Mitä tehdä jos terveydenhuolto traumatisoi?

Anonyymi-ap

Pyytäisin ajatuksia ja vinkkejä siitä, että miten terveydenhuollon traumatisoivasta kohtelusta voi toipua?

Minulla on viime kuukausina, aina kun yritän levätä, noussut mieleen muutaman vuoden takainen asiointitapahtumien sarja, josta minulla on toistuvia muistikuvia, ja joka rikkoi luottamukseni terveydenhuoltoon ja haavoitti minua. Kohtelu terveydenhoidossa oli kiireistä ja tylyä, epäammattimaista ja vastoin lähetteen tehneen lääkärin hoitosuositusta.

Ainoa mitä tämä järjestelmä pystyi tekemään oli noin 10 sivua erilaista virheitä ja väärinkäsityksiä sisältävää teknistä dokumentaatiota minusta.

Ymmärrän tapahtuman olevan menneisyyttä, ja sen ettei tässä päivässä ole mitään hätää. Siinä mielessä olen saanut trauman käsiteltyä. Ongelma on kuitenkin se, että minua pelottavaa asioida missä tahansa lääkärissä, koska siellä asiointi nostaa menneen aina esille ja hyvin usein johtaa jonkinasteiseen epäilyyn, liioteltuun huoleen, lääkitysehdotuksiin, tai muuhun loukkaavan käytökseen. Olisi kiva tietää, miten potilaskirjauksista pääsisi eroon, ne kahlitsevat toiminnanvapautta, ja johtavat siihen, ettei terveydenhuollossa kohdella ihmisenä.

41

1191

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      kun minulla oli nuorena kova kriisiaika, yritin hakea tukea terveydenhuollosta. Kohtelu oli joskus tympeää. Sitten lopetin ja aloin käyttää ammattilaisia. Siinä oli psykoterapiaa opiskeleva nuori lääkäri. Hän kuunteli ja antoi tukea. Jatkossa löysin psykiatrin. hän oli ja on hyvä.Kumpikin on minulla vielä. Nuori lääkäri lopetti psykologiset ja jatkoi yleislääkärinä. siis kaksi pitkään kestävää kontaktia. Selkäongelmissani käännyn yleislääkärin puoleen. Psyykelääkkeet kirjoittaa psykiatri

    • Anonyymi

      Jos terveydenhuollossa on tehty hoitovirhe niin siitä täytyy valittaa.

      Jos taas traumatisoituu todellisuudesta, niin siitä ei pysty valittamaan.

      Lääkärin tekemä lääkitysehdotus ei valitettavasti ole loukkaavaa käytöstä.

      • Anonyymi

        Oliko sulla joku neuvo?


    • Anonyymi

      Täältä tulee hyvä neuvo: kasvata teflonia pintaasi ja kohtaa todellisuus!

      Sanon vielä, että olet onnekas sinä, joka ylipäätään pääset kohtaamaan terveydenhuollon henkilökuntaa, jopa lääkäreitä.

    • Anonyymi

      Aloittajalle: et taida olla ainoa tässä maassa, joka on traumatisoitunut terveydenhuollossa tapahtuneen huonon, tietyn asenteellisen ja epäasiallisen kohtelun takia. Heitä on täällä todella paljon. Milloinkahan he siellä norsunluutornissa ja alalla olevat tämän asian näkisivät ja huomaisivat?

      Viimeisessä lauseessa esille tuomasi epäkohdan kuittaan ihan täysin. Ikävä kyllä, hoitohenkilökunta, etenkin hoitajat ja lääkärit suhtautuvat potilaisiin ajatellen olevansa heitä jotenkin parempia, ja ylempänä. Hierarkia-ajattelun takia. Kaikki alalla käytössä olevat termit saavat aikaan myös sitä ylenkatseellisuutta ja he oikeuttavat sen toimintatavan jollakin tavalla.

      Kohdellaanko potilaita ihmisinä? Hmmm. Ei oikeastaan. Mikä on minusta vain surullista. Jo se asenne ja tapa kohdella on yksiä suurimpia syitä ja vikoja, joiden takia niitä kyseisiä mt-palveluita ei koskaan kannattaisi edes alkaa käyttämään.

      Kenenkään itsetuntoa, terveyttä ja hyvinvointia ei kohenna se, jos kohdellaan huonosti, tai asenteellisesti. Sairauskeskeinen ajattelu ja diagnoosiin fokusoituminen ovat myöskin niitä systeemissä olevia vikoja, jotka pitäisi muuttaa ja lopettaa kokonaan.

      Jotta luottamus syntyisi ja ihmiset ylipäätään voisivat paremmin, myös alalla olevien ihmisten tulisi kehittää, uudistaa ja muuttaa omia asenteitaan, tapoja kohdella mt-oireista kärsiviä tai elämässään vaikeuksia kohtaavia ihmisiä. Ihmisiä ja heidän kokemuksiaan tulee kohdella ja kohdata inhimillisesti, hyvin, arvostavasti ja kunnioittavasti. Heidän historiassaan tapahtuneita asioita ja juurisyitä selvitellen.

