Työnantajien pitäisi suosia nuoria työpaikoissa. Nuoret työllistyisi heti opiskelun päätyttyä, siirtyen suoraan työelämään.
Lisäksi omien kokemuksien mukaan nuoret ovat niitä ystävällisimpiä ja hyväntuulisimpia myyjiä. Paikalliset 40 naiset näyttävät kuin sitruunan niellyiltä, hymystä ei tietoakaan. Nuoret tuntuvat pitävän työstään, oli työtehtävä mikä tahansa.
Lisäksi omien kokemuksien mukaan nuoret ovat niitä ystävällisimpiä ja hyväntuulisimpia myyjiä. Paikalliset 40 naiset näyttävät kuin sitruunan niellyiltä, hymystä ei tietoakaan. Nuoret tuntuvat pitävän työstään, oli työtehtävä mikä tahansa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Paikalliset 40 naiset näyttävät kuin sitruunan niellyiltä, hymystä ei tietoakaan. Nuoret tuntuvat pitävän työstään, oli työtehtävä mikä tahansa"
Kyllä työnantajat suosivatkin nuoria. Meillä esimerkiksi, nuoria on suosittu vanhempien kustannuksella jo useita vuosia.Nuoret hymyilevät vielä, koska eivät ole saaneet kokemusta tarpeeksi nykyelämän realiteeteista työelämässä. Asuvat useimmiten kotonaan vanhempien kustantannuksella. Tyytyvät pieneen palkkaan eikä heillä ole asuntovelkoja eikä perheen taloushuolia ym.ym....
Vanhemmat vastaavat koko elämästään yksin huolineen ja murheineen.Työ on osa-aikaistettu ja palkkoja pudotettu, taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuen. Työajat ovat PRC;stä. Nytkin itse odotan, että pääsen työhön klo 14-20.00.Mieluummin tekisin aamusta lähtien ja kokoaika työtä.
Lopuksi, mikä hitto siinä on, että kaupan myyjän pitää aina hymyillä? Onko muissa ammateissa sama vaatimus? Esim, haudankaivaja, hautaustoimiston myyjä, poliisi, sairaanhoitaja, lappuliisa, lakaisukoneenkäyttäjä ym.ym.
Onko myyjien oltava joku ihmisten hauskuuttaja, kun kotoa on ilo pois, niin pitää kauppareissulla saada se puuttuva hymy ja ystävällisyys annos.
Onhan se tietysti niinkin, että voi valita kauppansa sen mukaan miten hauskaa missäkin kaupassa on käydä tuhlaamassa ne rahansa.
Isossa kirjassa kyllä sanotaan, että iloista antajaa Jumala rakastaa. Ei mainita mitään iloisesta ottajasta.
Vastauksesi oli hyvä.
Olen myyjä 58 vuotias ja sanon että yleensä hymyilen ja olen ystävällinenkin asiakkaille mutta kysyn myös miksi olisi oltava ystävällinen myös asiakkaalle joka haukkuu ilman aiheetta suut silmät täyteen???
Narisee hinnasta ym. Minkä se myyjä hinnoille voi?? Kyllä ne joku muu päättäää kuin myyjä!
Jos asiakas yrittää väkisin ängetä päälleen pari kolme numeroa liian pienet vaatteet niin eikat ole myyjän vika jollei onnistu?
Mitä tulee nuoren ja vanhan myyjän eroon niin voin kokemuksesta kertoa että meillä vanhin (siis minä) teen tarkalleen minulle kuuluvat tehtävät kun nuoremmat vaan istahtavat persuuksilleen joka välissä ja valittavat että voi voi kun väsyttää.Tietysti on poikkeuksiakin mutta useimmiten näin.
Yksi ei viitsi pestä lattiaa kun on niin "paska homma) Toinen ei imuroi "kun se on hikistä puuhaa"
Kolmas ei pese ikkunoita kkun talvella"on niin kauhean kylmä" ja kesällä "kaikki kaljaveikot kyttää ja kommentoi"
Hoh hoijakkaa mitähän pystyvät tekemään minun iässäni?
