En muista sinusta juuri mitään. En mitä sanoit. En mitä teimme. En miltä tuoksuit. En miltä näytät tarkalleen. Harmittaa eniten, että emme kerenneet tehdä muistoja.
Kaivattuni.
Anonyymi-ap
18429
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
En edes aina muista loukkauksiasi.
Miten voit kaivata, jos et muista mitään?
En osaa sanoa itsekään. Muistan ainoastaan sen yhden katseen, jossa tunsin olevani onnellinen.
Ja muistan meidän yölliset chattailut, ja kuinka arasti ekan kerran tulit käymään minulla kylässä. Soitit kitaraa.
Ja opetit minua tekemään origameja kahvilassa.
Ja lauloin sulle Stellaa karaokebaarissa.
Meidän yöstä ei jäänyt muistoja. Muistin ainoastaan sen, että kerroit kaipaavasi entistäsi. Ja pakkasin kimpsut ja lähin.
Näin sen halusinkin menevän.
Näin voit vain syyttää itseäsi siis, jos jotain on jäänyt hampaankoloon. Et ikinä antanut mulle rehellisesti mahdollisuutta näyttää sulle yhtään mitään. Olit jo ennen näkemistä muodostanut minusta oman mielipiteesi, ja niissä olet pysynyt. Ei ollut mahdollisuuksia muistoille.
En halunnut kanssasi muistoja. Meni juuri kuten halusinkin.
Reipas näyttelijänaihio on valmis. Sillä ei ole sielua.
Se on niille normaalia, tekevät asioita ja sanovat, hetken päästä semmoista ei ole tapahtunut. Sitten ne vaatii apua ja kaikkien on muutettava elämää koska niin kaikki järjestyy. Itse kärsinyt siitä koko elämäni. Se on sitä touhua, ja jos niitä loukkaa niin "vetävät turpaan". Sitä ei kirkkotouhua, lähtevät pois kun ryhdyt siirtämään raivoa niihin takaisin. Huomasin juuri kun suljin verhot ja pitkin ja nyrkkeilin niin hävisivät. He myös yllättävät sinut, ja tulevat kertomaan miten ihana ja kaunis sielu olet, ja jos loukkaannut siitä etkä arvosta heidön työtään niin raivostuvat. Heitä on moneen lähtöön. Omat kokemukset vain hirveitä, toiset tykkää. Itsellä ei mitään hyvää sanottavaa, tuonut elämääni vaan pahaa ja huonoutta. Vaikka hyvään pyrin, ensimmäisen kerran elämässä tiedän mitä viha on. Ja tiedän myös että uhkauksen on naurettavia koska olen niin hento että iskuni ei niihin tehoa. Jotain varmaan kuitenkin toivottavasti niille sain jos en muuta niin potki se energia takaisin.
Minulta ne vei lähes kaiken. Kovan taiston jälkeen sain lapset itselleni, en niitä ikinä menettänyt, ja aikansa kun otti turpaan niin oman alat töitä on, mutta varsinkin extratuloista vieneet niin helvetisti. Omaisuus, yritys, sosiaalinen asema, traumat, itsetunto ja usko ihmisiin ja elämään. Tekevät käsittämättömän hirveitä asioita.
Mitä ätmi tarkoitat tällä, tuolla ja sillä mitä, mitä mitä? T yks pätiä
Samaa mäki ihmettelen.
Epäilen yhdestä miehestä samaa; hän ei voi muistaa minua - sivusta
Muistaa se. Uskoisit vaan.
Juu toivottavasti.