      • Anonyymi

        Ihan niin eålääkärit saava , samoin hoitajat jo oppia hoitokoulussa miten potilasta kohdellaan, mutta ovatkohan lintsanneensa niiltä tunneilta .
        On niitä hyviäkin lääkäreitä ja hoitajia jotka ymmärtävät ettei kukaan apua hae jos on terve . Yleensä muutenkin suomalainen sinnittelee liiankin kauan vaivojensa kanssa ennenkun soittaa aikatilausta , ja jos sieltä vastaa joku ilkeä ihminen niin tulee tunne että ei ole minkään arvoinen kun kohdellaan huonosti. Huono kohtelu vaikuttaa negatiivisesti ihmiseen , ja monta kertaa kun vihdoin pääsee lääkäriin nin yrittää sanoa nopeasti mitä vaivoja on kun pelkää koko ajan että häntä ei kuunnella edes .
        Ja kun lääkäristä tulee kotiin niin on vaan tyhjä olo monella .
        Joten ihmisten on tehtävä ilmoitus joka kera kun heitä vähätellään , siten saa pois ihmiset joilla ei ole ammatille kuuluvaa ymmärrystä ihmisista


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan niin eålääkärit saava , samoin hoitajat jo oppia hoitokoulussa miten potilasta kohdellaan, mutta ovatkohan lintsanneensa niiltä tunneilta .
        On niitä hyviäkin lääkäreitä ja hoitajia jotka ymmärtävät ettei kukaan apua hae jos on terve . Yleensä muutenkin suomalainen sinnittelee liiankin kauan vaivojensa kanssa ennenkun soittaa aikatilausta , ja jos sieltä vastaa joku ilkeä ihminen niin tulee tunne että ei ole minkään arvoinen kun kohdellaan huonosti. Huono kohtelu vaikuttaa negatiivisesti ihmiseen , ja monta kertaa kun vihdoin pääsee lääkäriin nin yrittää sanoa nopeasti mitä vaivoja on kun pelkää koko ajan että häntä ei kuunnella edes .
        Ja kun lääkäristä tulee kotiin niin on vaan tyhjä olo monella .
        Joten ihmisten on tehtävä ilmoitus joka kera kun heitä vähätellään , siten saa pois ihmiset joilla ei ole ammatille kuuluvaa ymmärrystä ihmisista

        Terveydenhuollon henkilökunnasta ei saa poistaa yhtäkään ihmistä. Päinvastoin on saatava lisää henkilökuntaa, ennen kuin kaikki pakenevat loppuun uupuneina. Ollaan jo lähellä katastrofia.

        Turha traumatisoitua, jos pääsee hoitoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan niin eålääkärit saava , samoin hoitajat jo oppia hoitokoulussa miten potilasta kohdellaan, mutta ovatkohan lintsanneensa niiltä tunneilta .
        On niitä hyviäkin lääkäreitä ja hoitajia jotka ymmärtävät ettei kukaan apua hae jos on terve . Yleensä muutenkin suomalainen sinnittelee liiankin kauan vaivojensa kanssa ennenkun soittaa aikatilausta , ja jos sieltä vastaa joku ilkeä ihminen niin tulee tunne että ei ole minkään arvoinen kun kohdellaan huonosti. Huono kohtelu vaikuttaa negatiivisesti ihmiseen , ja monta kertaa kun vihdoin pääsee lääkäriin nin yrittää sanoa nopeasti mitä vaivoja on kun pelkää koko ajan että häntä ei kuunnella edes .
        Ja kun lääkäristä tulee kotiin niin on vaan tyhjä olo monella .
        Joten ihmisten on tehtävä ilmoitus joka kera kun heitä vähätellään , siten saa pois ihmiset joilla ei ole ammatille kuuluvaa ymmärrystä ihmisista

        Hoitokoulussa opetetaan aina, ettei hoitajan tarvitse lähteä mukaan potilaan harhoihin.

        Tutkimusten mukaan, siitä ei ole niin paljon haittaa kuin aikaisemmin on luultu, mutta siitä ei ole myöskään mitään hyötyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Terveydenhuollon henkilökunnasta ei saa poistaa yhtäkään ihmistä. Päinvastoin on saatava lisää henkilökuntaa, ennen kuin kaikki pakenevat loppuun uupuneina. Ollaan jo lähellä katastrofia.

        Turha traumatisoitua, jos pääsee hoitoon.

        Voi mikä marttyyri olet. Empatiakyvyttömät turhakkeet hoitotyössä palkkalistoilla ne vasta resursseja tuhlaavat! Jos ihminen kohdattaisiin hyvin, niin pompottelua ei tapahtuisi. Samalla kun ihminen saa heti hoitoa ja hyvän kokemuksen kohtaamisesta, niin ei hän traumatisoidu. Toivottavasti et itse ole terveydenhuollossa töissä.. kuulostat varsin empatiakyvyttömältä ihmiseltä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi mikä marttyyri olet. Empatiakyvyttömät turhakkeet hoitotyössä palkkalistoilla ne vasta resursseja tuhlaavat! Jos ihminen kohdattaisiin hyvin, niin pompottelua ei tapahtuisi. Samalla kun ihminen saa heti hoitoa ja hyvän kokemuksen kohtaamisesta, niin ei hän traumatisoidu. Toivottavasti et itse ole terveydenhuollossa töissä.. kuulostat varsin empatiakyvyttömältä ihmiseltä.