Vai nuoret herttaisia voi ollakin mutta kun siihen myyjän työhön kuuluu muutakin kuin hymyily ja rahastus.
Myyjä saa hymyillä, sillä olonsa tervetulleeksi tunteva asiakas tulee uudelleenkin. Omaa kuoppaanhan siinä kaivaa, jos ei asiakkaita arvosta.
Hymyily kyllä kuuluisi muuallekin, ei vain kaupan alan töihin.
Muuten hyvä mutta tuo viimeinen lause.
Nuoret(suurin osa heistä) ei suostu tekemään kaikkia heille kuuluvia työtehtäviä.
KOKEMUSTA ON !
Kun kauppaan astelee 40 nainen joka ensiksikin luulee olevansa hoikempi kuin onkaan(koskahan katsonut itseään peilistä).
Toiseksi haukkuu myyjän kun ei ole vaatteita jotka ovat sileitä(siis ilman pitsiä,kirjoilua tai röyhelöitä) kauniita, koristeltuja,nauhoilla,ilman nauhoja jne.
Kolmanneksi haukkuu myyjän kun ei löydy sopivaa kokoa juuri hänen erikoisilla mitoillaan tehtyjä(herra jees eihän se myyjä niitä vaatteita valmista)
Neljänneksi haukkuu myyjän korkeista hinnoista (myyjä ei määrää hintoja)
Viidenneksi sovittelee kaikki mitä kaupasta löytyy ja paiskaa yhteen myttyyn sovituskopinlattialle josta myyjä joutuu ne oikomaan putsaamaan pölystä ja joissain tapauksissa vieläpä pesemään pois maalitöhnät jota kyseisellä asiakkaalla naamassa ainakin sentin vahva kerros.
Luuletko tosiaan että moisia marisevia asiakkaita on ilo palvella ja toivottaa tervetuloa uudelleen????
Asiakkaat kun ajattelette lähteä shoppaileen niin;
-Pese itsesi jotta et haisisi viikon vanhalle hielle.Varmaan ymmärrät minkävuoksi?
-Vältä hajusteiden laittamista kyseiselle reissulle. Miksikö? Koska myyjä voi olla astmaatikko kuten allekirjoittanutkin.
Eikä seuraavan sovittelijan ole kiva sovitella halvalle hajuvedelle lemuavia vaatteita.
-Vältä kohtuutonta meikkausta koska sovituksesi jäljiltä usein vaatteista löytyy huulipunatahroja/meikkivoidetta yms. Kukapa haluaisi ostaa edellämainitun tuotteen? Myyjillä muutakin tekemistä kuin pestä vaatteita jäliltänne.
-Useilla asiakkailla tapana mennä ostelemaan ja sovittelemaan vaatteita labra reissun jälkeen.
Sotkevat asusteet vereen joten taas myyjä putsaamaan jälkiä.
-Tervehtikää sisään tullessanne ja hymyilykään ei ole kielletty.(Pätee myös myyjän kohdalla)
Lopuksi sanoisin että tämä oli osa asioista joita tulisi ottaa huomioon asioidessaan vaatetusliikkeissä.
Aina on syyt ja seuraukset.
Ehkäpä se myyjien töykeys johtuu edellä mainituista seikoista. Kun 30 vuotta on passannut ja palvellut huonosti käyttäytyviä asiakkaita niin kyllä siinä hymyt hyytyy vaikka olisi kuinka nuori aloittaessaan.
On helppo arvostella toisia kun ei sitä työtä tarvi itse tehdä.
tässä maailmassa naiselle joka täyttää 40.Tätähän tämä netti on täynnä.Minä voin sanoa että kaikki jotka niin väittävät ovat väärässä.
T:nainen 48v.
Se joka näytää sitruunalta on kyllä työnantaja silloin kun nainen 40 tulee pyrkimään myyjän tehtävään.Ei työnantajalla ole varaa ottaa riskiä että asiakkaat eivät enää tule kun ei ole katseltavana nuorta herkullista myyjä neitosta.
Tämä kokemus on omakohtainen.Hymyllä ei ole mitään valtaa näissä päätöksissä.Tarkoitan ettei auttanut vaikka hymyilin työhaastattelussa.