule omaksesi pyytämättä.
Kyllä minä sen tiedän että itse on tehtävä ja ei minulla niinkään ujoudesta ole kiinni vaan se että en halua että taas tulee rukkasia. En vaan jaksa enää niitä. Ehkä jos kohdalle tulee joku mukavalta ja kiltiltä vaikuttava mies niin EHKÄ sitten pääsee niistä sisäisistä edellisistä kokemuksellisista pedoista irti ja voi luottaa että toinenkin on vastaanottavainen ja kiltti.