        Minua on pompoteltu, joskus on tullut kohdattua todella ala-arvoista kohtelua.
        Menneisyys nähtävästi määrittää ihmisen aika pitkälle, ja jotkut, onneksi harvemmat, asennevikaiset lääkärit antavat asenteensa näkyä ja kuulua.
        Onnekseni en ole traumatisoituvaa laatua, ei minulle traumoja jää, vaikka vastaan onkin tullut jos vaikka mitä.
        Itse ajattelen olevani samanarvoinen muiden kanssa, vaikka mt-taustaa onkin, niin ehkäpä se auttaa suhtautumiseeni. Ongelma ei ole minulla, jos kohdellaan huonosti, kyllä se on hänen ongelmansa, joka ei osaa kohdata ihmistä, taustasta riippumatta.
        Toki olemme erilaisia, ja itsekin ymmärrän, että kaikki tuollainen voi olla joillekin hyvinkin rankkaa kokemusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi mikä marttyyri olet. Empatiakyvyttömät turhakkeet hoitotyössä palkkalistoilla ne vasta resursseja tuhlaavat! Jos ihminen kohdattaisiin hyvin, niin pompottelua ei tapahtuisi. Samalla kun ihminen saa heti hoitoa ja hyvän kokemuksen kohtaamisesta, niin ei hän traumatisoidu. Toivottavasti et itse ole terveydenhuollossa töissä.. kuulostat varsin empatiakyvyttömältä ihmiseltä.

        Auttaisiko sinua, jos koko terveydenhuolto suljettaisiin? Kun siellä kuitenkin on vain kamalia ihmisiä, jotka loukkaavat sinua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Auttaisiko sinua, jos koko terveydenhuolto suljettaisiin? Kun siellä kuitenkin on vain kamalia ihmisiä, jotka loukkaavat sinua.

        Ensin valitetaan terveydenhuollosta, mutta jos sitä ei olisi olemassa, valitettaisiin sen puutteesta. Niinhän se menee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi mikä marttyyri olet. Empatiakyvyttömät turhakkeet hoitotyössä palkkalistoilla ne vasta resursseja tuhlaavat! Jos ihminen kohdattaisiin hyvin, niin pompottelua ei tapahtuisi. Samalla kun ihminen saa heti hoitoa ja hyvän kokemuksen kohtaamisesta, niin ei hän traumatisoidu. Toivottavasti et itse ole terveydenhuollossa töissä.. kuulostat varsin empatiakyvyttömältä ihmiseltä.

        Vaikka terveydenhuolto onkin suomen suurin työnantaja, ja se rullaa läpi niin monta asiakasta, että sinne varmasti mahtuu epäonnistumisia, niin osaatko selittää, että miksi ne on juuri ne sairaudentunnottomat änkyrävänkyrät, jotka siellä traumatisoituu?

        Ja kuvittele, miten hieno tilaisuus se olisi jos olisin siellä oikeasti töissä, ja tekisin oikeasti jotain väärää jotain ressukkaa kohtaan, niin silloinhan se ihminen saisi oikeasti tehdä ihan oikean valituksen ihan oikeista asioista, eikä huudella tuuleen anonyymifoorumilla.


    • Anonyymi

      Psykiatriassa ollaan erittäin harvoin, jos koskaan kiinnostuneita "potilaista" kokonaisvaltaisesti, heidän menneisyyden tapahtumia ja heidän omia ajatuksia, ja tunteita ei oteta huomioon. Koska niillä ei ole siellä kyseisessä hoitokulttuurissa mitään merkitystä. Jos esim. hoitoon hakeutuu henkilö, jolla todetaan vaikkapa terveyskeskuksen vastaanotolla väsymystä, masennusta ja itsetuhoisuutta, niin juuri kukaan psykiatrian puolella ei koskaan kysy itse potilaalta, mitä hänelle on tapahtunut joko lähi, tai kaukaisemmassa menneisyydessä. Potilaita "hoidetaan" siellä hoitosysteemissä sairaus, diagnoosi ja lääkeskeisellä periaatteella. Siellä ilmeisesti ajatellaan, että sairaudet selittävät potilaan kohdalla oireet ja kaiken. Vielä mutkikkaammaksi asian tekee se, että lähes kaikkiin psyykkisiin häiriöihin on litetty samoja oireita. Ja jos pari, tai kolme sattuu mätsäämään, niin siitä tehdään siitä jokin "kaikenselittävä diagnoosi".

      Mutta kun sillä sairaus ja lääkekeskeisellä hoitometeodeilla ei tee oikeastaan juuri mitään. Ne ( hoidot) eivät välttämättä paranna ketään. Lisäksi monissa psyykelääkkeissä on paljon haitta ja sivuvaikutuksia, jotka saattavat lisää sairastuttaa potilaan somaattisiin, jopa terveyttä vaarantaviin lisäsairauksiin.

      Monella hoitoon hakeutuvalla on saattanut olla jo aiempaa traumataustaa. Siinä voi sitten miettiä, mitä se tekee ihmiselle, kun joutuu kolkkoon sairaalaympäristöön, tylyjen ja kylmien virkaihmisten keskelle, jotka eivät piittaa yhtään rahtuakaan itse potilaasta ja hänen hyvinvoinnistaan, että mitä se tekee ja saa aikaan vielä lisää ihmiselle. No, ei sellainen kohtelu ainakaan lisää hyvinvointia, eikä mielenterveyttä. Joissakin paikoissa on kohdeltu potilaita heidän ihmisarvoaan loukkaavasti ja alentavasti. Absurdia, eikö totta, mutta tämä oikeasti pitää paikkansa. Se, että sen väitetään olevan jollakin tavalla oikeutettua, en ole asiasta todellakaan samaa mieltä.

      On selvää, että koko hoitosysteemissä ja kyseisessä hoitokulttuurissa on paljon parannettavaa. Mutta siellä olevat eivät tätä näe. Jos potilaita ei edes nähdä, kohdella ja kohdata ihmisinä, niin silloin koko hoidon käsite voidaan kyseenalaistaa. Kannattaako siis edes käyttää kyseisiä "palveluita"? Minusta vastaus on aika selvä, että EI!

