tekis mieli hirttäytyä. miks mä pilaan mun elämän. kevään aikana lopetin oksentamisen mutta jatkoin määssäilyä ja lihoin. lihoin 10 kiloa. sain kuitenkin naamani hyvään kuntoon ja kasvonpiirteet taas kauniiksi. mutta nyt juuri lakkiasiten alla olen oksentanut 5 päivää utkeen ja naamaa turpoo..mikä avuks. olen sekä lihava ettö ruma. en halua pitää juhlia enkä laittaa lakkia päähän. en kestä enää tätä.
turvonnut naama
ja yo-juhlat tulossa :(
81255
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
nytkin lähen taas oksentamaan..mä vihaan itteeni ja elämääni.
En oikein tiedä mitä sanoa.. Oletko puhunut kenenkään kanssa? Minusta sinun pitäisi. Itse olen ihan alkuvaiheessa, enkä halua puhua kenellekään, mutta jos joskus olen surullinen ja yritän, niin kaikki sanovat etteivät jaksa kuunnella. :( Onko sinulla sellaisia ystäviä jotka kuuntelevat? Laita vain lakki päähän, olet varmasti ansainnut sen. Tiedän, ettei tämä paljon auta, enkä saa sinua lopettamaan oksentamista, en saa kohta enää itseänikään, mutta et varmasti ole yksin. Minua ainakin kesä pelottaa, kun pitää kuoriutua turvallisen peittävistä talvivaatteista ja rannallekaan ei uskalla mennä.. On haukuttu isomahaiseksi :( Hyvää kesää kaikesta huolimatta, ja jaksamista.
Kuullostaa varmaankin julmalta todeta noin mutta muu ei auta, tiedän sen entisenä buliimikkona! On oma valintasi, jos haluat ahmia ja oksentaa tai jos haluat ahmia ja lihoa. Jos et voi etkä halua lopettaa, et voi lopettaa. Jos oikeasti haluat lopettaa ja oikeasti välitätä muustakin kuin itsekkäästi vain syömisestäsi ja kiloistasi, niin silloin myös siedät turvonnutta naamaasi ym. bulimian näkyviä merkkejä. Jos haluat apua, sitä kyllä saa. Kannataisikohan rueta miettimään myös muutakin elämässää kuin omaa napaa? Se auttoi ainakin minuun...
musta puhuit aika pahasti, musta ainakin tuntuu että ei tää aivan oo mun käsissä tää bulimia, että vaikka oon kuinka monta kertaa tehnyt päätöksen parantua en vaan oo kestäny kuin korkeintaa viikon kunnolla. Mä en tiedä mistä se johtuu, mikä mut ajaa syömään ja oksentamaan, vaikka mä kuinka haluaisin parantua. Jollekkin voi auttaa tuollainen kova puhe, mutta minut se vain ajaisi taas mielentilaan "kyllä mä olen niin huono ihminen" tunteille ihminen voi kuitenkin aika vähän...
Kyllä tunteilleenkin ihminen voi jotakin. AInakin sen voisi olla velkaa itselleen, että pohtii, miksi milloinkin mitäkin tuntee tai miksi reagoi asioihin niin kuin reagoi. Totta on, että jos elää pelkkien tunteidensa ohjaaman , on elämä aika heppoisissa valjaissa. Meillä jokaisella on myös järki ja sen käyttö ei ole tunteetonta vaan vastuullisen ja järkevän ihmisen tapa suunnitella, toteuttaa, toimia ja oppia omasta elämästään. Itsetuntemusta voi jokainen HALUTESSAAN lisätä mutta se vaatiin rehellisyyttä itseä kohtaan ja myös avoimuutta. Kun itsetuntemus lisääntyy, itsetunto kasvaa. Kannattaa myös joskus hyvätä omien tunteiden rattaista hetkeksi ulos ja katsella elämäänsä ja elämäntilannetta vähän niin kuin ulkopuolisen silmin. Se, että koko ajan kieriskelee omien tunteidensa ja tuntemustensa kimpussa ei ole herkkyyttää eikä tunteellisen ihmisen ominaisuus, ennemminkin itsekkyyttä!
Niin, mä en tiedä kuinka kauan nyt on yo-juhliin aikaa, eikö viikko? Yritä tämä aika olla oksentamatta ja syödä terveellisesti. Ajattele että yo-juhlia varten.
Kyllä sä siihen pystyt!! Tsemiä!
Tästä viikosta voi alkaa se parantuminen!
niin ensiksi teille jotka yrititte olohduttaa ja otitte osaa, varsinkin viimisen viestin lukeminen helpotti. aivan mun täytyy nyt vaan lopettaa oksentaminen, ja tosiaan nyt jo tuntuu siltä että ihanaa lakkiaiset :) ja niin myös sinulle joka sanoit että ajattele muutakin kuin omaa napaa. näinhän se on. tiedän sen. sitä vaan on niin helppo mennä siihen itsesääliin:"miks mä oon niin ruma, niin huonoihminen ja että en mä voi tälle enää mittää" mä olen ite se ainoa joka pystyy asialle jotain. en halua enää pilata elämääni, olen sen arvoinen että ansaitsen nauttia elämästäni ja kaikki muut ovat kyllä luoneet sille upeat mahdollisuudet. mulla on rakastava poikaystävä(joka tuli tänne eilen keskellä yötä mökiltä kun tiesi kuinka paha olo mulla on, mulla on rakastavat vanhemmat(äidille kerroin eilen ekaa kertaa bulimiastani ja ei hermodtunut tai huutanut´vain lohdutti. aiemmin olen kyllä kertonut kaikesta muusta mutta en oksentamisesta, niin kova pala se on) mulla on ihnat siskot ja aivan ihanania kavereita ja harrastus. mä vaan koko ajan "yritän" viissiin pilata välejäni kaikkiin sen mitä muut niitä paikkaavat. voi että ihminen voi olla näin itsekäs paskiainen. tähän tulee nyt muutos! =) voimi kaikille ja toivottavasti tää avartais edes jonkun silmät. miks me tehdään tätä etenkin itsellemme mutta samalla myös muille? ottakaa ohjat omiin käsiinne, kukaan muu ei niitä voi ottaa.
jos haluat näyttäöä yo-juhlissa ei turvonneelta niin lopeta nyt oksentaminen!!nyt!! viikossa kerkee tapahtuuu ihmeitä! osta jotain nesteenpoisto lääkkeitä ja syö kevyesti. turvotus häviää ja tunnet itsesi onnelliseksi omana päivänäsi.