      • Anonyymi

        Jos olet kuuntelijan puutteessa tai haluat kuulla lempeän lämpimiä sanoja, terveydenhuolto ei ole oikea paikka siihen. Tällaiset asiat hoidetaan yksityisesti ystävien kesken. Mutta ystävyys on tietysti hankalaa, jos itsellä ei ole tarjota mitään sille ystävälle.

        Terveydenhuollossa pyritään hoitamaan terveyttä ja sairautta, keskitytään siihen. Muut huolet ja menneisyyden taakat hoidetaan ihan itse tai puretaan muualla.


      • Anonyymi

        Takavuosina minulla oli ongelmia fyysisen puolen terveydenhuollossa.
        Pari yleislääkäriä kohtelivat minua todella alentavasti, loukkaavasti.
        No, meinasihan siinä hermo mennä, oli todella turhauttavaa, oli aidosti aika raskasta aikaa henkisesti.
        Pakko kertoa, että sain keskusteluapua psykiatrian puolelta, ymmärsivät täysin, kun kerroin kuinka minua oli kohdeltu yleislääkärien taholta.

        Nämä yleislääkärit takertuivat menneisyyteeni, eivät hyväksyneet mielenterveystaustaani, antoivat asenteensa kuulua. Onneksi asiat tuli loppujen lopuksi selvitettyä, ja onneksi en ole traumatisoituvaa ihmistyyppiä. Elämä jatkuu, eikä varmaan ollut viimeinen kerta, kun mt-tausta vaikuttaa negatiivisesti somaattisen terveydentilan hoidossa.
        Mielenkiinnolla tässä ihan odottaa, mitä kaikkea vielä voikaan olla edessä tulevaisuudessa...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos olet kuuntelijan puutteessa tai haluat kuulla lempeän lämpimiä sanoja, terveydenhuolto ei ole oikea paikka siihen. Tällaiset asiat hoidetaan yksityisesti ystävien kesken. Mutta ystävyys on tietysti hankalaa, jos itsellä ei ole tarjota mitään sille ystävälle.

        Terveydenhuollossa pyritään hoitamaan terveyttä ja sairautta, keskitytään siihen. Muut huolet ja menneisyyden taakat hoidetaan ihan itse tai puretaan muualla.

        Niin, "potilaspolon aiemmilla tapahtumilla ei ole mitään merkitystä, eikä väliä. Tunteista, kokemuksista viis." Tätähän sinä tarkoitat? Asia ymmärretty.

        Mutta jos ihmisellä on taustallaan traumoja, niin mitään traumaterapiaa ei anneta, eikä edes tarjota julkisella puolella. Ei etenkään, jos on annettu jo aiemmin jokin muu mt, eli psykoositaustainen diagnoosi. Ja jos sitä joillekin annetaan, se tehdään priorisoiden. Eli, mediassa ja julkisesti terveydenhuollosta on aina väitetty, että: "Soita, ja ota yhteyttä, kun tarvitset apua". Sama koskee sitä tilannetta, jos olet itsetuhoinen, tai aiot tappaa itsesi. Joudut poliisikyydityksellä pahimmillaan putkaan.

        Miten tämä menee sinun mielestäsi? Eli miten ymmärrät tuon kyseisen kaksoisviestinnän ristiriitaisuuden? Mediassa annetaan se kuva, että voi hakea itselleen apua, että se kannattaa tehdä ja käyttää mt-palveluita? Mutta jos sinne sitten menet, niin et saakaan itsellesi mitään muuta, kuin tyhjänpäiväisiä diagnooseja ja terveyttä tuhoavia ja vahingoittavia lääkkeitä. Eikä saa osakseen mitään ymmärtämystä, välittämistä, inhimillisyydestä ja empatiasta puhumattakaan. Ja juuri niitä asioita monet potilaista, ihan oikeasti tarvitsisivat. Sitä kuvittelisi, että kun kyse on henkisen hyvinvoinnin edistämisestä, niin sitä juuri nimenomaan tehtäisiin psykiatrian puolella toimivien puolelta. Mutta kun ei!

        Lopettaisivat sen koko psykiatrian ja kaikki niihin liittyvät palvelut, jos ei kerran näitä yksinkertaisia ja itsestäänselviä asioita ymmärretä, eikä ole halua edistää kansalaisten mielenterveyttä ja hyvinvointia!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos olet kuuntelijan puutteessa tai haluat kuulla lempeän lämpimiä sanoja, terveydenhuolto ei ole oikea paikka siihen. Tällaiset asiat hoidetaan yksityisesti ystävien kesken. Mutta ystävyys on tietysti hankalaa, jos itsellä ei ole tarjota mitään sille ystävälle.

        Terveydenhuollossa pyritään hoitamaan terveyttä ja sairautta, keskitytään siihen. Muut huolet ja menneisyyden taakat hoidetaan ihan itse tai puretaan muualla.

        Asenteesi on huono ja maailmankatsomuksesi lähes pykopaattinen. Tiedäthän, että mielenTERVEYS vaatii myös hoitoa ja mielenSAIRAUDET edellyttävät sitä, että niihin keskitytään. Sietäisit hävetä itseäsi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Asenteesi on huono ja maailmankatsomuksesi lähes pykopaattinen. Tiedäthän, että mielenTERVEYS vaatii myös hoitoa ja mielenSAIRAUDET edellyttävät sitä, että niihin keskitytään. Sietäisit hävetä itseäsi.

        Hoitajan tehtävä on hoitaa ihmiset siihen kuntoon, että he itse voivat rakentaa omat ihmissuhteet. Eikä olla se viimeinen kaveri sille änkyrävänäkyrälle, joka on tuhonnut kaikki ihmissuhteensa.

        Jos tätä ei itse tajua, niin voi jatkaa sillä aloittamallaan tiellä, ja syytellä muita, mutta sillä ei niitä kavereita saa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hoitajan tehtävä on hoitaa ihmiset siihen kuntoon, että he itse voivat rakentaa omat ihmissuhteet. Eikä olla se viimeinen kaveri sille änkyrävänäkyrälle, joka on tuhonnut kaikki ihmissuhteensa.

        Jos tätä ei itse tajua, niin voi jatkaa sillä aloittamallaan tiellä, ja syytellä muita, mutta sillä ei niitä kavereita saa.

        Juurikin näin.
        Ammattilaiset tulevat mukaan kuvioon viimeistään siinä vaiheessa, kun läheisiltä loppuu voimat.
        Ei omaiset ja läheiset, ystävät tai kaverit ole mitään sylkykuppeja, joiden päälle kaikki pitäisi kaataa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, "potilaspolon aiemmilla tapahtumilla ei ole mitään merkitystä, eikä väliä. Tunteista, kokemuksista viis." Tätähän sinä tarkoitat? Asia ymmärretty.

        Mutta jos ihmisellä on taustallaan traumoja, niin mitään traumaterapiaa ei anneta, eikä edes tarjota julkisella puolella. Ei etenkään, jos on annettu jo aiemmin jokin muu mt, eli psykoositaustainen diagnoosi. Ja jos sitä joillekin annetaan, se tehdään priorisoiden. Eli, mediassa ja julkisesti terveydenhuollosta on aina väitetty, että: "Soita, ja ota yhteyttä, kun tarvitset apua". Sama koskee sitä tilannetta, jos olet itsetuhoinen, tai aiot tappaa itsesi. Joudut poliisikyydityksellä pahimmillaan putkaan.

        Miten tämä menee sinun mielestäsi? Eli miten ymmärrät tuon kyseisen kaksoisviestinnän ristiriitaisuuden? Mediassa annetaan se kuva, että voi hakea itselleen apua, että se kannattaa tehdä ja käyttää mt-palveluita? Mutta jos sinne sitten menet, niin et saakaan itsellesi mitään muuta, kuin tyhjänpäiväisiä diagnooseja ja terveyttä tuhoavia ja vahingoittavia lääkkeitä. Eikä saa osakseen mitään ymmärtämystä, välittämistä, inhimillisyydestä ja empatiasta puhumattakaan. Ja juuri niitä asioita monet potilaista, ihan oikeasti tarvitsisivat. Sitä kuvittelisi, että kun kyse on henkisen hyvinvoinnin edistämisestä, niin sitä juuri nimenomaan tehtäisiin psykiatrian puolella toimivien puolelta. Mutta kun ei!

        Lopettaisivat sen koko psykiatrian ja kaikki niihin liittyvät palvelut, jos ei kerran näitä yksinkertaisia ja itsestäänselviä asioita ymmärretä, eikä ole halua edistää kansalaisten mielenterveyttä ja hyvinvointia!

        Mitäs jos hakisit sitä ymmärtämystä, empatiaa ja välittämistä ihan normaaleista ihmissuhteista? Vielä parempi olisi, jos jakaisit itse muille ymmärtämystä, empatiaa ja välittämistä! Onko juolahtanut mieleen?

        Kaikki ovat kerjäämässä rakkautta, ymmärtämystä ja välittämistä. Mutta kuka olisi halukas sitä jakamaan?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Asenteesi on huono ja maailmankatsomuksesi lähes pykopaattinen. Tiedäthän, että mielenTERVEYS vaatii myös hoitoa ja mielenSAIRAUDET edellyttävät sitä, että niihin keskitytään. Sietäisit hävetä itseäsi.

        Hoida sitten itsesi kuntoon. Ettei tarvitse hävetä sinua.


    • Anonyymi

      Minä omaisen roolissa olen saanut vähättelyä,alentavaa kohtelua ja mitätöimistä vaikka minulla on ajantasaisin tieto potilaan voinnista.Luulin että voin hyvässä yhteishengessä myös auttaa ja olla mukana mutta tyrmistys oli melkoinen kun ei katsottu päällekkäin.Tuli semmoinen olo että omaista ei tarvinnut huomioida mitenkään.Voin vain kuvitella miltä sairastuneesta tuntuu kun saa huonoa kohtelua kun apua yrittää saada.Onneksi on ollut myös pieni osa niitä jotka ovat ammattilaisia alallaan ja huomioitu myös omainen,siitä kiitos heille.

      • Anonyymi

        Hyvä. Linkkaamani opas valehteluun on selvästi tuonut tulosta. Ei liikaa paljastavia yksityiskohtia.

        Tiesithän että omainen, voi ryhtyä myös mielisairaan omaishoitajaksi, ja hoitaa koko roskan 24 /7 / 365

        Samalla saat myös kaipaamaasi julkisuutta. Tuolla teolla pääset helposti iltalehtiin. Sitten ei tarvitse enää hakea huomiota tai kinata anonyymi foorumilla.


      • Anonyymi

        Minä sain myös taistella omaisen terveyden puolesta monella eri tavalla , toisinaan tuntui ettei itsekään jaksa kun aina vastustaa. Mutta olin itse tehnyt jo diagnoosi hänelle ja sitähän ei saa muut tehdä , vaikka on koko elämänsä ollut hoitoalalla.
        Lopulta sitten monien tutkimusten jälkeen sai lääkärikin hyväksyä diagnoosin . Tauti oli tappava ja tiesin miten kauan nämä potilaat elävät , ja hoidin hänet kotona , paljon valvottuja öitä ja huolissaan olemisia .
        Mutta koskaan ei kukaan kysynyt minun oloani vaikka tiesivät että sairaus oli haastava niin fyysisesti kun psyykkisestikin . Kuolema korjasi lopulta, ja hän pääsi kivuistaan. Mutta monet ikävät muistot ei lähde mielestä koskaan. Sitten oli todella niitäkin hoitohenkilöitä jotka olivat inhimillisiä , siis kaikki eivät suinkaan ole ilkeitä


    • Anonyymi

      Aloittajalle, kiitos hyvistä tekemistään huomioista hoidon laatuun ja hoitohenkilökunnan potilasta kohtaan osoittamasta kohtelusta!

      Aloittaja kyseli vinkkejä, miten toipua hoidossa saamistaan traumoista. Yksi tapa on etsiä vertaistukea, keskustella heidän kanssaan omista kokemuksistaan, kirjoittaa tänne someen, lopettaa kaikki hoitokontaktit tai sitten unohtaa kaikki kokemuksensa ja jatkaa eteenpäin. Mikä vain tuntuu itsestä parhaimmalta. Viha ja katkeruus eivät ainakaan auta, ei, vaikka kieltämättä kokemukset senkin tunteen jättävät jälkeensä. Puhun kokemuksella. Itse kärsin psykiatrian ja siellä olevien hoitohenkilökunnan aiheuttamista traumoista monta vuotta, itse asiassa varmaan ainakin 14 vuotta. Koska käytin liian pitkään neuroleptejä, ne ns. lamasivat tunnepuolen, ja kaikki kokemukset, muistot ja tunteet tulivat pintaan, kun lopetin niiden käytön.

      Toki, jotta ei enää tuplatraumatisoituisi lisää, niin ei kannata koskaan edes aloittaa kyseisiä palveluita ja niiden käyttämistä. Sinisilmäisyys, naiivisuus ja liiallinen luottaminen systeemiin kostautui ainakin minun ja varmasti monen muunkin tietämättömän kohdalla.

      • Anonyymi

        Vertaistuki on tiettyyn rajaan asti hyvä, mutta vertaistuesta täytyy muistaa, että sen täytyy olla tuki eteenpäin elämässä. Se ei voi olla sellainen bermuudan kolmio, johon jäädään uhriutumaan ikuisiksi ajoiksi.


    • Anonyymi

      Meidän lääkäriasemalla on yksi hoitaja joka on todella töykeä kun vastaa puhelimeen kun tilaa häneltä aikaa lääkäriin . Luulin että vaan minua kohtaan mutta luin netistä heidän sivuiltaan asiakkaiden arvosteluja ja näin että moni oli kokenut hänet samalla tavalla
      Että tälläinen saa jatkaa vastailla puhelimeen . Sinne ei uskalla edes soittaa kun on aina vihainen .
      Mutta kaikki lääkärit samassa paikassa ovat ystävällisiä ja muu henlikökunta myös. Eräskin sairas ihminen kun oli todella huonossa kunnossa ei uskaltanut soittaa kun hänelle oli vastattu epäystävällisesti aikaisemmin. Onko se joku trendi meneillään että laitetaan ilkeä ihminen vastaamaan niin ottavat vaan ne potilaat jotka itse valitsevat, ei siis sellaisia jolta on otettava kokeita säännöllisin väliajoin , koska ne maksaa ne kokeiden ottamisetkin. Moni lääkitsee itse itseään usein väärillä lääkkeillä siis särkylääke ei auta kilpirauhasen yli tai ali toimintaan . Jne

    • Anonyymi

      Kiitos pohdinnoista, saan näistä peilauspintaa ajatuksiin. Luen ketjusta ainakin seuraavanlaisia ehdotuksia, miten toipua terveydenhuollon vahingoittavasta kohtelusta:

      -voi käyttää vain oikeiden ammattilaisten palveluita, eli hyviä terveydenhuollon ammattilaisia (tämä tarkoittanee yksityislääkäriä tai hyvää tuuria julkisella, ja vaatinee omaa rahaa). Tässä tärkeää olisi löytää ammattilainen, joka pysyy samana ja on kiinnostunut ihmisestä.
      - hoitovirheestä voi valittaa (tämä vaatii työtä ja on itsessään raskas prosessi)
      - ajattelee, että terveydenhuollon olemassaolo itsessään ei ole itsestään selvyys ja myös huonosta kohtelusta voisi olla kiitollinen, tai sitten pyrkii asettumaan terveydenhoitohenkilökunnan asemaan, ja antaa heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä tekevät.
      - kasvattaa teflonia pintaan.
      - vähättelevästä kohtelusta voi tehdä joka kerta ilmoituksen.
      - ei käytä mielenterveyspalveluita jatkossa, lopettaa kaikki hoitokontaktit.
      - hakee ymmärrystä ystäviltä.
      - etsii vertaistukea tai kirjoittaa someen.
      - unohtaa kokemuksensa ja jatkaa eteenpäin.

      Potilas voi myös pyrkiä omilla teoillaan siihen, jotta järjestelmän viat, kuten sairauskeskeinen ajattelu ja diagnoosiin fokusoituminen, muutetaan tai lopetetaan.

      Onkohan vielä jotain?

      • Anonyymi

        Vielä olisi jotain.
        Sekin auttaa, kun ei syyttele itseään siitä, jos saa huonoa kohtelua. Se toinenhan on se, joka ehkä kohtelee sinua huonosti.
        Sellaiset kohtaamiset kannattaa yrittää unohtaa, suurin osa on kuitenkin niitä parempia kohtaamisia. Terveydenhuollon puolella kuten muuallakin elämän varrella.


    • Anonyymi

      Se (mielen terveydenhuolto) on osa tätä suomalaista kriisipesäkettä, jonka muodostaa yhdessä suomenulkopuolelta (eu) tuleva lainsäädäntö ja määräykset, ulkomaalaiset,
      suomalainen vatuloiva ja vain omaa etua muiden kustannuksella ajava virkamieskoneista, porvaristo joka halveksii köyhiä ja haluaa pitää heidät ruodussa,
      sekä riitaisa ja eripurainen kansa, sekä epämääräiset amerikkalaiset terveys diagnoosit ja jumalan hylkääminen päätöksenteossa ja yhteiskunnassa.

      Mielenterveydenhoito on aika mahdottomassa tilanteessa kun heiltä leikataan resursseja ja heille laitetaan yhteyskunnan potilaille laittamat ongelmat johon heidän pitäisi keksiä korjaava ratkaisu siten että yhteiskunnan rakenteita tai toimintatapoja ei saisi yhtään muuttaa tai myöntää että siinä olisi ollut mitään vikaa.

      Joten ainoaksi keinoksi auttaa jää lähinnä lääkepurkki ja sormien ristiin laitto.

      • Anonyymi

        Miksi yhteiskunta ei aiheuta ongelmia kaikille, vaan pelkästään osalle ihmisiä ?
        Johtuukohan monenkin ihmisen ongelmat ainoastaan yhteiskunnasta ? Tuskinpa vaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi yhteiskunta ei aiheuta ongelmia kaikille, vaan pelkästään osalle ihmisiä ?
        Johtuukohan monenkin ihmisen ongelmat ainoastaan yhteiskunnasta ? Tuskinpa vaan.

        Ihan hyvä pointti. Yhteiskunta ei tietenkään ole täydellinen, ja siinä on vikoja jotka aiheuttaa ongelmia. Toisille enemmän kuin toisille, mutta sitten on se ihan oma lukunsa, jotka eivät halua ottaa itseään niskasta kiinni, ja viettävät lopun elämää syyttäen omista ongelmistaan yheiskuntaa, vaikka voisivat pienellä ryhdistäytymisellä parantaa niin omaa kuin läheistensäkin elämää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan hyvä pointti. Yhteiskunta ei tietenkään ole täydellinen, ja siinä on vikoja jotka aiheuttaa ongelmia. Toisille enemmän kuin toisille, mutta sitten on se ihan oma lukunsa, jotka eivät halua ottaa itseään niskasta kiinni, ja viettävät lopun elämää syyttäen omista ongelmistaan yheiskuntaa, vaikka voisivat pienellä ryhdistäytymisellä parantaa niin omaa kuin läheistensäkin elämää.

        Jos tarkoitat ryhdistäytymisellä sitä, että pitää alkaa käyttää psykiatrisia "palveluita", identifioitua johonkin sairauteen, hankkia sairaan leima koko eliniäksi, ja saada itselleen lisäsairauksia, niin kiitos ei!

        Monet ongelmat aiheuttavat ihmisille mt-oireita, eli jokin psyykkinen sairaus ei ole se varsinainen syy, minkä takia ihmiset oireilevat ja jotkut lähtevät hakemaan itselleen apua. Yhteiskunnan ja yksilön itselleen asettamat vaatimukset, paineet, psykososiaaliset ongelmat, ihmissuhdeongelmat, epävarmuus omasta paikasta tässä maailmassa ja yksinäisyys ovat yksiä niitä syitä, joiden takia ihmisille tulee mt-oireita. Millään diagnooseilla ja lääkkeillä ei hoideta, korjata ja ratkaista niita oireiden taustalla olevia syitä.

        Psykiatria on aivan liian diagnoosi ja lääkekeskeistä. Sen lähestymistapa yksilön ongelmiin on virheellinen ja väärä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan hyvä pointti. Yhteiskunta ei tietenkään ole täydellinen, ja siinä on vikoja jotka aiheuttaa ongelmia. Toisille enemmän kuin toisille, mutta sitten on se ihan oma lukunsa, jotka eivät halua ottaa itseään niskasta kiinni, ja viettävät lopun elämää syyttäen omista ongelmistaan yheiskuntaa, vaikka voisivat pienellä ryhdistäytymisellä parantaa niin omaa kuin läheistensäkin elämää.

        Tuota minä juuri ajoin takaa, en vain ilmaissut sitä ihan suoraan, ettei kukaan ottaisi henkilökohtaisesti.
        Ihan turhan paljon meistä suurin osa tekemällä tehdään itsellemme ongelmia vaikkapa lähes jokapäiväisistä asioista, tai ihmissuhteista, tai mistä ikinä keksitäänkään.
        Vähemmälläkin voi oppia pääsemään, kai se on sitten sitä resilienssiä, vai mitä sanaa siitä käytetäänkään.
        Ja paljon ongelmaa tulee ihan siitä, kun ei olla aina tyytyväisiä itseemme, ja se kiukku kääntyy sitten kohdistumaan muihin, kun ei itseä haluta syyttää, vaikka se juuri sitä onkin.
        Ihmismieli on monimutkainen, mutta mielenkiintoinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos tarkoitat ryhdistäytymisellä sitä, että pitää alkaa käyttää psykiatrisia "palveluita", identifioitua johonkin sairauteen, hankkia sairaan leima koko eliniäksi, ja saada itselleen lisäsairauksia, niin kiitos ei!

        Monet ongelmat aiheuttavat ihmisille mt-oireita, eli jokin psyykkinen sairaus ei ole se varsinainen syy, minkä takia ihmiset oireilevat ja jotkut lähtevät hakemaan itselleen apua. Yhteiskunnan ja yksilön itselleen asettamat vaatimukset, paineet, psykososiaaliset ongelmat, ihmissuhdeongelmat, epävarmuus omasta paikasta tässä maailmassa ja yksinäisyys ovat yksiä niitä syitä, joiden takia ihmisille tulee mt-oireita. Millään diagnooseilla ja lääkkeillä ei hoideta, korjata ja ratkaista niita oireiden taustalla olevia syitä.

        Psykiatria on aivan liian diagnoosi ja lääkekeskeistä. Sen lähestymistapa yksilön ongelmiin on virheellinen ja väärä.

        Se on oikeastaan juuri sitä, kun tuntee painetta, yhteiskunnan taholta, itseltänsä, on muka vaatimuksia ulkopuolelta, on epävarmuutta, joskus huonojakin ihmissuhteita, jne.
        Sitten ajatellaan, että nyt en pärjää tässä yhteiskunnassa, minussa on jokin vika, olen huono ihminen, olen luuseri, en pysty täyttämään muiden odotuksia, olen epäonnistunut, en ole tyytyväinen itseeni, en muihin.... jatkoa saa itse keksiä...
        Ja tuo ajatustapa, itsetunto ja omien tunteiden käsittelytaidon kenties heikkous, saavat asiat muuttumaan henkisesti raskaaksi. Ja siitä alkaa ongelmat...
        Kunpa ei yritettäisi ylittää itseämme, osaamistamme, jatkamistamme, vaan olisimme itseemme tyytyväisiä sellaisina kuin olemme, ajatuksena mukana " minä kelpaan, minä riitän ", jne.
        Kukaan kun ei ole täydellinen, eikä kenenkään kyllä tarvitse ollakaan.


    • Anonyymi

      Ensimmäiseksi pitää tietysti ottaa selvää, että onko se terveydenhuolto oikeasti traumatisoinut ihmisen? Vai onko kyseessä ammattimainen uhriutuja joka väittää että lääkehedotus on loukkaavaa käytöstä...

    • Anonyymi

      Henkisesti sairas on yleensä sairaudentunnoton, joka etsii muista syitä pahaan oloonsa. Nykyaikaiset neuroleptit auttavat useimpia näissä ongelmissa.
      Sitäpaitsi sähköhoito on mainettaan parempi.

      • Anonyymi

        Valitsisin sähköhoidon mieluummin kuin neuroleptit, jos pitäisi valita.
        Kokemusta toki on molemmista.


    • Anonyymi

      sairaus aiheuttaa traumaa. Silloin mikään ei suju.

      • Anonyymi

        Kerrotko tarkemmin ?
        Itselläni kun on aivan erilainen kokemus elämässäni, niin jotenkin kiinnostaa, miksi joillain voi sairaus aiheuttaa traumaa.
        Oli muuten yhtenä päivänä juttua muistaakseni televisiossa, tai sitten se oli jossain lehdessä, tuosta trauma-sanan käytöstä, kun sitä käytetään nykyään osittain väärällä tavalla/väärässä tarkoituksessa. Käytetään ehkä liian herkästi lievemmissäkin jutuissa.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksköhän mä oon tuolla

      Joskus antanut ymmärtää että olisin sun rinnoista pelkästään kiinnostunut 😂😁🤭 ja sä säikähdit että koskisin ilman lup
      Ikävä
      22
      2410
    2. Rakastan sinua

      Kohta sanon tämän livenä, älä pelästy.
      Ikävä
      140
      2061
    3. Aamu on aina iltaa viisaampi.

      Hyvää huomenta rakas. Ajattelen sinua taas ja yritän keksiä keinoja luoksesi. Satuttaa, kun unohdan sinua joka päivä ene
      Ikävä
      12
      1497
    4. Heti kun luomisen motiivi tuli esiin - se haisi RAAMATULLISELTA TARINALTA ISOISÄSTÄ, JOLLA ON PARTA

      Pinnalliset käsitykset korkeammasta Todellisuudesta Heti kun luomisen motiivi tuli esiin - se haisi RAAMATULLISELTA TAR
      Hindulaisuus
      388
      1200
    5. Tiedätkö miten pahalta tuntui

      Kun vetäydyit? Ei kuukausiksi vaan vuosiksi.
      Ikävä
      65
      1131
    6. J miehestä oikeaa

      Nimeä ei voi tänne julkaista mutta kannattaa olla varuillaan jos ”aistit” auki t nainen
      Ikävä
      99
      1097
    7. Vanhemmalle naiselle

      Juhannussauna on lämpiämässä. 🌿🥵💦
      Ikävä
      61
      990
    8. Epäiletkö että kaivattusi

      On tai on ollut ihastunut sinuun?
      Ikävä
      68
      972
    9. Se meidän sydänyhteys

      Oli ihanaa. Oltiin samankaltaisia sieluja ja tunnettiin voimakasta vetovoimaa ja yhteenkuuluvuutta. Voisiko se löytyä vi
      Ikävä
      48
      972
    10. Onko Lahdessa juhannuskokkoa?

      Entä vähän kauempana?
      Lahti
      2
      831
    Aihe